Torsti pydeen, syyssankarit vm. 2004!

miten sitä voi olla ajattelematon. Olin vessassa kuivaamasa hiuksiani ja samlla sitten siistin pöytää. Sitten vaan pokkana avasin vesihanan ja meinasin jo käteni sinne laittaa veden alle! samalla vaan kuivailin hiuksiani. onneksi tajusin viime hetkellä mitä meinasi sattua. Hohoi, kyllä säikähdin ja sadattelin tyhmyyttäni. Kun pitää muka montaa asiaa säheltää yhtäaikaa.



Minkin otin ukemia tuossa yksi päivä portaissa. Oli kamalan pakkanen päivä ja pikkulintu lesni visertäen ja aloin sitä ihmeteleen, samalla meni nilkka alta ja tuuskahdin laattaportaita alas. Tosi kivan näköiset missisääret tuli :) Ja halavatun kipeet.



Nyt siisvoomaan lisää vähän varovaisemmin :O

Sokoksella kävin ja pojalle sain haalarin,sitä menin hakemaan.Remut oli 30% alessa,sellanen oli edellinen ja olen tykänny..kai poikaki ;))



Itelle ei löytyny mitää,eikä typylle..takkia metsästän.Yks ois ollu sininen,mut tahtoo mustan.



Voi Mimmuli..Sinun ei kyllä laihtua enää pitäisi.Jos jotenki se olis mahdollista lahjoittaisin kiloja täältä ihan kuin paljon vaan..Jaksua!!!



Aavis:Piti jo aiemmin..et hyvä et saitte puhuttua,yleensä ne keskutelut vaan tulee aamuyön tunteina..meillä ainaki jo sillonki ku ei ollu lapsia.Lasten kanssahan ei paljo keskustellakaan :-/

Minäkin yhdyn siihe et parempi jotkut mölyt pitää mahassaa..ja nyt aikalailla kaikki mun mölyt.Voi tulla muute ikävää teksiä ja sitte kaduttaa..Siihen just tarvis hyvän puitokaverin jolle vois kaiken paapattaa ja taas ois kotona hyvä mieli.



Niin Aaviksella siis traktori tai heppa...mä oon kuvitellu et miten te asutte..Ja millasia eläimiä teillä on ja kaikkee...En muista ihan et missäpäin asutte mut mietiskelen mielenkiinnolla teiän elämää :-)



Jos kahville taas,suklaata tekee vaan mieli...



jatu

mimmu:hui!!Onneks ei käyny pahemmin!!



jatu

Aivan pöpperöinen on olo vieläkin, kun nukuin Antsan kanssa päiväunia 2,5h. Yö menikin sitten heräillessä. Normaalisti poika on oikein hyvä nukkuja, mutta nyt sairaana heräilee tunnin välein ja nukuttamiseen menee aina 15 min. (kroooh). Aamuyöstä luovutin ja otin poikarukan viereemme taas.



Ihanaa, Mersu, että teillä nukutaan paremmin. Minen ymmärrä, miten jotkut teistä ovat jaksaneet tätä kuukausia (apua! siis yli vuoden). Pari yötä ja minä olen melkein poissa pelistä. Pojalle ei nyt maistu mikään (paitsi piparit ja hedelmäkakku, joita isi syöttää...).



Pitänyt jo sanoa monta kertaa, etten minä suinkaan ole syysmammojen työnsankari vaan Teukka. Pitkät vuorot päivystyksineen syövät varmasti naista *ojentaa syysmammojen työnsankari-mitalin*.



Uudenvuodenaattona olemme kotona. Mies on töissä, joten taidamme jättää raketitkin väliin. Tinan valanta ja sädetikut saavat riittää isommille. Mies tosin suunnitteli, että pääsee pariksi tunniksi välillä pois paukuttelemaan isompien kanssa raketteja (ikuinen lapsi :)). Katsotaan nyt... Aikoinaan olen minäkin ollut aina uudenvuodenaaton töissä, enkä ole erityisesti tottunut juhlintaa siihen väliin kaipaamaan.



Mielipiteeni tunteiden näyttämisestä: joo ja ei. Parisuhteessa kyllä, ilman muuta ja ehdottomasti (paitsi joskus, jolloin on pakko laskea viiteenkymmeneen). Työpaikalla tuntuu usein viisaammalta niellä ensimmäinen reaktionsa ja miettiä ystävällinen tapa ilmaista negatiiviset tunteensa (tahi jättää kokonaan ilmaisematta).



Antsa sai joululahjaksi: Villaisen välipuvun (vanha kävi jo hiukka pieneksi), kaksi kirjaa, auton, joka liikkuu itse, kun sitä painaa (suosikki), nuppipalapelin ja liian pieniä kintaita ja myssyn (äitini uskoi, kun sanoin pojan olevan kokoa 80. Oli sitten ostanut vauvan fleecekintaat. Puhuin välimyssystä=kypärämyssy, hän oli ostanut vauvojen myssyn, joka ei mahdu). Tuo uusi villapuku kokoa 80 mahtuu onneksi vielä tämän talven.



Ja nyt syömään (lohikeitto tuoksuu ihanalta!)



Saamuska 37 v, Antsa 1v3kk, isosisko 6v, isoveli melkein 8v ja mies 38v.

Kannatti lähteä Jumboon:) Mies nimittäin mietti, että missä sais pari tuntia tehtyä töitä, kun oli tulossa toisesta suunnasta eikä viitsinyt työpaikalle mennä. Minä sanoin, että voisin sitten lähteä lasten kera Jumboon ja mies saisi tehdä kotona töitä. Olikin sitten samalla saanut tän uuden koneen toimimaan jälleen ja minä sain oman näppikseni takaisin! Niisk:) Voiko näppikseen kiintyä? Vastaus: Voi! :)



Jatu, mulla on erittäin samanlainen ongelma yksinäisyyden kanssa. Kaverit asuu kaikki kaukana ja täältä en tunne juuri ketään. Entiset puistotutut on palanneet töihin tai muuttaneet pois. Tosi tympeää on. Tää on sellainen asia jota ei ollenkaan osannut odottaa, kun kuitenkin muutettiin miehen lapsuudenmaisemiin, eli tuttuun paikkaan. Eipä vaan tiennyt mitä se lasten kanssa elo täällä on. Palvelut on muuten loistavat, mutta lasten kanssa kotona on vähän surkeaa.



Aavikselle vielä hiuksista. Kyllä paksut hiukset yleensäkin tuntuu olevan kampaajalle aikamoinen haaste. Mun hiuksia leikattiin eilen lisää kerroksittain ja kampaaja ohensi latvoja aika paljon ohennussaksilla. Yksi tuttu joka aikaisemmin leikkasi mun hiukset aina, leikkasi ohennussaksilla tosi paljon pois aina mun hiuksista. Eli paksut luonnonkiharat hiukset varmaan sais myös kesytettyä, mutta pitää uskaltaa ohentaa ja kerrostaa tosi reippaasti. Sun hiukset on ihan erityyliset kuin mulla eikä varmaan olleet pitkinäkään kauhean lättänät. Mulla oli melkeen vyötärölle hiukset opiskeluaikoina enkä ikinä ole katunut sitä, että ne on leikattu vähitellen lyhyiksi. Ne pitkät hiukset vaan roikkui ja jakaus tuli väkisin keskelle päätä. Olihan ne mahtavan pitkät ja paksutkin, mutta niin kauheat! :)



Tomera, meillä taitaa pikkurinsessan kengät olla 21 ja 22 kokoiset. Jos en ihan väärin muista.



Enempää en muista mitä piti kommentoida. Keilinille onnea anopista irtipääsyyn:)



T: Ynis

Ayapin pojalle isosti paranemisia ->>>>>>>>>

Olette ajatuksissa.



Kiitos anoppisympatioista. Aaviksen ehdotus lopettaa edes ymmärtämisen yrittäminen kuulostaa hyvältä.



Työn sankaruudesta: pyysin ylilääkäriltämme mahdollisuutta tehdä keväällä 3 kk puolikasta viikkoa. Sehän on sitten puolikas palkkakin, mutta henkisesti iso asia. Puolikas viikko järjestyy, typy menee ystävälleni hoitoon. Hyvä mieli tästä. Kolmen kk pätkä päiväkodissa alkoi vaan tuntua jotenkin tympeältä ajatukselta - ehtii tottua ja sitten jakso jo loppuukin - ja töissä on ollut nyt niin kiireistä että haluan hetken hengähtää. Kyllä me mun puolikkaalla ja miehen kokonaisella palkalla pärjätään. Kesällä taas kokopäivätöitä, mies jää ansiosidonnaiselle (opettajalla ei suurta riskiä työllistyä kesäkuukausina... )



Nyt palaan Everwoodin pariin. Ja tänne paremmalla ajalla varmaankin huomisiltana, kun olen varpajaisleskenä.



- teukkis -

Nyt on koko olohuone tapetoitu ja verhotankokin paikallaan :-). Enää ei tarvii olla näyteikkunassa. Huomenna alkaa lattian laitto, ja sitten saakin koota kirjahyllyt ja sisustaa. En ole vielä ehtinyt mattokauppaan, kun kelikin on ollut niin ikävä ettei ole viitsinyt turhaan lähteä ajelemaan, mutta ehkä huomenna. Väriä en ole päättänyt vieläkään, mutta tapetti-, lattia- ja sohvavärimallit ovat visusti käsilaukussa. Kiitos kaikille vinkeistä, viininpunainen on ylivoimaisessa johdossa mutta täytyy nyt vielä katsoa...

Ynis, kysyit mikä vuoden vaihtumisessa masentaa. Ei siinä vuoden vaihtumisessa kai mikään, mutta vanhat vuoden vaihtumiseen liittyvät perinteet, pettymykset ja suru olleista ja menneistä ystävistä ja ystävyyksistä, ja sen seurauksena valtava yksinäisyyden tunne. Liittyy juuri vuoden vaihtumiseen nämä mietteet, ja näin on ollut jo niin monta vuotta etten tiedä osaisinko enää edes viettää uuttavuotta olematta masentunut. Yritän kuitenkin.

Keilinille onnittelut anopin lähdöstä, ja mersulle appiukon lähdöstä. Mimmulille onnittelut talon valmistumisesta hyvälle mallille! Niin sitä pitää, olette olleet tosi ahkerina!

Tunteista vielä... Niin, tilanteet ovat tietysti erilaisia. Tunteet pitää olla sallittua

tuntea

vaikka niitä ei

näyttäisi

. Tarkoitan tällä sitä, että jos tuntee vaikkapa kiukkua jotakuta ihmistä kohtaan, niin se tunne pitää sallia ja tunnustaa

itselleen

ja vaikka käydä hakkaamassa nyrkkeilysäkkiä seuraavana päivänä tunteen purkamiseksi, ei se edellytä sille ihmiselle rähjäämistä. Mutta se, että purkaa sen tunteen kiukun kohteen tietämättä, ei tarkota tunteen tukahduttamista, vaan vain sen kanavoimista johonkin muuhun.

Vaippagalluppiin en ole vielä saanut vastattua. Lilli käyttää Liberon housuvaippoja, pienintä kokoa eli se Baby&go, olikohan se 7-11 -kiloisille. Ikinä ei ole sattunut ohi- tai läpivuotoja, joten oletan että koko on sopiva. Lapsistamme vanhin ja nuorin olivat hoikkaa mallia ja Liberot sopivat paremmin, keskimmäinen joka oli pullukka vauvana, käytti Pamperseja.

Huh, Lilli tuli viereen haisemaan aika pahalle, taidetaan mennä pesulle. Ja sitten katsomaan Ratsumies-oopperaa, olen ihan heikkona oopperoihin. Saatiin joululahjaksi lahjakortit oopperaan, lastenvahtipalvelulla :-). Pitäisi alkaa varailemaan lippuja kun osaisi päättää mitä menisi katsomaan.

Joo, siis pesulle.

Ankkis ja [color=red]♥Lilli♥

Muistelinkin, että kirjottelit joskus entisistä uuden vuoden traditioista ja niiden poistumisesta teidän kuvioista. Meillä oli ennen tiivis kaveriporukka ja oli lähes itsestäänselvyys, että tollaset juhlat vietetään yhdessä. Sitten alkoi elämä heitellä ketä mihinkin suuntaan ja viime vuonna tosiaan ekaa kertaa huomattiin, että jäimme " ihan yksin" uutena vuotena. Minä taisin selvitä siitä sillä parhaiten, että keskityin lapsiin (esim. esikoisen kanssa poltettiin ekaa kertaa tähtisadetikkuja alkuillasta) ja siihen, että katsellaan vuoden vaihtumista miehen kanssa kahdestaan ja nautiskellaan kerrankin toistemme seurasta, kun lapset nukkuu. Sekin oli ihan kivaa. Nyt yhtäkkiä taas osa kaveriporukasta on kokoontumassa yhteen ja ekaa kertaa miehen kanssa lähdetään juhlimaan niin, että lapset on yökylässä. Saa nähdä osataanko olla ollenkaan, vai ihmetelläänkö vaan miten lapsilla menee:) Ainakin pari muuta samassa tilanteessa olevaa tulee sinne, eli ei olla ainoita:)



Jatu, piti sanoa kiitokset Remun kehumisesta! Tuli hyvä mieli, että ostin sen alennuspuvun esikoiselle. Meillä kun ei ole niistä kokemusta ollenkaan.



Uusi vuosi muuten jännittääkin. Siis se, että pitäis esikoinen saada lopullisesti eroon vaipoista, eli kakkaamaan pottaan tai pönttöön. Ollaan puhuttu asiasta ja välillä tuntuu, että tyttö jotenkin hyväksyy asian. Saa nähdä miten se käytännössä sujuu. Mua hirvittää!



Olin muuten älyttömän hyvä alennusmyyntikävijä tänään. En ostanut yhtäkään aletuotetta! :) Yhden normaalihintaisen trikoopaidan H&M:ltä ostin, eli tuhlasin vajaan kympin:) Oli niin kivan oranssin värinen.



Nyt lakkasi ajatukset kulkemasta...



T: Ynis

Kuulostaa aika hyvältä toi teidän ratkaisu!



T: Ynis

Tähän aikaan minun Kuuluu aina käydä täällä :)



Varmasti hyvä päätös, Teukka. Onpa ihanaa, että saat olla kovasti kesällä kotona. Missään nimessä ei muuten ollut tarkoitus saada sinua tuntemaan huonoa omaatuntoa työnteostasi! Minäkin kuulun niihin, joiden on pikku pakko tehdä työtä (ja toisaalta: välillä se juuri pitääkin järjissään).



Parina päivänä olen saanut muutamia soittoja työpaikalta ja jännä juttu; kun en ole siellä, alan miettimään, miten olenkin tuon ja tuon asian suunnitellut väärin. Tavallaan työn ajatteleminen vapaalla on paljon stressaavampaa, kuin itse työnteko.



Mies tulee kotiin (töissä oli illan taasen)



Kauniita unia mammat!



SM

Ankkis:Tuo nyrkkeilysäkki ois hyvä!!pitäskö ostaa vaik keskelle olkkaria..Monesti oon kyllä jumpasta tullu paremmalla mielellä takasin.



Jotenki vaikea kuvitella ynistä pitkissä hiukissa..oon yrittäny,mut nuo sulla olevat sopii niin hyvin etten osaa..Juu Remu on ollu hyvä,lämmin,vesi pysyny ulkona ja kestäny pojan käytössä!!



Kerppu:Ootko vielä linjoilla?Typy aikalail parempi,syö ja riehuu..tänää lämpö aamul37,8 ja päiväl 37,1,mut ei uskalleta vielä puistoo jos päästäs kokonaa kuntoo...Mites ens viikko??



Taitaa olla puistoseuraa kaipaavat syysmammat jakaantunu ihan liian hajalleen :-((



Tea:Kiva että kevät selvis :-)



Lapset oli illan tosi levottomia...siis tosi!!!Saunas käytii ja poika sängys vast 22.30...Oma aika jää lyhykäiseks..



jatu

Mies oli eilisen päivän menossa asioilla ja harrastuksissa, joten olin yksin kipeän Sinin kanssa. Siniä oli pakko kantaa ja minä saan kantamisesta juupelin moiset liitoskivut ja kohdunkannattimet kipeytyy myös. Viime yö meni huonosti kun olin itse kipeä ja Sini ei nukkunut kipeänä. Tänään en ole oikeastaan muuta tehnyt, kuin maannut ja yrittänyt saada itseäni takaisin. Sini on jo onneksi vähän parempi. Ehkäpä kuntoutuu pian..



Mimmu. K, oletpas sinä jo lähellä h-hetkeä. Hyvä ettei kaatumisessa käynyt kuinkaan. Olehan varovainen!



Uusivuosig; saman pariskunnan kanssa ollaan vietetty viimeiset 8 vuotta juhlapyhät. Ai niin, pariskunnassa on vaimo vaihtunut välillä mutta onneksi mies löysi hyvän tyypin tilalle. :-) Perinteisesti saunotaan, syödään perunasalaattia yms ja ammutaan raketteja. Naisilla alkoholiton uv kun minä odotan ja toinen imettää. Ja meillä miehen kanssa sovittu että silloin kun on lapsi mukana niin toinen vanhemmista on selvinpäin ja ajokunnossa. Jollei Sini parane niin sitten tulee hiljaisempi uusivuosi, ei tule vieraita meille.



Sini myös tykkää pukea sukkia. Ei vain tahdo siinä kunnolla onnistua. Samaten housuja ja vaippaa yrittää saada päälleen ja suuttuu kun ei onnistu ja äiti auttaa..



Mimmuli, olettepas te saaneet raksalla aikaiseksi!



T-P, hui tuota pojan kaatumista! Hyvä että selvisitte säikähdyksellä.



Sinin rytmi; Herää klo 8. Aamupala. Syö päiväruuan klo 11.30. Nukkuu klo 13-14. Välipala klo 14.30. Ruoka klo 17. Iltapala klo 20 ja nukkuu klo21.



Nyt lukemaan Elloksen uunituoretta kuvastoa! Täytyisi löytää helmikuuksi kaverin häihin jotain päällepantavaa.. Ei vain taida mahtua silloin päälle kuin armeijan puolijoukkueteltta...



Lila75 rv 30 ja Sini 1v 3kk

Ja muutenkin olo on tänä aamuna mainio. Kun on nukkunut hyvin! Ei sitä muuta kaipaakaan.



Minullakin oli pitkään samantyyppisiä univaikeuksia kuin Enkelillä (muistaakseni hänellä, eikös). Minä se heräsin tikkana klo. neljä aamuyöstä ja valvoin siitä sitten eteenpäin pyörien sängyssä. Tosi ärsyttävää kun olisi mahdollisuus ollut nukkua! Edelleen mulla on muutamana yönä samanlaisia valvoskelu-sessioita mutta ei onneksi kuten tuossa puolisen vuotta takaperin! Se oli karseaa kun joka päivä oli kuin nukkuneen rukous. Mutta se meni sitten vain ohi. Ajattelen, että liittyi jotekin hormonitoimintaan. Nimittäin pahin vaihe oli imetyksen loppumisen jälkeinen aika. Joten sympatiat tosiaan tulevat täältäkin kaikille valvoskeleville, kuka mistäkin syystä. Univajaus on kamalaa!



Kiitos kaikille kun olette kutsuneet minut mukaan :) Kiva olla täällä.



Vaipoistakin on täällä ollut puhetta. Meidän hoikkaliini neitimme käyttää edelleen Liberon 7-14 kg. Ja hyvin menee. Tyttö tosiaan on varmaankin juuri ylittänyt 9 kg. Heheh. Mutta pitkä tyttö hän kyllä on. Samaa sorttia kuin äitinsä aikoinaan. Siis huom! Aikoinaan :)



Meilläkin kyllä nyt viime aikoina on tyttö alkanut syömään valtavia annoksia ruokaa ja puuroja. Ja tuntuu, että ihan parissa viikossakin on tullut enemmän lihaa luitten ympärille. No, tammikuussahan se nähdään kun meillä on neuvola. Täällä sai halutessaan nimittäin mennä myös 1 v 3kk neuvolaan.



Voikaa hyvin kaikki! Täytyy mennä ennenkuin neiti hajottaa kaiken. Miksi omat lelut eivät kiinnosta kuin 5 min. max? :)



Alli

Harrastuksemme, lääkärissä käynti, on muuttunut erittäin sosiaaliseksi. Valitettavasti. Mekin siis käytiin eilen lääkärissä ja tavattii Ayapin ja Väkkärän lisäksi, lasten toinen serkku ja hänen isi. Meidän ympärillä on nyt tosi paljon sairautta, kurjaa. Oma tyttönen on onneksi hyvässä kunnossa, vähän on korvat tulehtuneet, mutta nukkuu ja syö hyvin, joten ei syytä huoleen. Jos hyvin käy, mennään vasta ensi viikolla lääkäriin seuraavan kerran. Kaikille sairaille pikaista parenemista.



Uutena vuotena meille tulee kaveripariskunta kyläilemään. Vietämme heidän kanssaa kaikki juhlat ;). Tänä vuonna tulee lisäksi yksi kaveri ja hänen poika. Kivaa, kun meidän pojalle on kerrankin kaveri. Isompien kanssa varmaan käydään kattomassa raketteja jo alkuillasta. Syödään nakkeja, ranskalaisia ja perunasalaattia ja valetaan tinaa. Ihan sitä tavallista siis.



Tunteista: minähän olen sellainen kuohahtelija ja olen ehdottomasti sitä mieltä, että tunteita saa olla ja niitä pitää näyttää. Mutta opettelen kovasti myös hallitsemaan tunteita, sillä musta aina ei tartte näyttää, miltä tuntuu. Joskus on kokonaisuuden kannalta parempi olla hiljaa ja pitää tunteet sisällä. Tässä mulla on kovasti opettelua.



Leikeistä on ollut puhetta: eniten tyttö leikkii kengillä. Laittaa kenkiä jalkaa ja ottaa pois. Muutekin pukeminen ja riisuminen kiinnostaa kovasti. Osaa laittaa jo sukan jalkaan (!) Tämä on suuri ihmetys, koska poika ei ole koskaan kiinnostunut pukemisesta. Nykyään poika jo pukee itse, mutta vaan vähän pakottaen. Kuten Kukkuun Kukkis, meidänkin tyttö on kiinnostunut lähinnä pojan leikeistä. Joskus innostuu jostain omastakin, lähinnä työntää nukkea rattaissa. Nyt tyttö tosin leikkii Fp:n farmilla, mun sukka toisessa jalassa :).



Mukaan vaan Alli!



Uskaltaisko tänään jo uloskin?



Pilette



PS: Ankkis, ehdottomasta viininpunainen.

Taas heräiltiin,oisko rusinat käyny neidin vatsaa-niitä illalla veteli?!



Kukkuun tunneterapiasta on apua...Olen alkanut miettimään että johtuuko nämä ärsytykseni suurimmaksi osaksi siitä että mua väsyttää ja tympii..Tääl ei ole ketää kaverii enää jota näki vaik puistos ja sais pahimmat ärsytykset puerttuu vaa kaikkee pyörittelee päässää.Siis on han ne asia olemas mitkä rsyttää,mut suurentuuko ne omassa päässä??Eilen mies laitto illal kämpän kuntoo ja tänää aamul pesi leegot(kamalaa hommaa!!) JA niitä pelottavia tunteita omia lapsia kohtaan..miten ku on 5yötä lähes täysin valvonu ni se pieni kipeä mussukkaki alkaa tuntua niin kamalalta!! :-(



Ankkikselle lämmin halauslähetys....................



Ayap:Ei voi olla totta!!Taas!!! :-(



Tuttiksen poppoolle parannuspuhalluksia edelleen lähetän........puuuuh..................Muutaman vuoden takanen korvatulehdus itelä muistissa-se kipu oli kamalaaaaaaaaaaa!!!!!



Uusivuosi:Ekaa kertaa luvattu pojalle ostaa raketteja..se iso-esako ;-)

nakkeja ja perunasalaattia ja jotain herkkua..Tämä kaikki olisi kivempaa joidenki seurassa,mut lapsettomilla on vähä myöhäsempiä suunnitelmia ja kukaa lapsellinen ei varmaa taho tänne ku en tiedä vielä missä kunnossa ollaa aattona :-( Seki tympii!!!Aikoihin en ole nähny ketää!!!



Hyödynnän miehen vikan saikkupäivän ja käväsen Sokoksel..jos sais pojalle toppapuvun..



jatu

aah. Vielä pieni hetki ylhäisessä yksinäisyydessä. Mies ja lapsi pulkkailee. Kävin suihkussa, rasvailin pukin tuomilla tuoksuilla, ajoin viidakon, join kahvin ja vilkaisin kodin kuvalehteä. Oi mikä nautinto!



Äkkiä galluppeihin että ehtii:

Vaipat: pampers 8-15g housuvaipat. Tyttö oli pari viikkoa sitten tasan 9kg, mutta kuten hellullakin painoa ja pituutta on tullut RUNSAASTI viimeaikoina. Bodyn kanssa voi myös pitää lidlin teippejä. Boikotti lakkasi kun rahat lakkasi. ;)



Uusivuosi: Miehen siskolla. Luultavasti luvassa hyvää ruokaa lapsiseuraa ja pari rakettia. Odotan innolla.



Kun noita sairaskertomuksia lueskelee tulee todella epätoivoinen olo toisten puolesta. Tämä on niin suuri vääryys. Miksei sairastelut ala vasta kun ymmärrys on sillä tasolla, että voi käsitellä oman kipeytensä? Tässä mielessä perhettämme on kyllä lykästänyt kun ei mitään suurempia kierteitä ole ollut. Puhalluksia korviin ja keuhkoihin****



Ostin lapselle uudet kengät. Boikotti on äänekäs. Mikä ei saa muuttua laakista. Olisihan tuo pitänyt jo tietää, mutta niin sitä vain hakkaa päätään seinään, again and again.



Tunteista on ollut hyvä keskustelua. Yhdyn edellisiin. Mutta silti tunnen joskus huonoa omaatuntoa negatiivisista tunteistani. Kaipa tuo on aika tyypillistä.



jaahas. ovi kävi. eikun punaposkea riisumaan.

hk

Mitähän ehdin kirjuutella...



Aloitan vastaamattomista galluista :-)

Vaipparaiset liberon 7-14 ja housupuolella taitaa olla maxi+. Typyllä sama hommeli kuin Hellulla eli Pampsut saa aikaa punoitusta. Joskus kyllä ostetaan Pampsujakin kokeeksi.



Lelug: lelut ei hirveesti kiinnosta, lukuunottamatta sateenvarjorattaita eli kärryjä. Nalluskoja halitaan usein ja jouluna saatu Kaalimaan kakru on aika ihana. Autot ja pallot on välillä pop ja välillä unohduksissa. Parasta on astiat ja kihvelikahvelit sekä vaatteet ja kengät, joita Typy innolla pakkaa kärryihin, kuskaa ympäri kämppää, purkaa ja pakkaa taas uusia saaliita kärryynsä.



UusiVuosiG: tuttavapariskunnan luokse, kunhan ollaan ja möllötetään, laitetaan yhdessä mexicanaherkkuja.



Tunteista: ehdottomasti näytettävä, mutta jonkunasteinen hallintakin hyvä. Peesaan Pilen ajatusmaailmaa. Ainakin itse selviän negatunteista helpommin kun saan sanottua, eipä tarvi sen jälkeen kieriskellä ikävissä mietteissä, vaan voipi keskittyä mukavampiin asioihin.



Eilen käväisin pariin kertaan kaupoilla, mutta vaikka alennukset oli hyviä niin tavarat huonoja. Ei tarvinnut ostaa. Kuin käsineet miehelle, joka niitä kadottaa samaan tahtiin kuin sateenvarjoja ja fleecepuseroita ja kevättakkeja... Miten joku voi olla joissain asioissa niiin huolimaton ja joissain asioissa pedantti :-)



Allille teretulemas!



Jos joku ihmettelee normaalin negaminän iloisuutta tänään, niin kerronpa, että anoppi lähtee tänään omaan kotiinsa...



Edelleen pois korvamöröt ja muut taudinkuvatukset syyspoppoolta. Jaksuhali ainakin Tuttikselle, Aypalle ja Piletille!



Keilin & Touhu-Typy

Lopetan viikon pituisen hiljaisuuteni kommenteilla, jotka vielä muistissa.



Ayap ja Pile: Kurjimus, että jouduitte kohtaamaan toisenne lekurissa. Puhalluksia ja jaksua. Olette olleet ajatuksissa!



Tuttikselle jaksua. Hui, miten vaikeaa saada lapselle apua. *rutistus*



Kipeitä oli muutenkin hurja määrä. Kaikille tasapuolisesti jaksua ja pikaista paranemista!



Alli: Tervetuloa joukkoomme! Tähän ihanuusjoukkoon saattaa jäädä ihan koukkuun. Nimimerkillä ikävästä viikon kärsinyt. ;)



Kukkuu: Ihanaa, että ultrassa näkyi suloinen ihme. Jaksua!



Zsazsa: Muistit oikein. Minä meinaan olen välillä harmitellut, kun en muista, kuinka nikkisi kirjoitetaan. ;) Itse käytit joskus itsestäsi lempinimeä Tsatsa, saanko käyttää sitä? =)



Kerppu: ihanaa, että Sassalle on löytynyt sopivaa syötävää. Tätä on toivottu ja odotettu. Jaksua! Kiitos, kun patistit tässä muinoin minua ruokapäiväkirjan pariin. On ollut iso apua. *rutistus*



Nyt vähän syön. Minulla ja Nöösällä on raksalta vapaapäivä. Mutta palaan pian omaan napaan ).(, joka on laihtunut liiaksikin.



-Mimmuli

Joku kyseli mita tehda taaperon kanssa ulkona. Ei mitaan, sanon mina:( On tamakin palkitsevaa, kun viikkotolkulla ollaan sisalla kipeina ja lapset huutaa ulos ja sitten kun sinne ulos viimein paastaan, niin huudetaan kotiin!



Kotona joutui palkitsemaan itseaan Fazerin joulusuklaalla. Oletteko maistaneet? Se on kasittamattoman hyvaa! Puoli levya meni lounaaksi ja nyt jalkkariksi mussutan ranskalaisia pastilleja:) Pitaa kai jonkun naa namitkin tuhota:)



Pikkurinsessa kiekuu sangyssaan. Onkohan mustetta poksyissa...



T: Ynis ja nappis jossa merkitkin on vaarissa paikoissa!

Aloitetaan joulusta: Joulupukki toi lahjoja paljon, sanoisin liiaksikin. Herkkuja tuli jonkin verran syötyä, mutta puntarilla käynti järkytti, kun kiloja on lähtenyt stressin myötä liiaksi. No eiköhän nuo takaisin tiensä lyödä, sen verran olen perso herkulle. *mussuttaa samalla pullaa*



Kiitos huolenpidosta Aavis, Pile ja muut. Joulupyhinä saimme rauhoituttua ja lepoakin. Tosin yömme ovat olleet kurjia. Kuten Mersulla meilläkään ei ole ikinä koettu läpi yön nukkumista vaan normaalisti herätyksiä on 1-2. Nyt on pari viikkoa heräilty 3-5 kertaa yössä ja muutenkin uniasiat on ihan pyllyllään. Nukahtamista myöten meillä pissii homma alleen. Tiedä sitten mistä kyse. Ehkäpä asioiden yhteisvakutus: hampaat, inhottavat allergiaoireet, kummastus joulukyläilyistä jne. No, onneksi ei vielä olla niin huonossa jamassa kuin muinoin. :)



Raksalla on näin välipäivinä hurja meno päällä. Työmiehiäkin on kaksi ja mies, minä ja Nöösä mukana jokainen kykyjemme mukaan. Kohta ollaan siinä vaiheessa, että on vain (heh heh, tosiaankin vain) pinnoitustyötä jäljellä. Siis kittaamista, maalaamista, tapetointia, katon ja lattian asennusta, laatoitusta, keittiön ja muiden vastaavien kaappien asennusta jne. Niin helpolta se tuntuu, mutta eiköhän aikaa kuitenkin vielä vie. Mutta maaliskuun loppu ja muutto näyttää onnistuvalta yhdistelmältä. =)



Ankkikselle piti jo äsken toivottaa jaksua hullunmyllyn keskelle! Kyllä vaan mielessä olet usein.



Vai on alennusmyynneissä ollut huonosti tavaraa. Harmillista. Minä aion huomenna shoppailemaan, kun Nöösän vaatekaapissa on käynnissä mullistus. Vihdoin saamme jättää hyvästit 68 koon vaatteille ja siirtyä 74 kokoon täysin. Pikkuisemme siis kasvaa todellakin. Toivottavasti ensi viikolla käyrät mittalassa näyttää hyvältä, kun on kasvukontrolli. Meillä ei rokotusta annetakaan vielä, kun vuoden vaihteessa tulee uusi käytäntö. 1,5 vuoden iässä on lääkärineuvola ja rokotus.



Alli: Ai niin meidän tyttö on myös lokakuun puolella syntyneitä. Nöösä syntyi 3.10, la oli 27.9.



Miehen loma jatkuu, joten harvakseltaan tänne ehdin, kun nämä päivät täyttyvät raksatohinoista.



Aurinkoa kaikille! =)



-Mimmuli ja Nöösä