Kuinka usein lapsenne hoidossa mummolassa ja kuinka pitkiä aikoja kerrallaan?

lapsi on siellä hoidossa ehkä 2-3 kertaa vuodessa ja joskus käy mummi täällä muutaman tunnin katsomassa, käytännössä hyvin harvoin.

Nyt viikonloppuna oli lapsi 2v3kk viimeksi kolme tuntia, että isi ja äiti sai olla vähän rauhassa... laitettiin lapsi lähtiessä nukkumaan ja oltiin vieressä kun heräsi, että ei tuon pidempään.

Haluaisin, että lapsi olisi useammin, mutta se ei käytännössä ole mahdollista, paitsi loma-aikana.

Olen yh, ja lapsen isä ei pidä lapseen minkäänlaista yhteyttä, joten vanhempieni apu on kyllä kullankallista. Lapsi on 4-vuotias.

ja 1 - 3 päivää... Lapsi 2,5v.

*Toisella mummolla kaksi vanhempaa ovat olleet viimeisen 1,5v aikana n. 1kerran vuodessa yön/kaksi (olleet 2kertaa ja lupasi ottaa ensi kesänäkin). Pienin ei ole ollut ollenkaan. Meille kotiin mummo ei tule hoitamaan lapsia.



*Toisella mummolla lapset eivät ole olleet kertaakaan hoidossa. Meillä olleessaan (tulee siis kyläilemään useiksi päiviksi) on katsonut muutaman kerran isompia jonkusen tunnin viimeisen vuoden aikana (esim. joululahjaostoksille emme halunneet lapsia ottaa mukaan, sillä uskovat joulupukkiin). Pienintä ei ole hoitanut ollenkaan.





Poikkeus tästä lasten hoitamisesta on että kumpikin mummo on hoitanut lapsen/lapsia synnytyksieni ajan (kestänyt joitakin tunteja) jo lasten ollessa pienempiä, kun erikseen pyysin. Lisäksi toinen mummo hoiti esikoista useampana päivänä muutaman tunnin tämän ollessa hitusen alle 2v (mutta ei tarvinnut nukuttaa, eikä antaa ruokaa, lähinnä vain juotavaa ja ulkoilla), kun muutto oli edessä ja mies rakensi seuraavaa taloa sisäänmuuttokuntoon ja itse olin töissä. Mutta nämä ovat siis olleet kertaluontoisia erityistapauksia.



Yleisesti ottaen meillä mummot hoitavat lapsia lähinnä vasta yli 3-4v:na jolloin osaavat syödä, pukea, käydä vessassa, puhua ja kertoa tarpeensa jne. Ja silloin ehkä kummankin mummon yhteenlasketut hoitokerrat ovat 3-4kertaa vuodessa kerrallaan 2h-1päivä.

Tyttö on 2v.10kk, ja on hoidossa mummilla (minun äidilläni)

viikottain tunnin tai pari. Neiti on ollut pienestä asti hoidossa ukilla/mummilla, jotta ei ole tullut " riippuvaiseksi" vanhemmista.

Hän on jo iso tyttö, joten osaa olla mummin luona. Mitään ero ahdistusta ei ole ilmennyt.

Joskun saatetaan jättää yöksikin, neiti useasti kysyy että saako mennä mummin luo yöksi ja itse sitten soittaa että saako tulla?.

Vanhempi tyttö 7v on ollut toisella mummulla vajaat 5 yötä elämänsä aikana ja toisella mummilla hieman useammin, tänä vuonna 2 tai 3 yötä. Nuorempi tyttö 1v 1kk ei ole koskaan ollut missään yökylässä, vaikka on rauhallinen ja kiltti, suorastaan ihmisen mieli.



Joskus harmittaa, olisi kiva viettää miehen kanssa edes yksi yhteinen vuorokausi kaksin, ehkä sitten 10 vuoden päästä. Lohduttaudun sillä, että isovanhemmat ovat jo hoitaneet lapsensa, ettei harmitus pääse liian isoksi.

Meillä mummi auttaa hoitamaan muutamia kertoja vuodessa, koska olen kodinhoitotuella itse. Oma äitini ei hoida lapsenlapsiaan ainakaan vielä, koska sairastelee. Mieheni äiskä taas tekee pitkiä työpäiviä. Mummi auttelee välttämättömissä kiiremenoissa lapsien hoitoapuna. Paikkakunnalla , jossa asumme ei ole kovin montaa lastenhoitopysäkkiä / parkkia.

Tunnumme olevan poikkeus. Meillä molemmat mummolat lähellä ja isovanhemmat eivät ole työelämässä enää mukana, mutta ovat pirteitä ja hyväkuntoisia. Hakevat (jompi kumpi ainakin) lapsemme (2 ja 3v)viikottain hoidosta luokseen illaksi, josta sitten haemme yöksi kotiin sekä ottavat usein viikonloppuna yökylään ja joskus arkenakin. Saattavat myös haluta ottaa lapset ilman mitään syytä arkena luokseen (päiväkotiin viemisen sijaan) ja antaa näin lapsillekin arkivapaapäiviä. Myös lasten ollessa toipilaana hoitavat heitä. (Sairaiden lasten kanssa toki jää äiti tai isä kotiin.) Uskoisin, että tästä järjestelystä nauttivat kaikki. Lasten ja isovanhempien välille kehittyy todella vahva suhde, lapset saavat ekstra-annoksen huomiota, kun ovat usein yksin mummoloissa, eli ei ole sisarusta kilpailemassa huomiosta. Ja työssä käyville vanhemmille apu on tietenkin kullan arvoista. Tiedämme kyllä olevamme etuoikeutettuja, kun isovanhemmat asuvat lähellä ja haluavat ja jaksavat hoitaa lapsia.

Käymme useimmiten koko toistaiseksi kolmihenkinen perhe yhdessä mummoloissa, jotka ovat onneksi sentään lähekkäin, vaikkakin molemmat niin onnettoman kaukana meistä. Yövymmekin yleensä jommassa kummassa mummolassa eikä tarvetta yökylään/-hoitoon jättämiseen ole ollut. Lyhyitä aikoja lapsi on ollut kyllä isovanhempiensa hoidossa molemmissa mummoloissa.



Sitä muistelen vielä lämmöllä ja kiitollisuudella, että oma äitini tarjoutui hoitamaan poikaa vauvana, kun en enää imettänyt häntä. Poika herätti usein ja saattoi valvoa pitkäänkin. Oli aivan mahtavaa, että itse sain/saimme nukkua toisella puolella taloa ja äitini hoiti poikaa.



Jos isovanhemmat käyvät meillä, olemme me vanhemmat usein töissä ja lapsi poissa päiväkodissa ja isovanhempien kanssa kotonamme. Eli pisin hoitojakso on ollut työpäiviemme pituinen.



Mukava olisi, jos mummolat olisivat lähempänä. Hoitoapuakin olisi joskus mukava saada, mutta ennen kaikkea olisi hienoa, jos isovanhemmat voisivat olla enemmän mukana arjessa.

Itse teen osa-aikaisesti töitä, ja eläkkeellä oleva mummi (pirteä ja haluakas hoitamaan) hoitaa alle 2-vuotiastamme n. 2 tuntia päivittäin ma-pe. Mummin hoitoapu on ratkaisevaa meillä, koska emme halunneet viedä pientä päivähoitoon.



Useimmiten ovat täällä meillä, mutta aina välillä mummillakin. Asumme siis samalla paikkakunnalla. Toiset isovanhemmat asuvat kaukana, joten heitä tavataan muutaman kerran vuodessa. Välimatka harmittaa niin isovanhempia kuin meitä vanhempiakin.



Pidän tosi tärkeänä läheistä suhdetta isovanhempiin, ja onneksi isovanhemmatkin ovat samaa mieltä. Itselläni oli hyvin läheiset välit äidinäitiini, joten tämä tiivis yhteydenpito on ihan luonnollista meille.

Tämähän kuulostaa ihan hassulta, mutta isovanhemmat eivät ehdi/jaksa/pysty juurikaan hoitamaan. Toisen puolen vanhemmilla on isompi (3,5v) ollut 2krt yökylässä ja pari krt puolipäivähoidossa (sellaisen 4-6h). Pienempi (1v 3kk) ollut kerran yksin parituntisen ja isoveljen kanssa yhtäaikaa kerran 4h. Toiselta puolelta ei hetkeäkään.



MUTTA! Meillä onkin korvaamattomat ISOISOVANEHMMAT! Eli tosiaan lähes 80v pariskunta, jotka ottavat lapsia mielellään, ottaisivat enemmänkin jos annettaisiin (pelätään että rasittuvat liikaa). Isompi on nyt vuoden verran käynyt lähes 1krt/vko pari tuntia leikkimässä siellä, ja pienempikin ollut jo kerran! Ihan uskomaton sissipari tämä vanhuspari! Jos olisivat kuulemma nuorempia, ei tarvitsisi viedä koskaan hoitoon :) Eli lapsirakkaitakin vielä!



Toivoisin, että isovanhemmat olisi yhtä aktiivisia. Isoisovanhempien kontolle kun ei kyllä sentään mitään pitkiä aikoja voi ajatella, eikä yökyläilyä.

Lapset ovat 2 ja 3 -vuotiaita. Lapset ovat olleet vain kerran yhtäaikaa mummolassa yöhoidossa. Ennen kuopuksen syntymää esikoinen oli siellä varmaan kaksi kertaa ollessamme mieheni kanssa matkalla. Välillä isovanhemmat ovat ottaneet lapset päiväseltään heille. Sitä on tapahtunut tämän vuoden puolella noin neljä kertaa. Tahti on harventumaan päin.. Alkavat olla vanhoja ja väsyneitä varmaan.



Toiset isovanhemmat asuvat kaukana. Olemme heillä sitten pidempiä aikoja koko perheen voimalla. Ehkä neljä kertaa olemme jättäneet lapset heidän hoiviinsa mennäksemme kaupungille keskenämme tms.

Meillä isovanhemmat asuvat pääkaupunkiseudulla kuten mekin joten välimatkat eivät ole isoja.



Meidän kummankin vanhemmista toinen on jo eläkkeellä ja ovat virkeitä ja jaksavia kaikki.



Lapset on ehkä viisikertaa vuodessa hoidossa ja yleensä yhdenyön. Ehkä parikertaa vuodessa 2-3 yötä. Oma äitini on usein ollut hoitamassa sairasta/toipilasta kotona mikäli meillä on ollut töissä paniikkitilanne. Näitä ei onneksi ole usein tapahtunut, mutta pari kolme päivää vuodessa.



On todella mukavaa kun meillä itse lapset 5v ja 3,5v kysyy koska taas päästään mummolle hoitoon. Tiedän, että lapset nauttivat kun joku oikeasti jaksaa innolla juosta joka toiveesta pää kolmanten jalkana.



Muistan itsekkin lapsena kun olin mummon hoidossa ai kun nautin siitä, että joku oikein paapoo.

Lisäksi tarpeen mukaan muutaman tunnin joskus lauantaisin tai sitten kuten esim. ensi viikolla hoitajalla on tärkeä meno ja itse en voi olla pois töistä ko. päivänä (eikä mieskään) niin mummu hoitaa (viedään aamulla, haetaan illalla kuten hoidostakin).

Molempien vanhemmat ovat vielä työikäisiä. Tyttö ollut alusta asti viikottain piipahduksesta yhden yön yli kestäviä hoitoreissuja. Ekan kerran oli yökylässä reilun vuoden ikäisenä. Nyt 1v8kk. Toisen lapsen la joulukuussa.



Olen yrittänyt myös huolehtia siitä että molemmat mummolat saavat tasapuolisesti touhuta tytön kanssa. Vaikka välillä tuntuu että ensimmäisenä soitan äidilleni jos tarvetta. Anoppilaan kuitenkin tosi hyvät ja lämpimät välit. Aina on järjestynyt jos tarvetta on. Mummut myös hoitavat meillä kotona. Tosi kiitollisia ollaan että näin hyvä tilanne ja apua tarvitaan kohta lisää kun vauva syntyy niin miehellä menee aika keskeneräisen talon kimpussa.

Syitä, joiden takia lapsi ei vielä ole ollut kertaakaan hoidossa isovanhemmilla:

*lapsi vasta 1v2kk ja imetän edelleen

*matkaa mummoloihin reilut 350 km -> nähdään harvoin -> lapsi ei tunne isovanhempiaan -> vierastanut tähän asti todella voimakkaasti



Tulevaisuudessa toivoisin, että saisimme miehen kanssa muutaman kerran vuodessa vapaapäivän ja -illan. Myöhemmin ehkä jopa pidemmänkin yhteisen loman. Tämä voisi järjestyä joko meillä kotona tai sitten siellä mummoloissa. Molemmat mummot ovat kyllä ilmaisseet halun ottaa lasta hoitoon, jopa kesälomaviikosta on ollut puhetta (vähän niinkuin perinteiseen tyyliin, että kaupunkilaiset lähettivät lapsensa kesäksi maalle). Tämä on ehkä sitten 5-6 vuoden kieppeillä. Hieman epäilen isovanhempien jaksamista (ikä ei ole vielä paha, alta 60 v kaikilla, mutta se kunto).



Olen hyväksynyt sen, ettei meille tule arkeen apua isovanhemmilta tai sukulaisilta yleensäkään, mutta parisuhde vinkuu jo nyt pientä irtiottoa arjesta. Meillä ei ole ollut kertaakaan mahdollisuutta mennä kaksistaan tuulettumaan miehen kanssa sitten lapsen syntymän. Illallinen tai elokuvat tekisi jo hyvää (ja ehkä jopa yksi kokonaan nukuttu yö!).

Kerran kun esikoinen oli 1v1kk, ja toisen kerran kun toinen lapsi syntyi, oli neljä yötä hoitajat ja aina meillä kotona.



Mummolassa käydään n. kerran kuussa silti, ja siellä lapsi /lapset on olleet pari tuntia maksimissaan mummon hoivissa päiväsaikaan, kun itse on oltu lähettyvillä esim. saunomassa tai jossain kaupassa käymässä pikaisesti.



Yökylään olisi mummo isomman ottanut nyt viime kesänä 2.5-vuotiaamme jo yhdeksi yöksi. Sitä mietitään, ehkä ensi kesänä, molemmat tai viimeistään seuraavasta lähtien, kun pienempikin on 2.5v, eli kriteerinä meidänkin mummolla on yökylään se, että on kävelevä, puhuu hieman ja mieluiten osaa itse jo kertoa ku on nälkä tai pissahätä ja käy potalla itse, ja pukeekin hieman avustettuna itse. Jos on pakko sitä ennen hoitaa, niin sitten meidän kotona, jossa on pelit ja hoitovehkeet ja kaikki valmiiksi lasta varten laitettuna.



Sama toisen mummon kanssa, ja hänellä on eläimiä, joten sitäkin pitää ajatella, että lapset, tarpeeksi isoina, pärjää niiden kanssa.



Ehkä sitten jatkossa n. 5-10 krt vuodessa saattaa olla hoidossa yön tai pari, kun yöpaikkoja isommalle muksulle on ainakin kolme... Valitettavasti eivät vaan näitä pienempinä halua tai voi hoitaa.. välimatkat yms. esteenä

Meillä mummot hoitavat paljon 4v ja 7v (mutta ihan pienestä lähtien). Tarvittaessa viikonloppuisin jos meillä vanhemmilla on menoa (150km matkaa eli joko viedään lapset sinne tai tulevat meille).



Esim. syysloman ovat äidilläni, joskus jouluna väliviikon (esim. viime vuonna kun oli niin lyhyt joulu) jne. Molemmat mummot ovat vielä työelämässä, mutta äidilläni erityisesti on paljon lomaa. Isovanhemmat aina silloin tällöin kyselevät, että tulisivatko lapset heille ;)



Kesällä lapset ovat olleet molemmilla väh. viikon hoidossa -> kaikki ovat sitä mieltä, että lapsilla pitäisi olla " kunnon" kesäloma. Hyvin harvoin on kieltäydytty jos on kysytty, mutta tietysti vain kun isovanhemmille sopii. Ilmeisesti olemme onnekkaita - täytyy pitää mielessä kun se tuntuu niin itsestään selvyydeltä nykyään.

Joten ilta-/yömenojen aikaan käytämme hoitopaikkana kummilaa (mieheni sisko) ja siellä on ollut tänä vuonna 2 yötä ja tulee olemaan vielä 2 yötä, siis yksittäisinä kertoina. Tytöllä ikää 2 vuotta.



Toinen mummo (anoppi) asuu naapurissa, mutta ikänsä puolesta hän vahtii tyttöä vain lyhyitä, max. tunnin mittaisia aikoja. Haluaisi kyllä itse hoitaa pidempiäkin aikoja mutta minusta tuntuu että väsyy vilkaaseen tyttöön jo tuossa tunnissa.

käy mummin ja ukin luona (miehen vanhemmat) kylässä pari kertaa kuussa. On joko muutaman tunnin tai sitten yön yli. Lähinnä nuo yökyläilyt on pojan omasta toiveesta (ja isovanhempienkin). Pojasta on hirmu hauskaa olla yökyläilemässä. Yhden kerran poika on ollut hoidossa vähän pidempään (kolme päivää), mutta yleensä nuo vierailut ovat yhden iltapäivän ja yön ja aamulla poika jo tuleekin kotiin.