Mistä löytää puheterapeutti?
Ajattelin että veisin 2v3kk ikäisen tyttömme yksityiselle puheterapeutille ihan oman mielenrauhan vuoksi. Tietääkö joku onko Porissa tai Raumalla yksityistä puheterapeuttia? Ainakaan puhelinluettelosta en löytänyt. Neuvolassa vaan sanotaan odottamaan mutta meillä tilanne on nyt se että sanoja tulee ehkä 20-30, ja todella harvakseltaan tulee uusia sanoja. Noista osaamistaan sanoista muodostaa kyllä jo kahden ja jopa kolmen sanan lauseita. Ihmettelen vain miksi uusia sanoja tulee niin äärettömän harvakseltaan. Siksi haluaisin käydä kuuntelemassa asiantuntijan mielipiteen. Miten ja millä " hakusanalla" puheterapeutin siis saattaisi löytää?
Kommentit (3)
Tällä alueella jossa me asumme (yksi kaupunginosa pääkaupunkiseudulla) tuntuu, että puheterapeutille lähetetään todella vähästä. Tyttärelläni oli 4-vuotiaana lievää änkytystä, joka yleensä on ihan normaali kehitysvaihe tuossa iässä. Terkkari lähetti meidän melkein pakolla puheterapia-arvioon. Minua melkein hävetti, kun puheterapeutti ihmetteli tutkimusten jälkeen miksi tultiin, kun tyttö on kielellisesti todella lahjakas (nyt 6-vuotiaana hänen kielellinen tasonsa on 13-16-vuotiaan tasolla).
Kirjoituksenne kuitenkin vähän säikäytti minuakin, sillä meidän 1v 11kk poika ei puhu oikeastaan yhtään kunnollista sanaa. Hänen puheessaan ei ole tavuja lainkaan (esim. bussi-sanassa hän vain päryyttelee B-kirjainta). Isi on kamalaa s-suhinaa. Oudointa on kuitenkin se, että poikamme osasi puhua 10kk iässä (huusi selvästi äiti, jos olin toisessa huoneessa, ja osasi sanoa isi, sisko, hauva jne). Sen jälkeen hän oli korvien putkitusleikkauksessa, jossa oli komplikaatioita nukutuksessa ym. Alan miettiä, onko tuosta voinut olla jotain haittaa hänelle. Soitan kyllä ehdottomasti neuvolaan mitä pikimmiten ja tarvittaessa vien pojan yksityiselle.
Ja alkuperäisen kirjoittajan viestiin kommentoisin sen verran, että 20-30 sanaa on aivan täysin riittävästi tuon ikäiselle, varsinkin jos hän osaa muodostaa niistä lauseitakin. Ymmärrän tavallaan neuvolan " seurataan tilannetta" -kannan. Moni lapsi oppii ensimmäisetkin sanansa vasta kahden vuoden paikkeilla. Ja lasten kehityksessä on sellaisia nopean kehityksen kausia ja sitten taas sellaista aikaa, jolloin ulospäin näyttää, ettei mitään kehitystä tapahdu, mutta sitten vaikka sanoja voi tulla useita kymmeniä ihan muutaman viikon aikana.
Mutta toki jos teillä on mahdollisuus ja varaa käydä puheterapeutilla, niin eihän siitä mitään haittaa ole. En vain oikein tiedä, mitä puheterapeutti pystyy tekemään kaksivuotiaan kanssa.
Vanhassa Raumassa. Ohi kävellessäni olen vain huomannut. Lähellä kirkkoa, joki välissä.
missä muuten ottaa vastaan foniatritkin, jotka siis lääkäreitä, jotka erikoistuneet puheentuoton juttuihin.
Kokemusta on...
Meillä (nyt 4 v) poika puhui tosi vähän, ja muutakin " ominaispiirteitä" oli puheenkehityksessä.
Neuvolassa sanoin asiasta useampaan otteeseen, aina vastaus oli sama: " katsotaan ja seurataan" :/
Ja neuvolalääkärikin (+ terkkari) vihjailivat useaan otteeseen, että " ei puhu poika paljoa..." , mutta mitään ei tehty, vaikka kuinka esitin huoleni :/
Kyllästyimme odotteluun ja välinpitämättömyyteen (sekä tietämättömyyteen!) mitä terveysasemalla oli, ja menimme yksityisesti foniatrille, joka otti vastaan eräällä yksityisellä lääkäriasemalla.
Saimme vihdoinkin apua, meidän huolemme otettiin vakavasti, ja asialle tehtiin jotakin...
Siinäpä oli sitten näyttää paperia neuvolassa, ja ai että kiukutti :/
Foniatri kirjoitti lähetteen julkiselle puolelle kattaviin tutkimuksiin, ja määräsi puheterapiaa, mikä ei ikävä kyllä julkisella sektorilla ollut avuksi...aivan järkky kokemus niin pojalle kuin äidillekkin tuo puheterapeutti (todella törkeä käytös ja puhe).
Kun poikamme pääsi tutkimuksiin, tein lääkäreille selväksi, että julkisella sektorilla emme aio jatkaa.
Diagnoosi varmistui siksi mitä sitä arvelimmekin: dysfasia.
Siitä lähti asiat rullaamaan :)
Nyt poika on saanut yksityisesti puheterapiaa, meillä käy tukiviittomien opettaja kotona opettamassa, poika sai erityisryhmäpaikan pienestä integroidusta ryhmästä, ja mikä ihaninta: puhe on edistynyt valtavasti :)
Ja meidän vanhempien epätietoisuus on poissa :)
Diagnoosista on vuosi, ja poika nyt siis 4 v 3 kk, ja vahva usko on siihen, että puhe tulee petraantumaan ajan kanssa, näin on jo osittain tapahtunutkin :)
Rohkeasti vaan hakemaan apua vaikka yksityisesti, ja vaatimaan apua jos/kun siltä tuntuu.
Kallistahan tuo oli yksityisesti käydä foniatrilla (tunnin käynti oli semmoisen n.150 e), mutta pieni hinta siihen nähden, että saimme mielenrauhan, ja poika sai diagnoosin, ja sitä kautta kuntoutusta.
Voin vaan kuvitella, jos olisimme jääneet odottelemaan, sitä odoteltais varmaan vieläkin :/
Perheessämme toinenkin pikkuinen poika: 2 v 8 kk vanha poika, jonka puhe myös osittain viivästeinen.
Tästä neuvola otti jo " opikseen" , ja foniatrilla oltiin jo kesällä (julkisen sektorin kautta), mutta kesän aikana tulikin valtava sanatulva, ja uusia sanoja putkahtelee tuon tuosta.
Silti tutkimukset jatkuvat, kunhan poika täyttää ensin 3 v.
Toivottavasti asiat selviävät, tsemppiä!