Nyt tuli niin herkullinen juttu että pakko kertoa!
Esikoinen 2v7kk hoiteli tuossa Franklin-pehmoaan, enkä kiinnittänyt siihen sen kummempaa huomiota. Pikkuveli 8kk kolisteli viereisessä huoneessa, ja esikko sulki ko. huoneen oven. Vähän vihaisenakin kysyin miksi hän sulki oven, ja mitä neiti vastasikaan... " Pitää olla ihan hiljaa, minä imetän Frankliniä. Se yrittää nukahtaa. Ei nyt saa meluta!" Kyllä äitiä hymyilytti..
Lopetin pikkuveljen imettämisen kk sitten, joten en osannut ollenkaan aavistaa että esikoinen vielä muistaa asiaa! Näköjään jostain muistin syövereistä pikkuinen sitten kaivaa asioita... Panee taas kerran miettimään miten tärkeä esimerkin voima onkaan!
Eena
Kommentit (7)
Meillä myös oli villakuoreen vaipotettu franklin henkselihousuissaan. Tänään poikavauvanukelle olisi myöskin pitänyt laittaa rasvaa iholle. Imettämistä esikoinen ( 2 v 9kk) harrasti paljon samaan aikaan , kun kuopusta imetin ( 1v 1kk ).
Meillä ei nyt enää imetetä, mutta silloin kun vielä imetin, niin isoveljen (ikäeroa 1v 5kk) piti saada kanssa imettää omaa nukkeaan. Imetin kuopusta yli vuoden vanhaksi, joten isoveljestäkin kehittyi jo taitava imettäjä. Useasti hän puhui vieraille, kuinka hyvin häneltä on tullut nukelle maitoa tai muita " imetysjuttuja" , joita oli minun kuullut puhuvan. En raaskinut hänelle kertoa, että imetys onnistuu vain naispuolisilta ihmisiltä.
Hih, ihana poika teillä! Vai niin asiantuntevasti kertoo miten hyvin maito riittää. Suloista! :)
Ja tehdään kaikkea muutakin samaa kuin pikkusiskolle joka on 4kk. Todella hellyyttävää ja ihanaa seurattavaa. Ja säästyypähän pikkusisko monelta kolhulta kun nukke korvaa pääosin tuon isosiskon hoivaamisen tarpeen :)
Meidän 2,5 v. tyttö - jolla ei ole sisaruksia - hoitaa myös innolla nukkeaan. Tarhakaverit ovat poikia yksinomaan ja heiltä oppinut rajuja leikkejä, ampumista ja kilpa-autoilla ajelua jne. Mutta kotona haluaa leikkiä " pikku-äitiä" myöskin...suloista:)
Meillä hyvin samanikäiset lapset, tyttö 2v7kk ja poika 9kk. :-)
Ja hoidettaan nukkeja kivasti matkimalla, vaippoja vaihdettaan, kantoliinoissa (=äidin huivit, lopuksi ompelin tytölle oman) kannetaan, imetettään, nyt on nukeille tullut hampaita ja ne ovat oppineet konttamaan ja seisomaan, mutta jäätelöä ei saa niille vielä tarjota. :-)
Ja muisti on yllättävän pitkä, aina joskus hämmästyn, mitä tyttö puhuu. Esimerkiksi ui tässä joku viikko sitten pintaan joku helmikuinen muisto vierailusta isin työpaikalla, sen jälkeen ei ole siellä käynyt, mutta nyt rupesi puhumaan, mitä siellä oli ja mitä tehtiin. Eli tosi varovainen pitää olla, mitä lasten kuulleen puhuu, vaikka lapsi vielä ei itse puhuisikaan!
rakkaan esikoistyttäremme touhuja sen jälkeen kun hänen pikkusisko syntyi. Esikoinen oli 2v kun sisko syntyi helmikuussa. Sen jälkeen ollaan nähty tyttö imettämässä nalleaan (sekä istuma- että makuuasennossa), syöttävän, tanssittavan, halivan, vaihtavan vaippaa, nostalevan nallea niskasta ja pepusta tukien jne. Matkii todellakin jopa nostotyylejäni tai niitä juttuja mitä puhun vauvallemme. On NIIN hellyyttävää. Meidän pikku äiti :)
Ihania nuo lapsoset kyllä!