Liian innokas pottailija?
Meillä taapero 2v3kk on nyt vihdoin keksinyt, mitä potalla oikein tehdään. Eli siis käy potalla jo aamuin illoin ja päivällä, vaippa on kuitenkin vielä rinnalla käytössä. Tähän ollaan hitaassa tahdissa häntä ohjattu, palkintona onnistuneesta pottareissusta hän on saanut isot ja vuolaat kehut, nykyisin riittää jo vähän pienempikin kehuminen.
Nyt sitten tuntuu, että tuosta pottailusta on tullut vähän liiankin hauskaa, kun päiväunillekin mentäessä pitää potalla ravata noin 5-7 kertaa, ja sama rumba illalla ennen nukkumaanmenoa. Lisäksi muutamia kertoja on käynyt niin, että yhden tunnin aikana (päivällä) muksu on kakannut pottaan (pieniä määriä) 8 kertaa... Hän ei siis tee asioita " kerralla" , vaan joka kerta tiristää pari tippaa tms.
En oikein tiedä, mitä pitäisi tehdä?! Toisaalta tuntuu hassulta olla kehumattakaan joka kerrasta, kun tähän asti se pottailu on ollut se hieno juttu. Ja asiasta huomauttaminen (tyyliin: pissaapa nyt kerralla kaikki) ei mene perille.
Onko muilla vastaavaa? Millä konsteilla olette saaneet pottailun rauhoittumaan ja lapsen hoitamaan asiansa " kerralla" ? Miten pääsisimme tuosta ilta/päiväuni-pakoilu-pottailusta eroon? Ja onko tämä jokin ohimenevä vaihe?
Kommentit (3)
Juolahti mieleeni kysymystäsi lukiessani meidän kiitosta kerjäävä neiti aikanaan. Kas, hänkin keksi, että pottailua pidettiin kovasti arvossa ja kun sitten taidot kasvoivat, piti tätä hienoa saavutusta esitellä jokaiselle. Eli, tyttö ¿esiintyi¿ ja näytti taitoaan jokaiselle, tahtoivat he tai ei ja potta kannettiin esille eikä aina ollut ¿istunnolle¿ edes perusteita. Se oli oma vaiheensa ja katosi ilman suurempia toimia.
Minusta tuntuu, että taisit itse jo vastatakin kysymykseesi, eli; ¿Miten saisi pottailun rauhoittumaan¿. Juolahti mieleeni, että joko tyttäresi ymmärtäisi ¿mahtailun¿, kokeiltaisiinko kuinka tehdään oikein iso pissa ja sitten avustettuna rauhallinen pottatuokio, niin ettei heti rynnättäisi potalta pois. Saattaa olla, että rauhoittamiseen tarvitaan ¿seuranpitoa¿, juttelua, kirjan katselua, tarinaa¿ Tiedä sitten, onko kyseessä kiire kera kiitoksen saamisen, vaan eiköhän tuo ajan myötä myös rauhoittune ¿ tsemppiä!
On selvästi keksinyt, että potan kanssa pääsee pois sängystä ja sitten saa valvoa pidempään kun istuu ja istuu vaan siinä ja väittää tulevan muka kakkaa... Onkin sanottu kun menee kymmenennen kerran tms. että nyt ei äiti usko, taidat huijata. Tee vaippaan, jos todella tulee. Ja ikinä ei ole tullut vaippaan sitten mitään.
Vielä ei olla siinä vaiheessa että päivällä muistais pottaa itse. Vain nukahtaessaan päikäreille ja yöunille.
Ikää 2v1kk tytöllä..
kysymyksessä olisi alkuinnostus ja uutuuden viehätys? Onko tätä kestänyt kauankin? Luulisin että menee muutamassa viikossa-kuukaudessa ohi?