@ SYYSKEIJUJEN viikko 20 @

Aino pisti taas rytmin sekaisin ja meni jo ekoille päikkäreille vaikka onkin jo kaksiin päiväuniin siirtynyt. Taitaa olla meidänkin suuntaan pientä flunssaa tulossa.



Meillä juhlittiin eilen ekaa kertaa äitienpäivää ja oli se kyllä herkistävää. :) Mutta paras lahja kaikista on tietysti tuo pieni typsy. Kyllä tämä äitiys on tuonut ihan uuden näkökulman elämään.



Oliko muilla mukava äitienpäivä? Ihanaa varmasti saada isommilta muksuilta itsetehtyjä kortteja ja muita " tuotoksia" . :)



Pyykkikone odottaa tyhjentämistä joten eikun kimppuun vaan...



Karssuli & Aino 7kk+

Karssuli kyseli äitienpäivästä, hyvinhän tuo meni. Mies ja esikko tekivät aamupalaa varmaan tunnin (juu, oikein teetä, leipää ja kananmunia!) ja urakan jälkeen ukkokullan oli ihan pakko kellistyä sohvalle lepäämään.

Kyllä mua huvitti, kun sitten sitten korjailin keittiöstä jälkiä...Jossain mielentilassa moinen olisi varmaan jopa raivostuttanut, mutta eilen oli kyllä hyvä fiilis aamusta lähtien.

Kuohariakin join muuten eilen peräti kaksi lasia kun oli sukua koolla, ja meinasi ihan nousta päähän. Imetyksessä pidin sitten toki ihan kunnon taukoa. Meidän sinnikäs pullostakieltäytyjä muuten oikein himoitsee nyt nokkamukia, ja siitä herra joisi varmaan vaikka piimää jos antaisi.



Flunssa-/sairastelupuoli on kyllä ihan yhtä ankeeta kuin viime viikollakin. Pikkujäppisellä on korvatulehdus, ja arvatkaa vaan onko masu kipeä ja sekaisin antibiootista. Äitienpäivä loppui vähemmän juhlavasti kun kanniskeltiin itkuista poikaa yötä myöten.



Pistetääs vaihteeks pieni G pystyyn eli VAUVAN KENGÄT: Nyt kun moni syyskeiju jo seisoo tai ainakin pyrkii ylöspäin, niin olettekos kenkiä ajatellut hommata missä vaiheessa? Ensiaskelnilkkureita vai -sandaaleita? Meillä kun tuo pikkumies eilen lykki vähän matkaa jo taaperokärryä tossukoissaan, niin pitäis kai oikeasti alkaa tuota kenkäpuolta katselemaan. Eikä esikoisellekaan ole vielä kesäkenkiä, ja kaupoissa on kuulemma monesta paikkaa jo kaikki koot menneet! Ihme juttu kun pitäis muka jo maaliskuussa kasvavalle lapselle kengätkin hankkia, jotta ei jää ilman.



Mutta nyt tarttee lähteä tarjoilemaan esikolle ruokaa. Syö muuten pikkuveljensä. Se on moro.



kuonokas

yh-viikot ohi on!!! *ihanaa*



Eli mies tulla tupsahtikin kotiin jo äitienpäivänä ekä vasta tänään. Ihana juttu, etenkin kun äitienpäivä meni muuten tosi latteissa tunnelmissa, 5v kehitti itselleen 40 asteen kuumeen joten eipä sitä sitten mummoloihin lähdetykään, kuten oli suunniteltu. Eli isin kotiutuminen oli enemmän kuin positiivinen kaikkiien kannalta :)



KENKÄG: meillä IIna pännää pystyyn, ei ihanseisomaan, mutta jaloilleen kuitenkin sellasta korokepallia vasten (kylppärin mikä se on joku seisomakoroke lapsille), kengät on vaunutellessa jo käytössä, enhän voinut hienojen vaatteiden kanssa tupata sille toppatossuja...kengät on isompien vnhat ja kokoa 19 eli vielä selvästi liian isot, mutta ovatkin jalassa lähinnä hienostellessa :)



Nyt tuli kumpsu



Minjuska ja Iina 8kk (ihan järdee tää ajan kuluminen...)

eli hei vaan taas kaikki syyskeijut pitkástá aikaa! meillá on kiirettá mukamas pitányt, etten ole ehtinyt kirjoittelemaan, vaikka joka ilta melkein olen koneen vieressá puoliunessa kyllákin hyódyntámássá tátá kultaakin arvokkaampaa " omaa aikaa" . vaikka viisainta olisi kyllá painua pehkuihin heti kun mahdollista, sen verran risaisia ovat námá meidán yót.



páivisin alessandro (lauantaina tuli mittariin 8kk!!!!)on aurinkoinen ja hymyileváinen, oikea hurmuri joka konttaa jo sellaista vauhtia ettei perássá pysy, nousee seisomaan kaikkea mahdollista vasten ja useimmiten laskeutuukin sieltá korkeuksista itse alas mitá ihmeellisimmillá akrobaattikuvioilla niin ettá áidin sydánalaa kylmáá, taputtaa kásiáán tuon tuosta haltioissaan, varsinkin kun isoveli (2v) on viihdyttámássá (kyllákin viimeaikoina on tullut myós mustasukkaisuutta kuvioihin, eilenkin esikoinen puri pientá pááhán niin ettá hyvá ettei veri roiskunut...), jokeltelee ja mukamas sanoo papa, mama, ättá ja vauva (joka olisikin aika huvittavaa, sillá isompi veljensá, siis jo kaksi vuotta, sanoo samat sanat mutta ei sitten mitáán muuta - hánellá on opittavanaan neljá kieltá, joten katsotaan puhuuko poika ennen 18 vuotis synttáreitáán mitáán muuta kuin tuota hellyyttáváá omaa siansaksaansa), istuu tanakasti lattialla ilman tukea, ottaa askeleita liikkuvien hárveleiden perássá, puree minká kerkeáá, varsinkin vásyneená, auts (onneksi rinnan pureminen on loppunut, muistona tástá imetyksestá on kuukauden takainen puuttuva pala nánnistá) ja aikaansaa áidilleen ennenaikaisen harmaantumisen ja vatsahaavan kun ei syó. siis juurikaan mitáán muuta kuin maitoa. olen yrittányt siis hyvállá ja pahalla jo yli 2 kk, hedelmáá ja vihannesta, jopa kanaa, viljoja, korvikemaitoa, kaupan hyllyiltá ja itsevalmistettua, kókóillá ja ilman, lelujen kanssa, tvtá katsellessa, itkua váántáessá...kokeiltu on siis eiká uppoa. ihan silloin alussa sujui paremmin, suu aukesi auliisti muutamalle lusikalliselle mutta nyt joudun huijaamaan miten milloinkin ettá saan max. teelusikallisen / ruokailu alas. olen varmaan terrorisoinut pienen niin, ettei syó ikiná!!!!! leipáá on nyt nakerrellut muutaman páiván, se menee alas kun saa itse pááttáá mitá suuhunsa laittaa ja laittaako, kyllákin jo tánáán siihen meinasi tukehtua, huh, oksensi sitten lopulta palan ulos. keitettyá porkkanaa olen yrittányt myós, seká banaanin paloja, ei kiinnosta. óisin sitten poika tankkaa tissillá, tuollaiset 3 kertaa, yleensá nukahtaa heti syótón jálkeen, mutta on niitákin óitá kun valvotaan, kuten esim. viimeyó. nukkumaan meni yhdeksáltá, tunnin válein herási kolmeen saakka (ei suostu nukahtamaan muuta kuin tissi suussa jos heráá) ja kolmesta puoli kuuteen sitten valvottiinkin. ei mitáán itkuja mutta aivan totaalisesti hereillá. olen jo diagnistisoinut lapselleni kaikki maailman allergiat maitoallergiasta viljoihin (siis tálláinen kotiláákári kun luulen olevani) mutta kukaan ei oikeastaan ota minun mietteitáni tosissaan. ei mieheni, ei neuvolaláákári enká oikeastaan miná itsekáán. iho-ongelmia ei ole, ei itkuisuutta, ainoastaan yólevottomuutta, vihreáá kakkaa ja óisin olen huomannut hiljaisuudessa ettá vauvan vatsassa asustelee jokin mórkó joka mórisee siellá suolissa kovaáánisesti. ilma ei siis tule ulos mutta kuulostaa siltá syóttójen aikana ja jálkeen, ettá koko vatsa on táynná ilmaa. en tiedá. tánáán juuri neuvolassa yritin asiasta keskustelle, tuloksetta. taidan olla vaan luulosairas. nimittáin poika kasvaa erinomaisesti, 8kk neuvolan mitat olivat 10 kg ja 73 cm ja káytánnóllisesti katsottuna siis tissillá porskutetaan. onhan se hienoa ettá maitoa on riittányt, mutta kun toista jo imetán (esikoista 8kk ja nyt siis 8 kk+) válillá tuntuu ettá nyt jo olisi aika saada tissinsá takaisin :) muttta nyt lopetan támán vuodatukset, toivottelen kaikille oikein mukavaa alkanutta viikoa ja lámpimiá ilmoja. mukavaa ettá tálláinen sivusto on olemassa!



doblemama ja francesco 05/05 alessandro 09/06

Taidan muuten aina aloittaa samalla otsikolla ;)



Tänään on 8 kk neuvolalekuri edessä (viikko sitten tuli 8 kk mittariin), mutta kirjoitetaan nyt kun on hetki aikaa.



Doblemama, olet näköjään Teneriffalta. Olemme lokakuussa tulossa viikoksi Americakseen rantalomalle. Onko vinkkejä, miten elämä siellä sujuu silloin reilun 1-vuotiaan ja parin 3,5-vuotiaan kanssa? Jotain, mitä ei kannata kotiin unohtaa?



Meidän Topi on noussut jo jokusen viikon pystyyn, nyt nousee aivan kaikkea vasten. Ja tulee alas takaraivo edellä... Kops! Ryömimisvauhti on hirveä, konttaamistakin tekee pari askelta mutta heittää sitten takaisin lattiatasoon ja antaa mennä. Taitaa kävellä ensin ja kontata vasta sitten. Istuminen ilman tukea kyllä onnistuu, mutta kun siihen ei suostuta. Se on maks kymmenen sekuntia, ja sitten jo ryömitään tai könytään pystyyn. Tämä poika ei elämäänsä paikallaan tuhlaa :) Allergioita on, ainakin omena, varmaan muutakin. Ne kun saisi selvitettyä, täytyy tänään jutella lääkärin kanssa.



Kengistä, meilläkin on 19-koon lenkkarit rattaissa jalassa. Ja kyllä Topi välillä tuolla meidän takapihallakin myöryää ja nousee siellä kenkien kanssa seisomaan, joten on niillä jo jotain pientä käyttöäkin.



Minulla on vajaat kolme viikkoa enää vanhempainvapaata jäljellä. Mies jää kotiin kesäkuuksi, jotta saadaan vapaaseen kaksi viikkoa pidennystä. Heinäkuussa lomailen, ja elokuussa lapset menevät hoitoon, myös pikku-Topi. Saimme paikat lähipäiväkodista, jota naapurustossa on ylistetty maasta taivaaseen myös pienten lasten kohdalla. Lapsemme menevät 1-3-vuotiaiden sisarusryhmään, joka tuntuu tällä hetkellä lähinnä lottovoitolta - pienellä on siskot (hänen suurimmat idolinsa) päivät lähellä :)



Nyt pitää valmistautua neuvolaan lähtöön...



- mytty ja topi 8 kk 1 vko

Minäkin taidan aloittaa tuolla samalla joka kerta... ;)



Äitienpäivä meni meillä ihan kotosalla ollessa, toki sain aamulla nukkua " pitkään" , ysiin asti, WAU! :) Ja aamiaista sain minäkin, ja pari lahjaa. Muuten ihan rauhallisissa merkeissä oltiin. :)



Kylläpä tuo aika tosiaan taas juoksee hirmuista vauhtia. Päivät ja viikot eivät todellakaan matele. Ihme juttu, kun työ/kouluelämässä usein siltä tuntuu, mutta kotona ollessa tuntuu ettei ehdi tehdä kaikkea mitä on suunnitellut. :) Meilläkin viikon päästä " juhlitaan" Emmi-neidin 8kk päivää. Hurjaa... Ja virallista mammalomaakin on jäljellä niin turkasen vähän, että päätä huimaa, kun ajatteleekin.



Meillähän esikko on ollut koko talven hoidossa sen 9 päivää/kk ja elokuusta alkaen se muuttuu taas siihen koko kuun hoitoon eli onkos se nyt se 20 päivää per kk. Ja tietysti Emmillekin haetaan hoitopaikkaa, mitään päätöksiä ei ole vielä tullut. Esikoinen on ollut alusta asti, kohta kolme vuotta, samassa perhepäivähoitopaikassa, ja tietenkin toivotaan, että Emmikin pääsee siihen samaan paikkaan. Meidän hoitaja on ollut todella tykätty ja ihana ja nyt vain odotellaan yhden vanhemman pojan äidin päätöstä siirtääkö poikansa päikkäriin vai ei. En tiedä mitä tehdään, jos se poika jatkaakin tuossa, eikä Emmille siitä paikkaa avaudu. Mutta peukut ja varpaat pystyyn, että E siihen pääsee.



Itse siis suunnitelmissa mennä töihin elokuun puolesta välistä. Gradun olen yrittänyt vääntää tässä mammaloman aikana loppuun, mutta en varmaan ota vielä papereita yliopistolta pois. Suunnitelmissa on vielä vähän jatkaa opintoja lisää erkan puolella.



Kenkä-G: Meillä Emmi on kontannut kuukauden päivät ja lähes saman aikaa noussut seisomaan tukea vasten. Muutaman kerran on sohvaa vasten liikkunut, joten kenkien osto alkaa kohta olla aiheellista. Kesäksi ostan kyllä ea-sandaalit mutta sitä olen tässä pohtinut, että ostaako jo nyt kunnolliset ensiaskelkengät vai jotkut vähän halvemmat popot. Kun ei typy kuitenkaan nyt vielä varsinaisesti kävele, joten syksyllä kunnon kengät ovat varmasti tarpeelliset mutta kun kuitenkin jo tapailee kävelyä... Aina yhtä vaikeaa tämä pähkäily.. :) Nyt ollaan käytetty rattaissa ja kauppareissuilla ns. hienostelukenkinä isoveljen vanhoja adidaksen pehmopohjaisia tossuja. Mutta ei niillä oikein voi seisoa/varsinkaan kävellä, kun pohjat ovat ihan pehmeät.



Meilläkin flunssaa oli vielä viime viikolla molemmissa lapsissa mutta juuri tänä aamuna mietin, että eipä ole Emmilläkään nenä vuotanut muutamaan päivään. Itselläni tosin on karmea koivunuha, mutta onneksi sain eilen nenäsuihkeita, jotka ovat aikaisempina keväinä auttaneet hyvin. Flixonasea voi käyttää myös imetyksen aikaan.



Muutenpa meille ei mitään ihmeempiä kuulukaan. Yöt Emmin kanssa sujuvat ihan ookoosti. Muutamia kertoja neiti saattaa heräillä mutta nukahtaa pienen tassuttelun jälkeen. Kiinteät uppoavat myös hyvin, eikä mitään allergisoivaa ruoka-ainetta ole toistaiseksi tullut vastaan.



Kyselinkin tuossa ihan yleisesti hyviä vinkkejä kotitekoisiin soseisiin, joten jos teillä jollakin on joku tosi hyvä " resepti" , niin voisin mielelläni ottaa vastaan. Välillä kun meinaa ideat loppua kesken. :)



Mutta mukavan aurinkoista päivän jatkoa kaikille Keijuille ja toivotaan, että se kesä pian tulee! Ainakin täällä Itä-Suomessa on ollut aika kylmää vielä, eilistä lukuun ottamatta. :)



T: Anmari ja Emmi 7kk 3vko

Joskopa itekin saisin aikaseks naputella muutaman sanan!



Kauheasti on väsyttänyt muutaman päivän, vaikka oonkin nukkunut ihan hyvin (liian hyvin?!). Varmaankin allergia väsyttää, Luojan lykky, ettei nyt ole niin vaikeaa kuin viime keväänä. Tai mistäs sen tietää, mitä vielä tulee..



KIINTEISTÄ: On ollut juttua.. Ilonalle ei oo tullut tarjottua 8kk ruokia purkista, kun en edes meinaa muistaa neidin olevan jo niin iso. Aattelen koko ajan puolivuotiaaksi :D Ruoka, muu kuin purkki-, tulee vielä hienonnettua. Puurot kyllä menevät ilman hienontamista. Pientä kakomista tapahtuu satunnaisesti, aika sihtikurkku ollut Ilona isoveljensä tavoin. Isompi neiti ei vauvana kökkösistä piitannut.



KENGÄT: Ei ole ollut minkäänlaisia vielä jalassa. Isosiskolta on peruja koon 20 ea-kengät, mutta ovat niin kesäiset ja isot tietty, että ehkä on syksymmällä hankittava kävelykenkäisemmät. Isoveljen ea-kengät ovat talvikengät, silloin ei sisätallusteluun tullut hankittua mitään.



Eilen Ilona pääsi pihalle ihan maastoon :) Mahallaan kölli maassa ja silmät kierossa katseli ympärilleen. Selällään kun oli, niin sadepisarat ropisi naamaan. Mukavaa oli myös kiikkua äidin pitelemänä, vauvakiikku on hankittu, muttei oo aikaseks saatu kiinnitettyä.



Johan se Ilona heräs, moikka! -piias- ja Ilona 8pv vajaa 8kk :)

Pakko laitta meidänkin kuulumiset pinoon...



Pelottaa opikein tämä ajan kuluminen. Pitäisi vissiin piakkoin jo töihin palata. Poika (syntynyt 1.10) täyttää jo huikeat 8kk kohta. Hienosti menee meillä tällä hetkellä. Hampaita tuli hetki sitten 2kpl ylös ja se sai yöunet taas sekaisin, mutta muuten on todella ihanaa arkea meillä.



Välillä sitä miettii että pitaisikö olla kotona lasten kanssa vai palaanko työelämään. Vakituisesta työstä minun pitäisi sanoa itseni irti, kun työmatka piteni 80km:llä. Työhakemuksia olen laittanut eteenpäin, mutta katsellaan miten käy. Esikoinenkin on oma ihana itsensä vaihteeksi - eli kotonakin olisi mukava olla.



Talonrakennus etenee hienosti - vaikka ongelmiakin on ollut. Itse olen ottanut enempi vastuuta noissa rakennusjutuissa, kun miehen työkiireet hidastaa hänen osallistumistaan rakentamiseen. Onneksi kesäloma koittaa kesäkuun alussa, kun talopaketti olisi tulossa. Itselle tuntuu tärkeälle olla mukana rakentamisessa, ja ienosti asioiden järjestely on sujunut lastenkin kanssa =).



Kasperi on innostunut viime aikoina kiipeämään rappuja, ja häntä saa koko ajan vahtia ettei tipu rapuista ja toinen kiinnostuksenkohde on meidän lemmikkipupu. Poika niin mielellään tekisi lähempää tuttavuutta pupun kanssa - pelottaa että milloin pupu hermostuu tähän kaveriin lopullisesti. Tarkkana saa olla kaiken aikaa. Onneksi on ilmat lämmenneet ja saadaa olla pihalla. Siellä aika kuluu hienosti, keinuessa ja hiekkalaatikolla. Ja sitten tietysti välillä rakennuksella kun käydään niin saa katsella kaivinkonetta työssä.



Itse aloitin vesijuoksun - jos vaikka pääsisi hyvään kuntoon ennen kesää. Harmittavasti uimahalli on menossa kiinni kesäksi, mutta ehkäpä sitä jatkaa sitten luonnonvesissä tätä juoksu harrastusta. Ihana kun tulee kesä!!!



Matkakuumekin olisi kova, mutta rakentaminen vie kaikki voimat tällä hetkellä - ehkä pääsemme reissuun ensi vuonna.



Mukavaa viikonloppua muille syyskeijuille äiteineen!

-OonaMaria-

täältä sataa sitten valivalia -vaihteeksi- joten voi loikkia ylikin....pakko vaan jurnuttaa jonnekin.



Äitienpäivän aattona alkanut sairastelu se vaan jatkuu meillä. Tiistai aamuna esikoinen sai kuumeen, torstaina sairastui iskä...itsellä nuhainen olo, ei kuumetta mutta tarpeeks kurjaa kuitenkin.



Eikä oloa helpota se ettei edes tunnu että olisin raskaana, ei pahoinvointia, ei arkoja rintoja...väsymystä on mutta sekin voi olla tästä flunssasta. Ei millään jaksais odottaa ensi keskiviikkoon saakka että pääsee ultraan. Toisaalta on sellanen läskilortti olo, että ihan ahdistaa odottaa näillä kiloilla vielä vauvaa...ja uupumus tähän neljän seinän sisällä jököttämiseen saa mieleen välillä jo ihan kamalia ajatuksia, aavistuksia ettei siellä olekaan enää elämää. Pahimpina alakulon hetkinä en tiedä olisinko siitä edes pahoillani ja sitten poden hirveätä syylliisyyttä että eihän noin SAA ajatella, vaikka järki kyllä myöntää sen olevan luonnollista.



Iina oppi sitten tänään punnertamaan itsensä tukea vasten seisomaan, mokoma joka paikan apina kun kiipeilee vailla järjen häivää iihan joka paikassa, viisivuotias alkaa olla terve eli virtaa täynnä, esikoinen kitisee kipeänä, mies makaa reporankana sohvanpohjalla....äitiäitiäiti,tuositä, annatätä....



Antakaa mun kaikki kestää...päivän suloisin hetki on nyt, kun kaikki lapset (mukaan lukien mies,sairaana ihan yhtä avuton kuin lapsi, ei mulla vaan ols varaa tuollaseen vaikka sairastusinkin) on sammuneet eikä kukaan vaadi minulta mitään.



että sellasta paatosta tänne, yskäkuoro kolmesta huoneesta kaikuu ja omat hermot naukuu viieisillään...



Minjuska ja Iina 8kk

ihan kun minä olisin osan tuosta ajatellut =)



alkoi tuossa kahdeksan kieppeillä ottaa hermoon se jatkuva äitiheiäitiäitiäiti, ihan sama mitä tein ja minne menin yksi tai kaksi perässä häntänä tai huutelemassa muualla äitiäitiäiti. Pihla on kipeänä edelleen ja tänään huomasin että ripulin lisäksi iho noussut ihottumalle eli antibiootti vaihtoon. no se olikin taas taistelun arvoinen asia, että lääkäri suostui toisen kuurin kirjoittamaan apteekkiin. Pylly ja pimpsa paloi ripuloinnista niin että tyttö itkee kun pylly pestään, minä tungen weledan talkkia minkä ehdin ja toinen työntää ripulia joka vaippaan. aaargh. onneksi pari yötä on mennyt nukkuessa pääasiassa eli yskä on helpottanut, viime yönä tosin armas hulivilipoikani hiippaili kainaloon nukkumaan neljän aikaan, pulisi siinä aikansa, tunki kylmät varpaat minun jalkojen alle lämpiämään ja tokaisi hetken päästä kun oli saanut minut hereille, että äiti mä haluankin mennä takaisin omaan sänkyyn kun varpaat ei enää palele =) ihan sama siis että iskäkin olisi illalla ollut 6 asti kotona huudeltavana ja öisin voisi senkin kainaloon kiivetä niin ei, äitiäitiäiti. ja kukaan ei edes ole juuri nyt kipeä isommista.



ja tuosta raskausolosta ja mietinnästä, niin tuota ihan samaa minulla oli pihlan kanssa. joskus mietti että mitäs jos siellä ei ketään olisikaan niin tilanne palautuisi ennalleen eikä tarvitsisi miettiä ja murehtia. heti perään iski ajatus miten voin ajatella niin kamalia ja jos jotain menisi pieleen en antaisi itselleni anteeksi. se on niin ristiriitaista aikaa se alku jollain tapaa.



yksi kaveri tänään jumpassa puhui vauvakuumestaan ja tuntui kyllä siltä että voi alkaa odottelemaan uutisia =) heti mielessä taas kävi että nyyh, niinpä ei meillä enää... mies onihan ehdoton ja se on ihan ok. mutta silti edelleen, tässä tämä on jo, tuo vauvakin on jo iso =´( tänään se käveli veljen tuolin kanssa pari metriä, missä on se paikallaan pysyvä, sylissä viihtyvä pieni? nyt on tuo vinkeä, naamaa rytistelevä touhupylly täällä =) aamulla kuuluu vaan iloinen jutustelu vierestä ja pienet sormet repii joko äidin hiuksia tai iskän kainalokarvoja =DD tissillä venkoillaan ja naureskellaan, edes siihen ei malteta rauhoittua, äiti täällä kaipaa lähellä oloa ja sylissäpitelyä enemmän kun pieni tättähäärä. kylpykään ei enää kelpaa meidän vauhtimimmille, lattialle se on päästävä suihkun alle tutkimaan kylpyleluja ja syömään sisarusten kylpyvaahtoa. voi missä on minun vauva =))



jahas, pitäisiköhän sitä tässä muistelojen keskeltä loikata punkan puolelle, jos vaikka saisi univelkaa pois.



hyvää viikonloppua keijut! Meidän iskä menee huomenna viettämään saunailtaa, eka kerta pihlan syntymän jälkeen kun joudun olemaan yksin viikonloppuna lasten kanssa, voitteko uskoa!



tuisku kera neljän vauhdikkaan ipanan

Pitkästä aikaa minäkin täällä näpyttelen. Mahtaakohan kukaan enää näin loppuviikosta pinoa lukea, mutta pakko on päästä johonkin vuodattamaan pahaa oloa :(



Aloitan työt 1.6. Ensi alkuun olin asiasta vallan innoissani, kotona olo kun alkoi ahdistaa. Nyt kun totuuden hetki lähenee, tuntuu NIIiiiiiin pahalta. Miten ihmeessä voin jättää lapset? Työpäiväni on jaettu, siten, että aamulla olen töissä klo 8.30-12.30 ja iltapäivällä klo 16.00-1900. Työmatkoihin menee 20min/suunta. Esikko (2v3kk) on aamupäivät tarhassa ja iltapäivät isin kanssa. Anneli on koko päivän isin kanssa. Milloin ihmeessä ehdin viettää aikaa lasten kanssa, etenkin kun teen kuuspäivästä työviikkoa? Nyyh..... Pitänee vielä lisätä, että isukki ei ole laisinkaan mikään talousihme, hyvä jos edes perunankeitossa onnistuu.



Esikoinen aloitti tarhaharjoittelun hyvissä ajoin ja se sujuukin ihan kivasti. Mietin vaan väsyneessä päässäni, tuotankohan lapsille nyt joitain traumaattisia hylkäämisen kokemuksia, kun yhtäkkiä mammaa ei juuri näykään. Olenhan viettänyt lasten kanssa lähes 24h.



Oma ja eritoten miehen jaksaminen mietityttää myös. Ukko-kulta tekee yötyötä ja joutuu viiden tunnin unien jälkeen heräämään lapsen vahdiksi. Pääseehän tuo kyllä takas nukkumaan Annelin aamupäikkäreiden ajaksi. Minkäs teet, raha ei kasva puissa, valitettavasti.



No tässä tämä vuodatus, helpotti jo ihan vähän...



Muuten elämä täällä Kyproksessa mallillaan. Meillä on jo tosi lämmintä, hihaton body on lähes ainoa käytössä oleva vaatekappale, hellehatun lisäksi.



Anneli syö hyvin kiinteitä ja tisuttelee sen lisäksi. Hyvin täällä myös kasvetaan: 74cm ja 10,3kg oli mitat 7kk lääkärissä. Neiti on varsinainen hienohelma; meillä ei kiipeillä, konttailla tai ryömitä vielä yhtään mihinkään. Rauhallinen tapaus siis tämämeidän kuopus.



Viime yönä aloitimme " unikoulun" eli yösyönti saa luvan loppua, ennen äidin töihin paluuta. Tassuttelimme viime yönä neljä kertaa, saa nähdä, miten käy tänä yönä. Siinä samassa lapset siirrettin omaan huoneeseen nukkumaan.



Nyt on aika minunkin painua pehkuihin. Mukavaa viikonloppua kaikille!

eli lapset menivát tánáán ihmeen aikaisin nukkumaan joten minulla oli aikaa ja ihme kyllá energiaakin oikein istua koneen viereen ja perehtyá kirjoittamaan viestiá mytty87:lle ?(nyt jo unohtui tuo nimimerkkikin...). romaania kirjoitin pitkáán ja hartaasti, kunnes sitten painoin enter ja kaikki katosi. kirottua!!!! nyt on energia tiessáán ja nukkumaankin pitáisi menná joten lyhyesti:



tervetuloa teneriffalle!!! itse asun pohjoisosassa, mutta americas on ehdottomasti viikon lomalaisille ja lapsiperheille oikea valinta. rannat ovat ihanat, vesi lámmintá ja rannan tuntumassa on useita mukavia leikkikenttiá. lokakuu on otollisinta aikaa tulla tánne lasten kanssa, ilmat ovat lámpimát mutta ei enáá tuskastuttavan kuumat.



lentokoneeseen mukaan (6h pienten lasten kanssa lentokoneessa voi olla aika urheilusuoritus...): lámpimiá vaatteita/vaihtovaatteet, lempilelut, kynáá ja paperia piirtámistá varten, pikkupurtavaa (VESIPULLO, pillimehuja, keksejá, hedelmiá...), kásien desinfiointiainetta, láákkeet (kaikelta varalta myós kipuláákettá jos pienillá ottaa korviin), vaipat ,tutit/tuttipullot (maitoa, vaikkapa niitá pieniá 2dl kevythylamaitoja). lennon ja laskun ajaksi isommille lapsille purkka suuhun, pienimmálle tissi tai tuttipullo, helpottaa painentuntua korvissa.



ensimmáisiksi páiviksi: vaippoja (edellyttáen ettá teidán nuorin vielá vaippoja káyttáá. paikan pááltá sitten voi ostaa vaikka dodoteja - eli pamperseja)



puurohiutaleet!!!! kaupoissa myydáán kyllá ns. puurojauheita (sekoitetaan kuumaan maitoon), mutta eivát kilpaile samassa kategoriassa neljánviljan kanssa. sisáltávát sokeria ja muita aromeja. normaaleista hiutalepuuroista tarjolla ainoastaan kaurapuuroa, ja sitákin lóytyy ainoastaan harvoista kaupoista (esim. spar tai mercadona)



koko perhe varmaan jo lokakuussa syó normaalia ruokaa (?), mutta lastenvalmisruokia on tietysti tarjolla marketeissa mm. nestle (suomessa bona), hipp, heinz, seká paikalliset merkit. lapsille on myós ns. juniorimaitoa 1v+



maitohappotabletteja (kannattaa aloittaa kuuriluontoisesti jo ennen matkaa). muistakaa ettá vesijohtovettá ei missáán nimessá kannata juoda, sitá voi kyllá káyttáá talousvetená, mutta maku ei keitettynákáán ole paras mahdollinen



matkarattaat (niissá on nuorimmaisen mukava ottaa páikkárit vaikkapa rannalla)



jos jollakulla on erikoisruokavalio, kannattaa miettiá tarkasti mitá voi ottaa mukaan, jotta ei mene koko loma esim. gluteenittomia tuotteita metsástáessá



nyt on sen verran vásy ettei enáá tule mieleen mitá viisi minuuttia sitten kirjoitin, palailen asiaan kunhan muistan mitá piti sanoa, aikaahan tássá vielá on...



kenkágalluun: alessandro tepastelee (siis tukea vasten) uusilla hienoilla 20 numeroisilla chicco ensiaskel/konttaus sandaaleilla. jotka olivat tuhottoman kalliit, mutta kaipa ajavat asiansa. táállá lámmóssá ei onneksi tarvitse miettiá ostaako kevyttá vai toppaa, melkein ympári vuoden párjátáán kevyemmállá varustuksella.



nyt painun pehkuihin. alessandrolla on alkanut eroahdistus tms. sillá yót ovat painajaismaisia...alkuyóstá heráilláán 15-30min válein eiká siihen huutoon auta muutakun tissi ja loppuyóstá ollaan sitten pirteiná kuin páivásaikaan 03-05. huh huh. páivát onneksi sujuvat ihan mukavasti vaikkakin on havaittavissa lieváá puntissa roikkumista (aikaisemmin ei olisi voinut váhempáá piitata siitá missá áiti on kun maailmassa on niin monta muutakin mielenkiintoista tutkimisen ja tonkimisen kohdetta), vaikkakin ruokalut edelleen ovat tuskan hetkiá áidille. tánáán kuitenkin jo ennátyksellisesti sain kurkusta alas pojalle pari tl gluteenitonta velliá aamulla, 2-3tl maissi-porkkana-bataatti-purjo-kana móssóá páivállá, omenaa pureskeli ihan omatoimisesti iltapáivállá, kunnes haukkasi liian ison palan ja áiti otti senkin pois :( ja illalla vielá n 40ml nokkamukista gluteenitonta velliá. ja tietty tissit páálle. joten tánáán syótiin oikein urakalla!!! toivottavasti sekin páivá vielá koittaa ettá suu aukeaa suosiolla...



óitá. doblemama ja vekarat 04/05 ja 09/06

Kirjoitampas miekin meidän perheen kuulumisia.. Päivät ovat hurahtaneet tohinalla, kun meillä alkoi se autotallin rakennusprojekti, niin kyllä kaikenlaista lisähommaa on minullekin riittänyt, ja välillä tuntuu, että en muuta tee kuin ruokaa keittiössä, ja keittiön siivousta.. voin vain kuvitella, mitä se olis jos kyseessä olisi jokin isompi projekti esim. talo.. huh huh.



Mutta Riinan kuulumisiin.. hänestä kasvoi iso tyttö, ainakin äitistä tuntuu niin.. Reilun viikon sisällä hän oppi konttaamaan, ja istumaan, kuten jo taisin täällä joskus kirjoittaa, sitten myös oppi " juttelemaan" , ja nyt tänään neiti nousi tukea vasten seisomaan! Ensin oli monta kuukautta niin rauhallista lattialla oleskelua, niin nyt tyttö viilettä pikku pylly heiluen huoneesta toiseen konttaamalla ja kovasti mieli aina takee isompien leikkejä tutkimaan! =) Nyt tulevalla viikolla onkin 8kk lääkäri- neuvola, ihan kiva tietää kuinka on kasvanut. Juu ja onneksi flunssat alkavat jo olla taakse jäänyttä.



Muutama päivä sitten esikoinenkin täytti 6v, ja hänellä on sitten tulevalla viikolla myös neuvolaa, lääkäriä ja eskariin tutustumista. Joten touhua riittää edelleen..



..Ja kaiken lisäksi mie lähdenkin nyt sitten töihin! Olen täällä kirjoittanutkin vasta, että olen kotona niin pitkään kuin mahdollista, kun mulla sitä vakituista paikkaa kun ei ole ollut.. Noh, niin vain nyt kävi, että kotia soitettiin että nyt olis töitä tarjolla, ja kenties jopa vakituista.. Niinpä ajattelin etten voi kieltäytyä, kun kyseiseen paikkaan olen halunnut ja aika ajoin aina kysellytkin.. ei ole " omanalan" työtä, siis sitä mihin olen koulun käynyt, mutta kuitenkin sellaista, jota tykkään tehdä. No nyt siis työt alkaa viikon päästä ja ensiksi olin ihan onnessaan, ja sitten tuli itku, kun tuo Riina on vasta 8kk kun lähden töihin.. Mutta onneksi saatiin asiat järjestymään niin, ettei tarvi viedä lapsia hoitoon, vaan saavat olla kotona eka kuukauden ja sitten isi jää lomalle, joten hän on sit kotosalla lapsien kanssa, joten kenties sitten syksyllä tarviivat sen hoitopaikan. Tämä helpottikin kovasti minua, ja nyt voin jo nauttia ajatuksesta, että töihin lähden.. Saattaahan se vielä iso ikävä lapsia tulla, mutta onneksi työt alkavat aina 6 aikoihin ja jo iltapäivästä pääsee kotiin, niin ennättää hyvin touhuta lapsien kanssa.



Ai niin, vielä KENKÄGALLUPISTA.. Meillä ei ole vielä mitään käytössä, kun nyt vasta nousee tukea vasten, mutta varmaan isosiskon lenkkarit otetaan kesäksi käyttöön, jos ei ole liian isot, ovat muistaakseni kokoa 20, ja tarvittaessa ostetaan ensiaskel sandaalit jos ei vanhat sovi..



Mutta tällaisia kuulumisia täältä, en muista tuliko nyt kaikki, mitä mielessä oli, niin kirjoitettua, mutta hyvää viikonloppua muillekin!!



terkuin snoopy ja riina kohta 8kk =)

nostatan pinoa... :)



Viikko on mennyt nopeaan, mies piti viime vuoden vuosilomiaan ja oli kotona, aika hulabaloota oli kun oltiin sovittu kaikki mahdolliset pankkikäynnit jne samalle viikolla, kun kerrankin ollaan molemmat päiväaikaan paikalla :) Sain nukuttua aamuisin univelkaa lyhyemmäksi, ihanaa!



KENGÄK isoveöjen vanhat " astumattomat" Elefantenit nro 18 on käytössä, tosin ei ne kengän virkaa vielä aja vaan suojaa lähinnä sukkia kun pieni konttailee maassa. Eivät meinaa pysyä jalassa ollenkaan raittaissa olessa kun Onni potkii niin kovin.



Jahas, Onni huuhtelee nyt syliä joten jää aijottua lyhyemmäksi. Ensi viikolla taas!



Mayella ja Onni 7,5kk