#" #" MAALISKUISTEN viikonloppu " #" #

Ensi yönä käänetään niitä kelloja ja taitaa monella mennä rytmit vähän sekaisin.Meillä nyt ihmeellisesti ollaan käyty vasta klo 22 nukkumaan ja herätty vähän kasin jälkeen. Ehkä kellon kääntäminen ei vaikutakaan meille niin paljon kuin pelkään..palataan vaan siihen " normaaliin" rytmiin.



G: ajattelin pyytää teitä muistelemaan,millä viikoilla synnytitte? Lähtikö kuinka omineen vai käynnistettiinkö? Mimmi syntyi rv41+5 ja kolmannella käynnistysyrityksestä.



G:täällä kun on alan ihmisiäkin, tietääkö kukaan mikä minulla on ja mistä johtuu? Meinaan viikon sisällä minun rasvanen iho on muuttunut kuivaksi ja KUTISEVAKSI? Viime yönä oikein valvotti kun joka paikkaa raavitutti.

Onko kyseessä ne silmätipat vai johtuuko raskaudesta? Onko kellään mitään kokemusta? Tipoissa ja voiteessa ei ole haittavaikutuksissa kutinaaa,ja muutenkin niissä lukee,että hyvin siedetty!! Maanantaihin meinasin selvitä ja sitten alkaa kyselemään mistä johtuu..Soitanko ensin neuvolaan vai silmäpolille?



Tänään ei mitään ohjelmassa.Ehkä noita pihahommia.En uskalla lähtä ajelemaan tällä silmällä sittenkään. Joten ihan kotosalla.Mieskin tuli ajoissa kotin,joten ehkei sekään makaa koko päivää.Oli kuulemma Mattia katsomassa aivan tajuttomasti porukkaa..



Sellasta tällä erään.Jospa lähtisin keittää teetä ja syömään paahtoleipää..



Hyvää päivää kaikille!



Tuulia,Mimmi 30.3 ja sykerö rv5+3

Vai, että millä viikolla synnytin? No ihan rv 40 ja tasan laskettuna päivänä. Aamulla tuli tuhrua papruun vessareissun yhteydessä ja vähän sen jälkeen alkoi supistella hiljokseen. Illalla vaille kymmenen syntyi Helmi.



Voiskohan tuo ihon kuivuminen johtua kylmenneistä ilmoista? Mistä se on kuivana? Kauttaaltaan vai kasvoista? Mullakin on rasvainen iho, kasvot ihan normaalit, mutta huulet rohtuu ja sormen päät on ihan karheena ja haavaumilla. Myös suupielet on auki, tosin tuo johtunee B-vitamiinin puutteesta. Onkin jo vähän parempi, kun aloin vitskuja syömään.



Voi kiesus, en jaksanut eilen siivota (nukahdin sohvalle Aliasta nauhalta katsoessani) ja tänään tulee vieraita. Tänään siis pitäisi suorittaa pikasiivous. Nyt vaan kuitenkin roikun tässä koneella, kun Helmi on nukkumassa. Laitoin hänet pinnikseen, kun tuntuu siellä paremmin nukkuvan. Nuo meidän parvekevaunut alkaa käydä pieneksi ja niissä unet jäävät puoleen tuntiin. Nyt Helmi on nukkunut pinniksessä jo yli tunnin. Outoa kyllä jaksoi olla hereillä nyt aamulla vain reilun tunnin. Aamupuurolla jo haukotteli niin makiasti, että kyllä heti näki, että on vähän väsy.



Eipä ihme, kun yöllä tuli taas itkeskeltyä. Klo. 00.00 tasan alkoi itku, jolle en löytänyt mitään selitystä. Kunhan itki. Silittelin sitten selkää ja päätä (lukulammpu päällä, joten huoneesa oli suht valoissaa) ja hän avasi silmänsä hetken huudettuaan ja nähtyään minut rauhoittui. Kun laitin valot pois, jatkuivat molemmilla unet välittömästi. Sitten siitä parin tunnin välein sain olla kiskomassa tyttöä alemmas sängyssään, hän kun puskee itseään sängyn yläpäähän niin, että liiskaantuu päätyä vasten. Laitettiinkin äsken miehen kanssa taas koroketta päädyn alle, joten nyt tyttö taaas nukkuu loivassa ylämäessä. Joko nyt unet taas rauhoittuisivat. Unipussinkin voi ottaa ensi yöksi käyttöön, kun on kuivunut eilisen pesun jäljiltä. Siihen tosin jäi vieno oksennuksen tuoksahdus, mutta nyt se vasta tuoksuukin oikeasti vauvalle. :)



Taas lämpeni. Saas katso, keritäänkö tänään kuitenkaan kärryttelemään. Toivottavasti edes pikaisesti. Voitais käydä miehn siskon kanssa katsomassa taloa, johon pian muutamme. Iltalenkki siis.



No, nyt lopettelen. Ps. KUA: Menikö luottoraja rikki? ;)



lehtovi & Helmi 7kk 1pv

Ekana minäkin ajattelin tuota ilmojen viilenemistä,koska yleensä kovilla pakkasilla sääret ovat olleet kuivat. Nyt kuitenkin päästä varpaisiin,iho on erilainen ja todella kokoajan jostain kutittaa. Ehkä tällä hetkellä pahiten juuri jalat ja lapaluitten tienoo..Todella outoa,ei ole tällästä koskaan ollut. Kuitenkaan ei kutita kämmeniä tai jalkapohjia,eikö se ollut merkki jostain maksajutusta?



T

Ai niin, niitä kelloja siirretään taas. Mihinkäs suuntaan se nyt sitten olikaan?



Jenna syntyi raskausviikolla 41+3. Kolme käynnistysyritystä, jonka jälkeen vasta supistukset alkoivat.



Me käytiin taas eilen Taysissa ultrassa. Munarakkula oli halkaisijaltaan 8 mm, joten mistään valtavasta kasvusta ei voida puhua. Käytän nyt pistokset kuitenkin loppuun saakka ja tiistaina on seuraava ultra. Silloin pitäisi löytyä halkaisijaltaan 16 mm munarakkula, jos lääkkeet on tehonnut. Jos ei löydy, niin sitten laihdutuskuurille. Jennasta kun on vielä 10 kg ekstraa kaiken aiemman ekstran päälle. Sit jatketaan lääkehoitoja, kun 10 kg on pudonnut, ellei sitten tiistaina siis löydy sitä 16 mm:n rakkulaa.



Ukkokulta on tänään töissä. Ajattelin vähän siivoilla Jennan kanssa. Tyttö siis rintareppuun ja äiti imurin kanssa liikkeelle. Huomenna meillä on kummipojan 4-v synttärit. Ostin lahjaksi ison merirosvolaivan, toivottavasti tykkää.



Mukavata viikonloppua!



Marju ja Jennukka

Aluksi Tuulialle, luulen et johtuu ihan ilmojen viilenemisestä tuo ihosi kuivuus. Mulla on itsellä (ja Näpsällä myös) atooppinen iho ja sen kyllä taas huomaa talven lähestyessä. Voihan sulla raskaus vaikuttaa siihen et iho herkemmin kuivuu (vaikkei ed raskaudessa niin ois ollukaan) vaikka mulla taas raskaus piti ihon paremmassa kunnossa. Se niin riippuu ihmisestä. Joten rasvailehan vaan ahkeraan. Ja pääasia ettei kämmenpohjia kutita, ettei maksan toimintahäiriötä eli hepatogestoosia ole:)



G: Ja synnytyksestä. Näpsähän syntyi rv41+5 (vedetäänköhän Tuulia enkat viikoissa??) ihan omin nokkineen ilman käynnistyksiä. Piti kyllä käynnistää, mutta käynnistystablettia laittamaan tullut lääkäri totesi päivällä sisätutkimuksen jälkeen et sinähän nainen synnytät eikä siis käynnistystä tarvitukkaan. Ja minä lääkärille että elä nyt pelleile. Kohdunsuu auki 2cm. No pikkuhiljaa alkoi sit suppailemaan ja puolen yön jälkeen syntyi tuo pikku tähtisilmä. Ihana, suht nopea ja mieletön kokemus tuo synnytys. Harmittaa kun ei voi enää koskaan synnyttää ekaa kertaa. Toisella kerralla ei ole enää sitä uutuuden jännitystä, nyyh.



Nyt päivän hommiin. Mies taaaaaaaas töissä:(



-miuqu ja nti näpsä-

meillä ollaan oltu jo vähän yli viikon nuhassa ja eilen oltiin 7kk neuvolassa painoa oli 8625 ja pituutta 70,2. ja neuvolantäti sanoi jos nuha kestää yli kaksviikkoo täytyisi mennä lääkäril. hyvin ollaan nukuttu 8.30-9.00.



Emilia syntyi rv 40,2 lapsiveden menolla ja sen jälkeen alkoi heti voimakkaat supistukset. lapsevesi meni siis 8.30 ja syntyi 12.02.



täytyypi tästä lopetel ja poistua hajunpoisto hommiin :)



t.satu ja emilia 27.3

ihanaa kun on lauantai. Kaisakin nukkui vapaapäivän kunniaksi yhtäpötköä aamukuuteen ja jatkoi vielä uniaan välissämme aina puoli kahdeksaan asti!



G: Kaisa syntyi pitkäperjantaina rv 40+6. Aamuyön vessareissun jälkeen tunsin supistusten alkavan ja muuttuivatkin hetimiten säännöllisiksi. Kaisa syntyi vartin vaille kolmen iltapäivällä. Lapsivesien menoa en huomannut ollenkaan.



Tänään suunnitelmissa leppoisaa kotoilua ennen kuin mies lähtee baarittelemaan kavereidensa kanssa. Mun vuoroni onkin sitten jo ensi viikonloppuna. Edellisestä kerrasta alkaakin olla kohta puolitoista vuotta!! Illaksi käyn hakemassa HERKKUJA - eihän sitä lauantai-iltaa ilman miestä syömättä kestä.



Lehtovin kysymykseen luottorajasta :) Hah, pystyin kuin pystyinkin olemaan ostelematta ihan tolkuttomasti. Ostin miehelle isänpäivänlahjaksi uusimman Don Rosan (siis Aku Ankkaa) ja itselle sen Lehtolaisen. Kaisalle vain yhden bodyn. Ja sukkikset. Kun oli tarjouksessa... Mä onnistun varmaan shoppaamaan meidät vararikkoon, kun maleksin noissa kauppakeskuksissa aikaa kuluttamassa koko äitiysloman.



Jepulis, menenkin tästä pelastamaan lapsukaisen tuolta örinähevin mäiskeeltä, jota mies sille tuolla soittaa. Mä en tykkää örinälaulusta, muuten hevissä ei ole mitään vikaa.



kua ja Kaisa 25.3

Miuqulle ensin vastausta eiliseen...Kovin samoilla linjoilla me ollaa opiskelun ja tulevan työn suhteen. Mä haluaisin töihin äitiys- tai lastenneuvolaan!!! Sairaanhoitajan töistä en niin tiedä. Ehkä jotain mielenterveyspuolelta. En vaan oikein tykkää kolmivuorotöistä, terkkarilla on onneksi yleensä päivätyö : )



Vai synnytystä pitäis muistella : ) Henri syntyi viikolla 39+3. Hän oli kovin tulossa jo kaks viikkoa tota ennen (olin sairaalassakin kaks yötä) mutta jäi sit kuitenkin masuun köllöttelemään : )

Mulla alkoi supistukset yöllä kahden aikaan. Ne ei ollu kovin voimakkaita mutta jotenkin tuli sellainen olo että tästä se nyt tällä kertaa lähtee syntymään. Olin koko päivän kotona, supistuksia tuli vartin välein. Kuuden aikaan illalla tuli sit yhtäkkiä kivuliaat supistukset ja 22.30 lähdettiin sairaalaan. 02.37 syntyi meiän rakas pieni poikamme : )



Nyt lähdetään kauppaan. Hauskaa viikonloppua kaikille!



Kalamami ja Henri 2.3

Ihan sama gallup oli nimittäin minunkin mielessäni! Kun en teidän kanssa kirjoitellut odotusaikana, saati vauvan eka elinviikkojen aikana, niin minuakin kiinnosti nuo odotusajat.



Topi syntyi siis 30.3. rv 41+2. Keskiviikko oli ja torstaina olisi vasta ollut eka yliaikaisseuranta. Lähdin kylläkin tiistai-iltana jo sairaalaan, kun mielestäni tiputteli lapsivettä. Tutkittiin ja totesivat, että eipä taida olla kuitenkaan, mutta että jää osastolle niin huomenna lääkäri tutkii sitten torstain sijaan. Yöllä lurahti parin tunnin unen jälkeen vedet ja siirryin alakertaan, jossa loputkin vedet menivät. Synnytys kesti vajaat 5,5 tuntia ja oli kyllä eka synnytykseen verrattuna (se rv 41+4) upea kokemus!



Yö oli taas kiva sekin. Topi nukkui 19.00-05.00 yhteen putkeen ilman ainuttakaan tutinlaittoa tms. Ensimmäistä kertaa muuten. Sitten tissutteli viideltä ja nukkui vielä seiskaan. Sain levätä nyt minäkin. Olikin univelkaa.



Kävin uimassa 1,2 kilsaa, söin lounasta ja nyt taitaa olla päikkäreitten aika. Mies jo lukee esikoiselle satuja. Ja Topi syö veljensä autoja. Menen taustalle tähyilemään ettei saa suuhunsa mitään sinne kuulumatonta. Mukavaa lauantaita kaikille.



Niin muuten vielä, minunkin ihoni on aina tähän aikaan vuodessa ihan järkky - kuiva siis. Käsiä saa rasvata jatkuvasti ja sormenpäät halkeilevat. Sama sitten taas keväällä, kun sää vaihtuu.



Pippandii ja miehet

Meilläkin huomenna kummitytön nelivuotissynttärit. Aiemmin jo vein heille mekon, jonka sitten laittavat päälle juhlapäivänä. Tänään hain vielä uimareissullani pienen lahjan: rannekkeen, johon laitoin mukaan kiinnitettäväksi nimen eka kirjaimen. Lisää kirjaimia sitten vaikka jouluna...



P

Ekaksi Helmi vetäs 1,5 tunnin unet tuossa 9.00 -10.30 ja nyt sain taas laittaa nukkumaan, kun huuto yltyi vallan mahdottomaksi. Mikähän nyt noin kovasti nukuttaa? Jäi siivouksetkin kesken, kun just olin makkarista pölyjä pyyhkimässä ja en nyt tietty voi olkaa imuroimaankaan. No, onneksi vieraat tulevat vasta iltapäivemmällä. Eivät nimittäin olleet vielä yhdentoista maissa edes lähteneet matkaan, vaikka ajoa tulee ainakin 3 h suuntaansa. Että toiv. kerkiä vielä enne kuin tulevat.



Tänään pitäis pikaisesti kävistä Ikeassakin hakemassa Helmin leluille joku kori tai laatikko, kun hän osaa jo levitellä ne tosi taitavasti ympäri olohuonetta. Tähän asti ollaan vaan kerätty ne olkkarin päydän alle kasaan, mutta kun niitä alkaa olla sen verta paljon, että tursuilevat siltä mihin sattuu, niin olisi ehkä järkevintä hankkia jonkin sortin säilytysastia.



Meikäläinen muuten meinaa antaa miehelle lahjakortin jalkahoitoon isänpäivälahjaksi. Hän kun on siitä jo pitempään unelmoinut. Örinäheviä täälläkin kuunnellaan, ja saa mies sen puolen levyt hommailla ihan itse. Kerran sille jonkin dvd:n erehdyin synttärilahjaksi ostamaan, ja siitähän vasta yleinen hilpeys nousikin. Kun suurin osa videoista oli kuulemma sellaista ei niin hyvää. Eli jotain sukkahousuhevi-osastoa. Hänelle kun pitää olla mahd. rankkaa.



Täältä tähän.



lehtovi Ja Hemuli 28.3.

Onko teidän vauveleilla aistittavissa eroahdistusta?



Eeli nimittäin viime yönä huusi kolme tuntia putkeen ja halusi vain viereen.. Ei ollut kipuitkua. Ei auttanut tassuttelut eikä paijailut eikä mikään. Loppujen lopuksi nukahti kun oli varmaan raukka niin väsynyt. Ahistaa ihan älytön, kun periaatteessa mulla ei ole mitään perhepetiä vastaan, mutta kun en saa itse nukuttua, kun varon Eeliä koko ajan..



Samoin olen huomannut, et paljon herkemmin roikkuu lahkeessa kiinni, kuin aiemmin ja kun yritän tehdä jotain esim. siivota, niin Eeli konttaa hullunlailla perässä ja aina pitää saada olla samassa huoneessa kuin minä.



Kuitenkin välillä viihtyy lattialla pitkäänkin ihan itsekseen.



Eeli syntyi rv 39+4, synnytys kesti 23 h 30 min ja ponnistusvaihe siitä tunnin. Kerkesin olla tarkkailussa pari päivää, kun alkoi tulla puhdasta verta rv 39+2. Mut ei jäänyt mitään traumoja kuitenkaan ja uudellenkinhan olen tähän hommaan jo ryhtynyt ;)



Rosa, Eeli ja " pörpylä" rv 9+1

Ainakin Eelille 74 cm:n bodyt alkaa olla jo selkäosasta liian pieniä, mutta kädet on sopivat ja 80 cm:n vaatteet on taas hirveitä telttoja. Onko muilla samoja ongelmia, vai onkohan Eelillä vaan pitkä selkä?



Rosa

meillä sama ongelma Rosan kanssa. 74 bodyt on jo aikas jämptejä mutta 80 cm on muuten niin isoja et ei viittis vielä laittaa päälle. Poika käyttää sit taas jopa 68 cm housuja. On tää hullua.



Eroahdistusta ehkä meilläkin havaittavissa. Yöllä huusi taas muutaman kerran ilman mitään syytä. Samoin päivällä roikutaan lahkeessa kiinni ja jos vaikka istun sohvalla niin pakko on tulla kiipeilemään niin et lopulta vedän pojan syliin. Sit ollaan hetki tyytyväisiä ja taas mennään.

meidän lapset syntyivät molemmat yliaikaisina. Esikoinen syntyi 42+2 ja tämä nuorempi varmaan 41+2. En muista niin tarkkaan tämän toisen kohdalla, ylikypsä kylläkin koin olevani kummallakin kertaa.



Mä en ole ehtinyt juurikaan shoppailemaan. Meen mahdollisesti parin viikon päästä työhaastatteluun ja onkin mielenkiintoista nähdä, mitä voin laittaa sinne päälleni. No täytyy kaivella jotain aikaisempia työvaatteita, mutta ei hyvältä näytä.



Meidän taaperot voi molemmat hyvin ja myllertää parhaillaan peittokeon alla ja päällä. kivaa, että he voivat jo leikkiä tunteja yhdessä (siis ajoittain)



Eroahdistusta on täälläkin nähtävissä. Kun tulen kotiin oltuani pari tuntia poissa, niin pikku S on ihan lohduton, hän itkee ja varaa mua tunteja. hän on myös ottanut iltatavakseen mennä nukkumaan samaan aikaan kuin minä. NOin viikon olen luullut laittaneeni hänet nukkumaan yhdeksältä, mutta hänpä herääkin ja hengailee hereillä kärttyisenä sylissä oleillen siihen asti kuin minäkin menen nukkumaan. tosi rasittavaa, että en saa tuota tunnin parin henkireikää iltaisin. Niin ja yöt nukumme kylkikyljessä. Mieheni on saanut muuttaa olohuoneeseen. Sänky on kyllä leveä, mutta pieni vie niin paljon tilaa, että emme millään mahdu siihen kolmistaan. Pitäisi kai pikku hiljaa vaihtaa takaisin tuohon isoon mieheen, mutta pienen siirtäminen ja pitäminen omassa sängyssään tuntuu niin isolta urakalta, että taitaa jäädä väliin vielä vähän aikaa.





Väsyttää, pitää varmaan mennä keittämään lisää kahvia.

Emma syntyi rv 42+3, kolmepäivää ja risat käynnisteltiin, ei vaikutusta, ihan pienen pieniä supisteluja vain vaikka vähän joka droppia kokeiltiin. Sitten määrättiin magneetti kuvauksiin jossa todettiin että ei mahdu(tulevaisuudessakin vain alle 3kiloinen mahtuu tulemaan) joten sectiolla syntyi meidän tyty siis viidentenä sairaala päivänä aamulla viisi yli yhdeksän=)

Tulin surffailemaan, kun ei saa unta... Otettiin tuossa isännän kanssa vähän yhteen, ja vaikka periaatteessa sovittiin, jäi sen verran vaivaamaan, että ei pysty nukkumaan. Ei mitään vakavaa, mutta ottaa pattiin. No, mitäpä näistä.



Galluppiin vastaus ensin: Saana syntyi rv 41+6, juuri kiirastorstain puolella (0.45). Koko keskiviikon supisteli (mistä ahkerasti raportoin odotuspalstalla ja sain paljon supistussäteitä, jotka varmaan auttoivat...), mutta olin ihan varma, ettei tämä tästä kuitenkaan lähde... No, illalla klo 21 pintaan päästiin sairaalaan. Synnytyksen kestoksi kirjattiin 5 h 45 min, josta 15 min ponnistusta (autuasta verrattuna esikoiseen, jota pusasin 1,5 vrk, ponnistin 45 min). Kaikki menikin kuin oppikirjasta siihen asti, mutta sitten istukka ei syntynyt ja jouduin kaavintaan. Se oli muuten ihan ok, mutta sain kokovartalopuudutuksen ja sitä puudutuksen poistumista odotettiinkin sitten urakalla. Pääsin osastolle vasta joskus klo 5 (eli isäntä odotteli Saanan kanssa siellä 4 tuntia...), jalkeille sitten seuraavana päivänä. Mutta nopeasti toivuin ja pikkuneiti oli maailman ihanin (niin kuin esikoinenkin aikanaan...)!



Meillä viikonlopun piti mennä rauhallisesti perheen kesken, mutta tänä aamuna miehen kaveri sitten ilmoitti, että on eroamassa vaimostaan ja tarvitsee illalla juttuseuraa... Meillä isäntä sitten päätti lähteä tukemaan kaveria (mistä minä en varsinaisesti pitänyt, tästä keskusteltiin jo päivällä). Tulivat sitten pari tuntia sitten meille, ihan meikäläisen luvalla. Sitten äsken näin meidän isännän tupakalla (lopetti polttamisen reilu vuosi sitten), kun hän oli pari tuntia aiemmin sanonut (kun näin tupakka-askin), että ei hän polta ja ovat kaverin tupakat, kun siis asiasta ihan herjalla heitin. No, minä sitten vähän kilahdin, kun tuntui pahalta, että oli peitellyt polttamista minulta (en siis ollut vihainen siitä, että poltti, vaan siitä, että oli peitellyt asiaa minulta). Siinä sitten vähän sanailtiin asiasta... Nyt olemme muodollisesti väleissä, mutta minua jäi kyllä vähän kaihertamaan. Hulluahan se on, mutta jotenkin vaan tuntui niin pahalta, kun tunsin itseni jotenkin petetyksi. Mutta kyllä tämä taas tästä. Helpottipas taas, kun pääsi tänne kirjoittelemaan ;-)



Jahas. Jos yrittäisi saada unta. Huomenna on edessä lähinnä lastenhoitoa ja siivoilemista - tänään aloitettiin, mutta pölyjen pyyhkiminen jäi vähän kesken, kun loppui energia...



Hyvää yötä!



Terhi&nukkuvat lapset

Terhille myötätuntoisia terveisiä täältä Tuusulanväylän varrelta! Oletko varma, että mies on poltellut salaa vai onko pistänyt tupakaksi vasta tänään, kun on joutunut pyörittelemään kaverin kanssa ikäviä asioita? Meilläkin otettiin yhteen torstai-iltana ja miehen mykkäkoulu kesti tähän päivään saakka. Saatiin riita aikaiseksi siitä, kun talvirenkaat oli vaihtamatta=) Minä sitten jäkätin aiheesta viikon verran, koska tiedossa oli autoreissu lääkäriin Lauri kyydissä. Lopulta mies sitten vaihtoi renkaat torstai-iltana kymmenen jälkeen. Kipakan sanasodan aikana mies ilmoitti, että ymmärtää nyt miksi Mervi (Tapola/Nykänen) saa puukosta. Meikäläinenhän veti siitä ihan totaaliset kilarit ja käskin painumaan täältä hevon kuuseen yms (kaunistellen sanottuna). Mies aloitti siitä sitten 2 vuorokauden mykkäkoulun. Nyt kyllä koko episodi jo naurattaa.



Gallupiin vastausta; Lauri syntyi muistaakseni 39+4 ja synnytys käynnistyi ihan itsestään. Pitkään kesti, mutta ihan hyvin meni.



Uusi gallup: moneenko teidän pienokaiset valvoo???!!! Lauri menee nykyään nullumaan klo 23-24. Minun puolestani voisi mennä jo aikaisemmin, mutta minkäs teet, kun poitsu puuhastelee hyväntuulisena yhdeltätoista illalla. Yöt nukkuu onneksi ihan hyvin ja herätään siinä 8-9. Nyt Laurilla on tosin ollut ihmeellisiä parkukohtauksia alkuyöstä. Rauhoittuu joko itsekseen tai tutin laitolla. Voiko kyse olla siitä eroahdistuksesta? Sanan olen kuullut monesti, mutta en oikein tiedä mitä sillä tarkoitetaan ja miten käytännössä ilmenee. Valaiskaa tyhmää!



Nyt unohtui jo mistä muusta täällä kirjoiteltiin... Taitaa olla aika mennä itsekin pehkuihin.



Hurtta & pötkäle 73,5 cm ja 8.980 g (s. 2.3.)

Ja yö, ihan älytöntä hommaa. Noh, alku meni hyvin, Näpsä kävi nukkumaan klo.20.30 ja nukkui 03 asti hyvin. Sitten alkoi kitinäitku. Päätin etten anna tissiä kyllä ennen neljää, sillä yhdessä vaiheessa Näpsä söi vasta klo.6 aamulla. Joten aattelin ettei nälkää voi olla, haluaa vaan tissille tankkaamaan turvallisuutta. Hyssytin sylissä ja vähän rauhoittui, mutta ku laskin sänkyyn niin aina sama kitinä ja itkun sekotus. Yritin hyssyttää uuelleen, tyttö puottaa tuttiaan kokoajan ja minä kontin pimeässä makkarissa lattialla tyttö sylissä ettimässä tuttia. Sillon tajusin että tää on kyllä ihan hullua hommaa. Joku muutos on tultava... No en oikeen tarkkaan muista, mutta neljän jälkeen syötin ja typy nukkui ehkä tunnin. Sen jälkeen ei oo oikeen nukuttukkaa ja voisi sanoa että äiti on vähän väsynyt.... Tyttö ei vaan nukahda, häslää siinä vieressäni, heittää tuttia, vetää mua tukasta, pälpättää, kiskoo äitiä korvasta ja mitä ikinä nyt voi keksiä. Miten saisin Näpsän rauhottumaan ja nukahtamaan?? Olen koittanu rauhottaa laittamalla peiton tiiviisti ympärille mutta typy vaan kiivastuu kun saa ei saa heilutella raajoja. Plaah



Jos oisin 100% varma ettei tytsy kitise nälkäänsä niin voisin kyllä huudattaakin. Meillä mies on sen verran kiltti että antaisi tissiä joka kitinään jos hän ois se imettäjä. Ja tuntuu ettei se tajua miksen syötä lasta yöllä jos hän herää ja itkee. ARGH.



nimin. vinkkejä kaivataan



nyt puuron keittoon....

Hyvää huomenta!!



Mites teillä kellojen siirtäminen vaikutti? Me herättiin talviaikaa klo 7.Mimmi muuttti rytmiä tuossa viikolla,joten meillä näyttäs menevän ihan suuritta ongelmitta vaihto talviaikaan.



Välillä joutuu vähän ottamaan yhteen noitten ukkokultien kanssa,mutta sehän on ihan tervettä ja puhdistaa sitä ilmaa!!! Meillä riidellään harvoin,mutta joskus täytyy ihan väkipakolla saada käninää aikaseksi.Tulee sellanen tunne..



EROAHDISTUKSESTA: että meilläkin on huomattavissa sellasta,että ollaan hädissää kun ei äitiä (isäkin välillä) ole näköpiirissä.Mimmi lähtee heti konttaamaan perään ja ilme on niin hätääntynyt.Oikein sydämessä tuntuu toisen hätä.. vaikka eihän me mihinkään olla kadottu.



Minä oon vielä yökkäri päällä,jospa lähtisin etsimään päivävaatetta. Vaatteista tulikin mieleen,että venkuroiko teidän lapset vaipan laiton aikana ja pukeminen on muutenkin välillä ihan kamalaa?!!



Oli jotein muutakin mitä piti kirjoittaa,mutta nyt hävisi ajatus..



Tuulia,Mimmi 7kk ja sykerö rv5+4