Lomat ilman lasta

Lapset 4 ja 6 v, vanhempi ollut 4 krt 2-3 päivää mummilassa, nuorempi vain yhden kerran 2 yötä. Lisäksi mummi ollut meillä 2 krt yön yli kun vanhemmat käyneet risteilyllä.



En yksinkertaisesti pystyisi lähtemään esim viikon lomalle ilman lapsia. Jos rahatilanne antaisi periksi, pitkä viikonloppu (kaupunkiloma tms) voisi tulla kysymykseen, meillä matkat on aina niin iso satsaus että sitten satsataan koko perheeseen ja mennä harvemmin mutta kaikki yhdessä (ulkomaanmatka 2-3 vuoden välein).



Mummi 70v, vaikka erityisen hyväkuntoinen, en silti voisi myöskään kuvitella rasittavani häntä viikon lastenhoidolla ja muuta hoitopaikkaa ei ole.



Minulla tekee tiukkaa jo lasten hoitoon vieminen jos olen itse sairaana (sairaslomalla työstä). Jota sitäkin tapahtunut varmaan 3x1-2 pv.

nhemmat ovat lapselle tuttuja ja turvallisia. Isovanhemmat ovat vielä työelämässä, joten yleensä nuo vierailut ovat olleet viikonloppuvierailuja. Kaksi ja puolikuinen vauvamme on ollut yhden yön isovanhemmillaan. Lapset ovat molempien isovanhempien ainoita lastenlapsia, ja isovanhemmat ottavat lapset todella mielellään hoitoonsa.



En lähtisi viikoksi lomalle ilman lapsia, mutta ensi syksynä, kun nuorempi lapsista on vuoden, voisin kuvitella meneväni pitkäksi viikonlopuksi esim. Barcelonaan mieheni kanssa, jos lapset voisivat mennä jomman kumman isovanhemman luokse tuoksi ajaksi.



Itse olen ollut lapsena paljon isovanhemmilla hoidossa, ollessani neljä-viisikesäinen olin kolmisenkin viikkoa putkeen heidän luonaan hoidossa vanhempieni kiertäessä Eurooppaa autolla. Muistan vain, kuinka ihanaa isovanhempien luona oli:-)



Joo, mutta jokainen päättää itse kuinka pitkiä aikoja hoidossa haluaa lapsiaan pitää. Ja riippuuhan se lapsestakin, että miten viihtyy hoidossa, ja ikävöikö paljon. Nyt kun meillä on pieni vauva, niin tuntuu, että esikoiselle tekee hyvää saada jakamatonta huomiota isovanhemmilta, kotona kun on aina myös vauva äidillä ja isällä hoidettavana.

Meillä esikoinen on 2v, ja kun hän oli 1v7kk kävimme mieheni kanssa lyhyellä häämatkalla, jossa siis viivyimme vain 3 päivää/2 yötä, ja kolmantena päivänä olin jo aivan valmis palaamaan lapsen luokse... Meillä kyllä muksu on ollut mummolassa yötä yksin jo vuoden vanhanakin (siis yhden yön), eikä koskaan ole ollut mitään ongelmia. Eli minä uskaltaisin olla erossa alle 3v lapsestani ehkä juuri tuon 2 yötä, en juuri pidempään.



En tiedä kärsisikö lapsi pidemmästä erosta, mutta minä ainakin kärsisin :) Toisaalta en ymmärrä sitäkään, ettei voida jättää lasta Ollenkaan yökylään tutulle hoitajalle (mummolle tms), jos kerran sellainen mahdollisuus on olemassa. Meille on ainakin tehnyt tosi hyvää viettää joskus yksi yö ihan ilman lasta.

kun muutaman kuukauden päästä olisi tarkoitus jättää oma taaperoinen (silloin reilu 1,3v) ensi kertaa yöhoitoon - ja heti kerralla kahdeksi yöksi. hoitajat ovat tutut ja turvalliset ja lapselle tärkeät isovanhemmat, mutta silti vähän jännittää miten menee... päähuoli on, ettei lapsi saa kauheita traumoja ja ajattele, että hänet on hyljätty...



toisaalta luultavimminhan kaikki menee hyvin, ja suurin murhe saattaa olla meillä vanhemmilla...

ja onhan se mukava viettää pitkästä aikaa aikaa kahdenkesken miehenkin kanssa... :)

poissa- 6 päivää kaupunkilomalla. lastamme hoisivat isovanhemmat vuoronperään. kaikki meni hyvin ja lapsi oli tyytyväinen hoidossa- tuntee isovanhempansa hyvin ja on mukavaa heidän kanssaan. lapsemme on nyt reilu 2v.



meilläkin meni hyvin- oli ihanaa keskittyä vain toisiimme. toki tuli ikävä varsinkin loman lopussa. mutta kun koko ajan tiesi että pieni on erinomaisissa käsissä niin miksi sitten koko ajan miettiä asiaa, jonka on jo päättänyt.



eli suosittelen ainakin lyhyempiä pätkiä- pitkiä viikonloppuja tms. kaikille. se kyllä tekee hyvää parisuhteelle ja itsellekin.

Tuosta suosituksesta yöstä/ikävuosi erosta toisesta vanhemmastaan olen lukenut lehdistä sen olevan suositus koskien erolapsia (eli siis ikävuosien suuruinen määrä vuorokausia erossa päähoitovastuullisesta vanhemmasta toisen vanhemman luona). Eli olisiko jokin yhteis- ja yksinhuoltajien liiton " nyrkkisääntö" joka perustuu varmaankin lapsen kehitykseen (tämä siis arvausta)? Luulisi tuosta löytyvän enemmänkin tietoa liiton nettisivuilta tai sitten erolapsiaihetta sivuavilta sivustoilta.



Tuohon mainitsemaasi tietoon peilaten luulisi ettei taaperolle välttämättä ole paras olla viikkoja erossa molemmista vanhemmistaan.



Minä itse kuulun niihin äiteihin jotka eivät taaperoikäisen kohdalla näe syytä laittaa lasta yön yli hoitoon ollenkaan. Minusta taaperolle on iso asia olla yön yli hoidossa ja varmasti yökyläilyjä isovanhemmille ehtii tehdä taaperoiän jälkeenkin. Miksi ihmeessä taaperoikäinen pitäisi laittaa yökylään? Tuskin lapsen kehityksen vuoksi, vaan yleensä syynä on vanhempien halu viettää yhteistä/omaa aikaa. Toisille vanhemmille tämä on tärkeää jaksamisen ja parisuhteen kannalta. Meillä jaksetaan ja parisuhde voi ihan hyvin arjen ja lastenkin keskellä, joten varsinaista tarvetta lasten yöhoitoon ei ole.



Meillä esikoinen oli mummolla yökylässä (1 yön) ekan kerran 5,5v:na kun itse kysyi mummolta pääseekö ja halusi mennä. Samalla mukana oli pikkusisko vajaa 4v koska myös ehdottomasti halusi veljen mukaan. Pikkusiskon osalta en olisi välttämättä halunnut vielä päästää ja vaikka ensimmäisellä kerralla meni suht ok, niin seuraavalla kerralla (taas 1 yö) huomasin, että oli ollut liian " pelottavaa/stressaavaa" vajaa 4v:lle. Nyt saakin sitten kasvaa vielä jonkun aikaa kotona isommaksi ennen seuraavia yökyläilyjä. Lasten suhde mummoihinsa on läheinen, mutta eivät kyllä näe kun kuukausittain, eli ei mummot ole lasten jokapäiväisessä elämässä kuitenkaan mukana.



Meillä meni esikoisen kohdalla siis 5,5v ennen ensimmäistä yökyläilyä ja mitään haittaa siitä ei ole ollut ettei aiemmin ollut yökylässä. Meillä nuorin lapsi nyt 7kk ja kun laskeskelee yhteensä aikaa, kun meillä joku " taapero" jonka ei tarvitse yökyläillä, niin uskon että lähemmäs 10v menee ennen kuin vietämme miehen kanssa ensimmäisen yön ilman lapsia (yksinään kumpikin meistä tietenkin pääsee, kun toinen voi olla lasten kanssa). Nyt kuitenkin elämme pienten lasten kanssa ja joskus sitten lasten kasvettua voime tehdä ehkä jotain yön yli reissujakin ilman lapsia, tosin luulen että sittenkin mielummin otan lapset mukaan ja varsinkin pidemmille reissuille. Lomamatkat kun voivat olla lapsillekin (varsinkin isommille) varsin antoisia.

Meillä poika 1,5 v on suurinpiirtein kerran kuussa yhden yön isovanhemmilla. Tämä lähtee ihan siitä, että omille vanhemmilleni ensimmäinen lapsenlapsi. Usein siis nämä yökyläilyt alkavat niin, että vanhempani hakevat pojan meiltä ilmoittamatta etukäteen.



Mutta sitten tähän viikon erossa oloon. Meillä poika oli heinäkuussa, jolloin ikää 1v 3 kk, viikon isovanhempiensa kanssa lapissa. Aluksi pari ensimmäistä päivää meni ihan ok, mutta kolmantena alkoi ihan kamala ikävä... Tullessaan kotiin poikakin osoitti muutaman viikon koti-ikävää. Sylissä olisi pitänyt olla koko ajan ja hoitoon ei meinannut jäädä millään.



Tästä viisastuneena tuskimpa antaisin ihan heti poikaa uudelleen viikoksi hoitoon.

Ensimmäisen lapseni maitoallergia ilmeni niin, että hän huusi 1vrk ikäisestä noin 20 tuntia /vrk ja nukkui pätkissä 3,3-4h/vrk. On itsestään selvää, että yötä päivää valvomalla vanhemmat eivät vauva-ajasta hengissä selviydy. Lapsen maitoallergia löydettiin vasta 2,1kk ikäisenä kun hän oli sairaalassa yön yli. Vauva oli siis todella pieni kun oli yön erossa äidistään noin kerran puolessatoista viikossa.



Vauva ei reagoinut mitenkään eroihin, kun hoitajana oli isovanhempi, mutta 2,1 kk:na oltuaan yön sairaalassa, jossa häntä oli ilmeisesti huudatettu kaikessa rauhassa, eikä pidetty sylissä, hän oli todella masentunut kun tulin hakemaan. Ei hymyillyt, jokeltanut tms.



Eli pienikin selviytyy vanhemmista erossa yön yli, jos hoivataan ja myöhemmin on varmasti oleellista se, että hoitaja on tuttu. Tämä lienee ihan ääriesimerkki tilanteesta jossa ei ole muita vaihtoehtoja kuin antaa lapsi yöksi välillä pois.

Lapselle on liian raskasta olla yökylässä vanhemmistaan erossa enemmän kuin ikävuosien määrä, eli juuri tuo 1-vuotias 1 yö, 2-vuotias 2 yötä jne.



Meidän taapero ei koskaan ole ollut yökylässä ilman vanhempiaan, enkä aijo laittaakkaan ellei ole pakko. Mummi tosin on ollut meillä lapsen kanssa muutaman viikonlopun - siis yhden yön yli - niin että oltiin miehen kanssa poissa. Tällöin kuitenkin oma tuttu koti ja rutiinit ympärillä.



Pinene lapsen ikävä pitää ottaa vakavasti...

Enkä ketään tuomitse, ymmärrän että vanhemmatkin kaipaavat lomaa mutta en ymmärrä sitä että aina tehdään reissut ilman lapsia, mennään viikoksi rantalomalla löhöilemään..Itse ajattelen niin, että jos mieleni tekisi lähteä ulkomaille, lapset mukaan ehdottomasti, onhan se heillekin lomaa kun arki on rennompi ja erilainen eikä tarvi niin niistä kodin tuomista arkiaskareista välittää ja on enempi aikaa vanhempien ja lasten olla vain yhdessä!



Ja se ikävän määrä mikä itselläkin varmasti tulisi, osaisinkohan edes nauttia viikon lomasta ;) Pidennetty viikonloppu olisi minustakin aivan loistava vaihtoehto vaikka sitten vain Suomessa kylpylässä ;) Taikka viikonloppu kotona ja lapset mummolassa! Lapsetkin kaipaavat vaihtelua ja isovanhemmat ovat myös yleensä onnellisia kun saavat pikkuisia yökylään ja heidänkin elämään vaihtelua.



Tuosta sairaalajutusta, en muista nyt kuka mikäs nimimerkki siitä kirjoitti mutta itse en voinut jättää 9pv:n ikäistä vauvaa edes sairaalaan kolmeksi yöksi, vaikka sieltä sanoivatkin, että " menehän kotiin vain kyllä vauva täällä hoidetaan" .. Onneksi en mennyt, kummasti siellä joutuivat pienet odottelemaan hoitajaa eikä ihan heti itkuun reagoitu, se tuntui minusta varmasti pahemmalta kuin mitä se oikeasti olikaan.

omaksi ja lapsensa parhaaksi näkevät, se on selvä.



Meillä on sellainen tilanne, että yökyläpaikkoja olisi vaikka kuinka paljon (kahdet isovanhemmat, kolme läheistä kummia), mutta poika (2 v 4 kk kohta) ei ole vielä kertaakaan ollut yökylässä eikä menekään vielä, jos ei mitään kummaa satu. Eli meidän mielestä lapsi menee yökylään kun a) on niin iso että itse haluaa tai b) vanhemmilla on tarve saada hoitoapua. Sen takia, että isovanhemmat haluaa lapsen yökylään tms. emme lasta hoitoon laita.



Yksi yökyläily tekee varmasti hyvää vanhemmille, jos he kokevat, etteivät muutoin saa tarpeeksi yhteistä aikaa tai pysty suhdettaan hoitamaan. Tämä kuuluu just tuohon sarjaan, että vanhemmilla on tarve hoitoapuun.



Mutta viikon rantalomailua ilman lasta en minä eikä mieheni ymmärretä lainkaan! Meidän mielestä perhe on perhe ja jos lapsia tehdään, eletään sen mukaisesti, että lapset voivat pelissä mukana olla! Ketään ei saisi tuomita, kun ei tässä virheettömiä ole ketkään, mutta kyllä musta oli silti ihan uskomatonta, kun naapurimme lähtivät kolmeksi viikoksi Aasiaan ja jättivät lapset 2 v ja 6 kk isovanhemmille hoitoon... Aika monta tutkimusta tuollaisesta erosta ja sen vaikutuksista lapseen on tehty kyllä...



Eli parisuhdeyö silloin tällöin on musta paikallaan, mutta varsinaista lomailua ilman lapsia en harrastaisi.

Hei,



Meidän nuorempi tyttäremmen oli puolitoista viikkoa sairaalassa noin 5 kk ikäisenä. Yritin itse olla hänen kanssaan (olin yhden yön), mutta olin itsekin niin sairas että minusta oli vain haittaa hoitohenkilökunnalle. Tosin ehkä ankeaa fiilistä tytön jättämisestä sairaalaan helpotti se, että ainakin jompi kumpi meistä pystyi olemaan päivät vauvan kanssa (eläköön subjektiivinen päivähoito->isompi lapsi hoidossa päivät)



Kun vanhempi lapsi oli 8 kk olimmeikon häämatkalla. Ekat lomapäivät tuntuivat ainakin itsestäni kurjilta.



Nyt tyttömme (2 ja 4 ) ovat noin kerran parissa kuukaudessa yön isovanhemmillaan. Tällöin lähdemme kylpylään, risteilylle tai tapaamme yhdessä ystäviämme. Tunnen tarvitsevani näitä hetkiä.

Se on mielestäni todellakin liian pitkä aika ja tarvitsevathan lapsetkin lomaa. Toisaalta en ihan ymmärrä sitä toistakaan ääripäätä, että ehdottomasti ei lapsia yökylään lähetetä. Tosin lapset (ja vanhemmat) ovat yksilöitä, ja se mikä sopii toiselle ei sovi toiselle.



Meidän lapset ovat nyt reilut 3v ja 1,5v. Isompi on ollut jo useita kertoja isovanhemmilla yökylässä, enimmillään on ollut 3 yötä. Yökyläily alkoi meillä kun esikoinen oli 1,5v ja muutimme. Muuttoa ei ollut mahdollista tehdä vähittäin, vaan yhdessä päivässä oli kamat siirrettävä ja tästä syystä esikoinen meni mummolaan. Oli silloin 3 yötä ja se oli kyllä liian pitkä aika. Vahingosta viisastuneena, nyt kun kuopuskin on ekoja kertoja ollut yökylässä, maksimi on ollut kaksi yötä. Molemmat viihtyvät todella hyvin, pienempikään ei mitenkään ' oireile' kotiin palattuaan. Isompi, joka osaa jo mielipiteensä ilmaista, on aina innolla lähdössä mummolaan. Yhden yön kyläilyt eivät ole järkeviä, koska isovanhemmat asuvat sen verran kauempana. Lapsilla on läheiset välit isovanhempiinsa, jotka käyvät meillä suunnilleen kerran kuussa. Takuuvarmasti lapsille ei ole yökyläilyistä haittaa, vaan päinvastoin.



Mutta jokainen vanhempi tuntee omat lapsensa parhaiten, ja kyllä lapsesta näkee, jos yökyläily ei olekaan lapsesta mukavaa. Ja näkee nimen omaan sitten kotiin palattua (kylässähän lapset yleensä ovat ns. kiltisti tilanteessa kuin tilanteessa). Ja jos kyläily ei lapselle sovi, niin sitten ei tietenkään yökyläillä! Eli sinänsä ymmärrän niitäkin, jotka eivät lapsiaan yökylään ' anna' .



Meidän vanhempien kannalta on ollut mahtavaa saada joskus nukkua kunnolla, kun univelkaa on kasaantunut jo kolme vuotta (molemmat lapset ovat olleet ns. huonoja nukkujia). Sellaisen, joka ei ole monen vuoden jatkuvaa heräilyä kokenut, voi olla vaikea ymmärtää. Toiset yökyläilyt ovat ajoittuneet tilanteisiin, joissa molemmilla meillä on ollut joku tärkeä iltameno, tai toinen olisi esim. koko yön poissa (työmatka tms.) Nyt ollaan kaksi kertaa oltu ihan vaan yhdessä ulkona, ja kyllä tekee tosi hyvää parisuhteelle!! Olen sellaistakin jostain lukenut, että vanhempien parisuhde on lapsen koti, joten kyllä parisuhteenkin eteen kannattaa panostaa, silloin kun sen voi tehdä muuten kuin lasten kustannuksella.



Näin meillä. Tulipas pitkä sepustus :-).

viikonloppu kahdestaan mökillä kun lapsi 8kk ja hotellilomalla viikonloppu kun lapsi 1v. Molemmilla kerroilla tuttu paikka,siskon perhe,ja siellä pojalla hyvä olla.Ei mitään ongelmia ole ollut,ei oo itkien jäänyt kummallakaan kerralla.kun ollaan sitten sunnuntaina haettu poikaa,hetken oli sylissä ja sitten halusi mennä lasten kanssa leikkimään.



Lapset on erilaisia mutta ainakin meidän lapsi pystyy olemaan kaksi yötä peräkkäin yöhoidossa.Ja mulla ja miehelläni ainakin on tarve joskus olla kahdestaan ja nauttia sellaisesta elämästä! Itse voisin laittaa lapsen hoitoon kolmeksi yöksi peräkkäin,oman ikäväni kannalta siis!Sitten olisi jo pakko nähdä lasta!

..mutta meillä yökyläilyt on sanellut ihan käytännön pakko. Poika on siis 2,5-v ja on ehkä kerran kuussa mummolla tai vaarilla yötä, jos äidin työreissu ja isän yövuoro sattuvat päällekkäin. Joskus mummi on myös tullut kotiin pojan kanssa yöksi, mutta silloin poika on aina ajamassa häntä takaisin mummolaan. :) Mummolassa poika on mielellään, eikä haikaile itse kotiin.



Pari kertaa poika on ollut yökylässä, jotta vanhemmat saisivat omaa aikaa, mutta silloin illat menivät poikaa ikävöidessä, eikä siitä rauhasta osannut niin nauttia... Samaa rauhaahan se on silloinkin kun poika nukkuu omassa huoneessaan.

että max niin monta yötä erossa, kuin lapsella ikävuosia. Poika on nyt 2 v 8 kk ja on ollut maksimissaan 2 päivää ja yhden yön erossa meistä vanhemmista. Yökyläilyt alkoi ensimmäisen kerran vasta noin vuosi sitten ja nykyisin näitä yhden yön yökyläilyjä on 1-2 kertaa kuussa pojan omasta pyynnöstä (haluaa ukille ja mummille yökylään). Ensimmäinen vähän pidempi ero (3 yötä) on tiedossa vasta ensi keväänä, jolloin poikakin on jo yli 3-vuotias. En missään nimessä lähtisi viikoksi lomalle ja jättäisi lasta niin pitkäksi aikaa hoitoon. Minusta myös lapsella on oikeus siihen lomaan/matkaan, onhan hän yhtälailla perheenjäsen. Minusta ajatus lomailusta/matkustamisesta ilman lasta on vieras.

Kiitos kaikille kommenteista. Oli huojentavaa lukea, että monet ovat ihan positiivisella mielellä lapsen yökyläilyn suhteen, vaikka toki eriäviäkin mielipiteitä oli, ja niin pitää ollakin. Olen menossa mieheni kanssa pidennetylle viikonloppulomalle (to-su), jonne otamme mukaan nuoremman poikamme (silloin 6,5 kk) koska vielä rintaruokinnalla ja muutenkin vauva vasta. Vanhemman poikamme (silloin 3 v) jätämme isovanhemmille yökylään. Poika on siis meistä erossa 3 yötä, tai oikeastaan 4, koska paluulento niin myöhään. Eli oikeastaan tulee yksi " ylimääräinen" yö, mutta toivottavasti poika pärjää eikä saa mitään traumoja. Pitää varautua sylittelemään tavallista enemmän matkan jälkeen. Kaupunkiloma on kuitenkin sellainen, josta 3-vuotias ei ymmärrä vielä juuri mitään. Seuraavalle matkalle aiomme esikoispojankin ottaa mukaan ja varmasti mietimme kohdetta enemmän lasten ehdoilla.