Onko muita koulujen valtionapu-uudistuksesta huolestuneita?
Uusi vuosi alkoi ja uudet kujeet. Itse seurasin huolestuneena tätä koulujen valtionapu-uudistusta eli suomeksi pienten koulujen alasajoa. Valtion erityistuki alle 80 oppilaan ala-asteille ja alle 150 oppilaan yläasteille poistuu paitsi kunnissa, joissa asukastiheys on oliko se alle 4 as/km2.
Meillä tämä tarkoittaa, että jos kuntamme saa tulevaisuudessa valtionapua x %, se voi itse halutessaan jakaa rahat haluamallaan tavalla ja lopettaa alle 80 oppilaan koulut. Meillä tämä tietäisi ekaluokkalaisesta alkaen 21 km koulumatkaa/sivu. Tämä on vielä lyhyt matka, sillä yhden kaverin ekaluokkalaisen päivittäinen matka olisi melkein 40 km/sivu. Maallemuuttoamme vauhditti aikanaan pieni kyläkoulu, jossa luokilla 1-6 on alle 40 oppilasta ja kaksi opettajaa.
Tämä ei ole yksinomaan meidän maalaisten huoli, sillä myös isojen kaupunkien pienet lähikoulut ovat samassa veneessä.
Onko hyviä ajatuksia, miten nousta barrikaadeille?
Kommentit (4)
Toisaalta pieni kyläkoulu (meillä lähin alle 50 opp. tällä hetkellä) on hyvä, mutta toisaalta koulujen ylläpito on oikeasti kallista.
On myös todettu jossakin tutkimuksessa, että oppilaat eivät opi merkittävässä määrin paremmin pienissä kouluissa. Mahdollisuus erityisiin tukitoimiin on parempi (hieman) suuremmissa kouluissa.
Ja aina on paljon kiinni koulun opettajista sekä vanhemmista, millainen ilmapiiri koulussa on. Pienessä koulussa voi olla huonon ilmapiirin takia heikot edellytykset hyvälle yhteistyölle koulun ja vanhempien välillä, mikä heijastuu myös oppimiseen. Isossa koulussa voi olla hyvä opettajakunta sekä toimiva vanhempainyhdistys tai vastaava, mikä osaltaan vaikuttaa miellyttävään oppimisympäristöön. Tai juuri päinvastoin! ;-)
Se, että matkat venyvät älyttömyyksiin on paha. Eikä lasten kuljettelu edes välttämättä tule edullisemmaksi kuin sen kyläkoulun ylläpito.
Asiasta kannattaa ehdottomasti olla yhteydessä oman kunnan päättäjiin, jotka aivan varmasti ottavat asian puheeksi kokouksissa, jos sitä heiltä pyydetään. Selkeä keskustelu ja selvitysten ja laskelmien pyytäminen/vaatiminen on varmasti parempi malli kuin riitely kunnan viranhaltijoiden kanssa. Päättäjät eivät välttämättä aina tiedä, mitä kuntalaiset oikeasti ajattelevat, koska nämä eivät ole päättäjiin yhteydessä. Ajatustenluku kun on tunnetusti vaikeata ;-) Sitä varten päättäjät ovat kunnissa, että he ajavat kuntalaisten asioita ja heihin kuuuluu kuntalaisten olla yhteydessä. He ovat tavallista porukkaa, " meikäläisiä" , vaikkei siltä aina ehkä tunnukaan.
Tässäkin asiassa on vaihteeksi kyse rahasta... Rahaa on rajallisesti ja jos jonnekin annetaan, sama raha on pois jostakin muualta. Kyseenalaistakaa kuntanne hankkeita! Seuratkaa päätöksentekoa! Useimpien kuntien hallitusten ja valtuustojen kokousten pöytäkirjat ja esityslistat ovat netissäkin näytillä.
Valittelu tyyliin: " Ei sinne kannata mitään yhteyttä ottaa" ei ainakaan tuo mitään tulosta.
Jos vaikka loppiaisen ja pitkän vapaan kunniaksi löytyy uusia surffailijoita. Hyvää loppiaista kaikille!
Meiltä itseltä ollaan viemässä noin 70 oppilaan koulu. Lapseni joutuisi jo nyt täyteen ahdettuun kouluun. Koulumatka ei kyllä pitene, sillä molempiin kouluihin on matkaa 5 km. Onneksi koulun aloittamiseen on vielä jokunen vuosi, joten ehkä voimme muuttaa jonkin säilyvän kyläkoulun lähelle.
Meillä olis omalle koululle 1 km, mutta seuraavalle isolle 15 km. Matka ei sinänsä huoleta, vaan se, että siellä on oppilaita yli 200, joten meno olisi toki ihan erilaista kuin omalla 30 oppilaan koululla (2 opettajaa).