Luoja, katsooko joku tuota äidiksi-dokkaria ykköseltä??

kun äiti tulee 11 päivän työ matkalta. Ei paljon minua naurattaisi!

Suosi toista lasta koko ajan..

Toinen taapersi perässä kun toista kantoi ja pusutteli..

Musta oli ihan hauska!

Eihän kaikkea tarvitse niin kuolemanvakavasti ottaa, tuollaista dokuakin tehdessä varmasti valitaan ne mehevimmät tilanteet...



Pystyin ymmärtämään kaikkia äitejä ja heidän valintojaan. Ihmisiähän ne naisetkin on, eikö, erilaisine luonteineen ja tarpeineen?

Jos lapsella on isä häntä hoitamassa, miksi se ei riitä, mutta pelkkä äiti riittää? Ihmisillä on niin erilaiset tavat hoitaa lapsiaan, eikä se todellakaan tarkoita että lapset olisivat onnettomia. Keileen nauroi minusta, koska oli tilanteesta hämmentynyt ja pahoillaan, ei suinkaan siksi että se olisi hänestä ollut hauskaa.



Mutta täältä nyt tuskin kovin empaattista väkeä löytyy, tuntuu olevan aika suppea maailmankatsomus palstan monilla mammoilla...

toi tumma äiti - tuollainen ei tarttisi lasta ollenkaan. Herrajumala, ei ollut vuoteen hoitanut poikaa päivääkään, puhumattakaan et olisi kahdestaan sen kanssa muutama päivä. Kyllä sille lapsiparalle melkoisia traumoja tulee, ajattele et joku äiti oikeesti voi olla noin kylmä.

-kyl täällä Suomessakin on tuommoisia äitejä aivan liikaa....valitettavasti!

Mielestäni tumman anisen suhtautuminen lapseensa oli sairas.

Kiva oli kuunnella hyviä, oivaltavia analyysejä äitiyden olemuksesta. Myös niistä varjopuolista. Ja hyvä että yhdessä perheessä sotkettiin vähän noita perinteisiä rooleja. Tottakai opettajan on helpompi ja järkevämpi ottaa päävastuu kodista ja lapsenhoidosta kuin juristin, jolla duunia myös ulkomailla. Miksi ihmeessä sen isä ei kelpaa teidän mielestänne lapsen hoitajaksi? (Kun lukee täällä aina valituksia miesten passiivisuudesta lapsenhoidossa...)

Kukaan ammattitaitoinen ihminen ei esitä täällä diagnooseja jonkun tuotetun ja varmasti osin käsikirjoitetun dokumentin pohjalta. Ainakaan ilmaiseksi.

Häh. Mitä ihmettä oma mielipiteesi tekee " faktan" joukossa. Kuulostaa puoskaroinnilta.

Ai niin, mutta mehän ollaan av:lla, täällä on aivot vapaalla.



Yritetään vielä oikein puolustella tumman naisen käyttäytymistä. Aivan kuten 16 totesi, sairasta käytöstä äidiltä!

vai?

palkattu ihminen vanhempien tehdessä uraa. Sitten viisivuotiaana sisäoppilaitokseen jne.



Kiva juttu tämän lakinaisen tapauksessa oli, että hoitaja oli oma vanhempi.

Huomion saa välillä se, joka huutaa eniten tai se, joka on kiltimpi. En katsonut kokonaan dokkaria (ainoastaan loppupuolen), mutta tuollaista se touhu välillä on kaksosten kanssa. Ei äidiksi synnytä vaan kasvetaan lasten myötä. Tunnustan, että joskus on tilanteita, joissa 2 uhmaikäistä on vastakkain (minä ja lapsi). Juupas-eipäs -vastaukset lentävät kuin pallo tennisottelussa kentältä toiselle.



- kaksosten äiti -

Lapsi voi sitten isompana katsella kuinka äiti virnuilee viinilasillisen äärellä että joutui soittamaan isän takas kotiin tämän ekalta vapaahetkeltä luoja-ties-kuin-pitkään-aikaan kun ei pärjännyt oman lapsensa kanssa. Piti vielä oikein huvittavana tilannetta jossa lapsi hädin tuskin tuntee omaa äitiään eikä tunne oloaan turvalliseksi äidin hoivassa.



Jos oman lapseni isä olisi hänelle yhtä vieras kuin tuon ohjelman äiti lapselleen oli niin kyllä olisin huolissani. Ei voi olla lapselle hyväksi moinen.

Oletko yksinkertainen? Etkö omaa taitoa sisälukuun?



Lue viestini uudestaan en jaksa jankata. Mutta jos et todella ymmärrä viesäni, voin sen verran selventää, että toki isän oleminen/tekeminen vaikuttaa lapsen psyykkiseen kehitykseen, mutta ei niin voimakkaasti kuin äidin. Äidin kylmyys ja välinpitämättömyys aiheuttaa syviä traumoja, toki isänkin, mutta eritoten äidin.

ja isä hoitaa???



Mitä ihmeellistä siinä on. Joka paikassahan menee niin että äiti hoitaa ja lapsi huutaa äidin perään kun isi jää hetkeksi eikä sitä kukaan ihmettele..



" tenoxin" ystävä

kuin kenenkään muun toimilla, esimerkiksi isän. Kaikessa ei voi olla tasa-arvoinen miehen kanssa, niin se vaan on, vaikka kuinka niin toivoisi. Joskus pitää kasvaa aikuiseksi ja tinkiä omasta lapsen hyväksi

elinvuotensa aikana, siis siinä tapauksessa että lapsen henkinen kehitys on normaalia ja tervettä. Siitä sitten pikku hiljaa irtaudutaan ja ilapsen elämässä joku toinenkin saa merkittävän sijan. Yleensä kait symbioosi kehittyy äitiin, koska hän hoivaa lasta ensimmäisinä kuukausina eniten. Isän merkitys kasvaa etenkin toisella ja kolmannella ikävuodella ja sen jälkeen, tosin silloinkin etäinen ja hylkäävä äiti (ensimmäinen hoitaja) aiheuttaa lapselle traumoja.

Nyt omat äidintunteenne sotkevat ajatuksianne. Mikä muka tekee miehestä huonomman vanhemman pääasiallisen huoltajan rooliin? Ja olkaa rationaalisia, pyydän.



ps. Psykologille. En ole tieteenalasi edustaja, mutta hämmästelen, että psykologiassa tosiaan olisi yksi " totuus" mihinkään kysymykseen. Vain maallikko kuvittelee, että asioihin olisi olemassa yksiä, ainoita totuuksia. On paradigmaeroja, erilaisia tulkintoja jne.