Kuinka kauan ja minkä painoisina?

syntyi tyttö 32+5 kiireellisellä sektiolla. Painoa oli 1635g ja pituutta 41cm. Aluksi oli keskoskaapissa ja sitten lämpöpatjalla koppasängyssä. Kotiin pääsi kun pysyi lämpimänä ilman lämpöpatjaa ja jaksoi syödä riittävästi. Aluksi tietysti maito annettiin nenämahaletkulla. Isompia ongelmia ei sairaalassa ollut ja tyttö kotiutui jo kahta päivää vaille 5-viikkoisena. Mitat oli kotiin tullessa 2165g ja 46cm eli tosi pieni oli. Rintaruokinnalle sain kotona. Mitään keskosuudesta johtuvia sairauksia eikä pulmia hänellä ei ole ollut. 1-vuotiaana tyttö painoi vajaan 6,5kg eli höyhensarjalainen on mutta ei hidasta vauhtia! Lasketun ajan mukaisesti on kaikki taidot kehittyneet.

Meillä oli aika samanlaiset mitat, 1620 g ja 41,5 cm, mutta viikkoja 35+3. Tyttö kotiutui vähän reilu 5-viikkoisena, kunhan oli oppinut syömään ilman happisaturaatiolasketteluja. Alussa oli anemiaa (veritankkauksia), sokerien laskua, keltaisuutta jne., ja nenä-mahaletku oli kolme viikkoa.



Syytä tytön pienikokoisuuteen ei löytynyt ja kasvu oli ekan vuoden aikana aika vaatimatonta. Meillä 1-vuotismitat (kalenteri-ikää) olivat 68,5 cm ja 7170 g ja 2-vuotismitat 81 cm ja 9,6 kg. Motoriset taidot kehittyivät vähän hitaanlaisesti, mutta korjatun iän mukaan vielä normaalin rajoissa. Puhetta on tullut hyvin.

1700 g tyttö joutui olemaan sairaalassa 6 vkoa. Aluksi oli hengityskoneessa muutaman päivän ja keskoskaappia jatkoi sitten vajaa 3 vkoa. Keskolassa sitten kasvoi ja opetteli syöntitouhuja vielä reilu 3 vkoa. Ainakaan vielä ei olla todettu, että jotain vaivaa olisi jäänyt keskoisuudesta, mutta ikää hänellä on vasta 4 kk. Ensimmäisen vuoden aikanahan lopullisesti näkee onko kaikki kunnossa. Mutta hyvältä ainakin vielä näyttää.

poika. Painoi syntyessään 970g ja 36cm. Oli kaksi kuukautta tehohoidossa. Heti syntyessään laitettiin hengityskoneeseen, seuraavana päivänä pääsi pois. Jouduttiin kuitenkin uudestaan laittamaan koneeseen parin päivän päästä. Nyt on jo kolme vuotias ja täysin terve ja todella energinen pikku poika! :)

ja vähän alle kolme viikkoa joutui olemaan sairaalassa. Syntymäpaino 1920g ja 41 cm. Kotiin pääsi kun jaksoi itse syödä ateriansa. Ei jäänyt mitään merkkejä keskosuudesta ja kiri muut kiinni koossa noi 1,5v ikään mennessä

Hän oli ensin nenäylipaineessa ja sitten muutaman tunnin jälkeen joutui hengityskoneeseen koska keuhkojen kanssa oli suuria ongelmia. Hänelle annetiin surfanktanttia (kirjoitetaanko edes noin) ja duktus ei meinannut sulkeutua. RDS oli paha ja viikon ikäisenä pääsi pois hengityskoneesta ja silloin sain pojan syliini ensimmäisen kerran.



Kahden viikon ikäisenä siirtyi koppasänkyyn, villavaatteiden ja untuvatäkin avulla pysyi lämpöisenä. Mutta keuhkojen kanssa oli edelleen ongelmia ja siirtyi sitten takaisin nenäylipaineeseen muutamaksi päiväksi. Tästä eteen päin sai astmalääkkeet spiiralla BPD:n takia.



Syöminen oli välillä erinomaista ja lopulta sai päivällä vain rintaa. Välillä vointi heikkeni ja sai sitten veritankkauksen yhteensä kolmeen kertaan.



7 viikon ikäisenä pääsi kotiin ja samana päivänä lopettiin astmalääkitys.

Kotona oltiin täysin rintaruokinnalla, kun kerran olin yölläkin paikalla.



Astma diagnosoitiin 7kk ikäisenä, ja imetys piti lopettaa koska rasitti liikaa lasta. Kuitenkin kasvoi kivasti ja kehittyi erityisen nopsaan. Mitään kehitysviivästymiä ei ollut. Kävelikin jo 11kk ikäisenä siis kalenteri-ikää.

Puhuminen olikin sitten vähän hakusassaan mutta kaksi vuotiaana aloitti puhumisen ja nyt reilun 3v ikäisenä ei ole hiljaa hetkeäkään.

Nyt kolme vuotiaana on hoikempi kun ikäisensä mutta pituutta on jo kivasti 95cm.

Meidän poika syntyi 3/06 33+4 viikoilla. Painoi 2580 ja pituutta 46cm. Oltiin sairaalassa n.2,5vko, lähinnä ruokailun opettelua varten. Kun päästiin nenä-mahaletkusta eroon ja ruokailu onnistui kokonaan rinnalta, päästiin heti kotiin. Viikoille iso poika on iso nytkin; 4kk neuvolassa oli 8055g ja pituus 68cm.



Mitään oireita ei ole ainakaan tähän mennessä havaittu jääneen. Joskin on kovin herkkävatsainen ja reagoi monilla huutopäivillä aina, jos satun vähän vääränlaista ruokaa syömään...