ujon lapsen käyttäytymisestä
Haluaisin kuulla kokemuksia elämästä arkojen ja ujojen lasten kanssa. Itselläni on 3-vuotias tyttö, joka usein tuttujenkin ihmisten kanssa menee ikään kuin lukkoon. Parhaassa tapauksessa hän piiloutuun syliin. Haasteellisempia ovat tilanteet, joissa hän alkaa huutamaan ja parkumaan tai turhautuneena paiskomaan tavaroita. Usein tyttö kuitenkin jonkin ajan kuluttua alkaa käyttäytymään ns. normaalisti. Kotona hän on puhelias ja ajoittain vilkas; toisinaan leikkii pitkiäkin aikoja rauhallisesti omissa oloissaan. Usein mietin kuuluvatko vaikeudet sosiaalisissa tilanteissa lapsen luonteeseen vai onko kyseessä jokin häiriö.
Kommentit (2)
Meidän tyttö on myös tosi arka uusissa tilanteissa ja etenkin jos on paljon ihmisiä koolla. Itse asiassa olen tyytyväinen, että tyttö on arka eikä uhkarohkea. Mä annan tytön tulla uusissa tilanteissa vapaasti syliin tai piilotella jalkani takana, kyllä hän sieltä lähtee liikkeelle, kun on jonkin aikaa tarkkaillut tilannetta. Mä pyrin mahdollisuuksien mukaan käymään uusia tilanteita ennalta läpi. Esim. kun tytön hoitaja jäi sairaslomalle, käytiin parina iltana leikkimässä varahoitopäiväkodin pihassa ja tutustumassa paikkaan.
Meillä myös ujo poika, joka tosin on viimeaikoina 4-v täytettyään mielestäni rohkaistunut huomattavasti. Varmaan teilläkin käy samoin iän myötä. Ei kannata painostaa vaan antaa lapsen olla vaikka sylissä kunnes itse siitä haluaa lähteä tutustumaan tai ottamaan kontaktia muihin.