Neuvoja pitkästä etunimestä?
Meille tuli viikko sitten kolmas tyttö, jolle pähkäillään nyt nimeä. Kiva nimi onkin tiedossa, vain sen pituus mietityttää. Onko kellään kokemusta pitkästä etunimestä? Miten sen kanssa pärjää? Ja mikä näistä vaihtoehdoista olisi paras:
a) pitkä nimi ensin ja toiseksi nimeksi lyhyt, siis Karoliina Emma (kuulostaa tyhmältä mun korvaan)
b) lyhyt nimi ensin ja pitkä nimi sitten, siis Emma Karoliina, mutta toinen nimi olisi kutsumanimi (tää ois musta paras vaihtoehto, mutta joutuuko tuota aina selittämään joka paikassa)
c) kolme nimeä, joista ensimmäinen on kutsumanim, siis Karoliina Emma Johanna (haluttais kyllä vain kaksi nimeä, koska siskoillakin on)
Ensisijaisesti kaipaisin kommentteja, miten muut ovat asian ratkaisseet ja toimiiko käytännössä tuo tapa, että toinen nimi onkin kutsumanimi.
Kiitos avusta!
Kommentit (9)
laittaisin kutsumanimen ensimmäiseksi.
Voisitko ajatella kahta pitkää nimeä? Siis kahta kolmi- tai nelitavuista...
Onko Karoliina suosikkinne etunimeksi?
ja kyllä se on toiminut ihan hyvin.
Joka lapsi tietää koko nimensä ja on tarvittaessa pystynyt sanomaan, että kutsumanimi on se ja se.
Kun silloin tällöin lääkärissä tms. paikassa kutsutaan ensimmäisellä nimellä, ei se maata kaada, kun lapset ovat tunteneet sen ensimmäisen nimensäkin omaksi nimekseen.
Meidän vanhin on muuten Karoliina, siis xxx Karoliina. On minusta hyvä, käyttökelpoinen, suomalainen nimi.
on ensin lyhyt, sitten pitkä. Jotenkin se vain sointuu minusta paremmin ja on kivalla tavalla perinteinen.
Itselläni on toinen etunimi kutsumanimenä, siis pitkä nimi. Ei niitä tilanteita loppujen lopuksi tule kauhean usein elämän varrella, että sen joutuu korjaamaan ja silloin on yksinkertaista vain ilmoittaa, että minulla on kutsumanimenä " Karoliina" . Vain joskus murrosikäisenä otti päähän selittää omaa nimeä ja silloin vannoinkin, että omia lapsiani en niin nimeä. Mutta miten kävikään, molemmilla on toinen pitkä etunimi kutsumanimenä, kun ne vaan oli ainoat tarpeeksi ihanat nimet meidän pienille. Voihan lapsi sitten aikuisena, jos on kovasti asiasta kärsinyt, kääntää nimiensä järjestyksen ihan virallisesti Karoliina Emmaksi tai ottaa ekan nimensä käyttöön.
Tälle on kieliopillisesti ihan oma nimensäkin. Taisi olla (v)iskurilaki. Itse olisin vaihtoehdon c kannalla, eli laittakaa lapselle ensimmäiseksi nimeksi se nimi, jonka haluatte kutsumanimeksi. Lyhyt toinen nimi rimmaa parhaiten pitkän kolmannen nimen kanssa.
Jos haluatte lapselle vain kaksi nimeä, niin voisiko se toinen nimi olla myös pitkä? Esim. Ka-ro-lii-na E-mi-li-a tai Ka-ro-lii-na A-lek-sand-ra?
Tuttavaperheen isällä oli kutsumanimenä pitkä toinen nimi. Häntä harmitti se että aina lääkärissä kutsuttiin väärällä nimellä, virallista postiakin tuli sillä jne. Nelikymppisenä hän vaihtoi nimien järjestyksen ja on tyytyväinen. Minä laittaisin kolmanneksi pitkän nimen.
Isälläni ja äidinäidillä on molemmilla kutsumanimi eri kuin etunimi ja molemmat sitä harmittelevat, joten itse laittaisin niin että kutsumanimi on ensimmäisenä. Eihän se tietenkään maailmaa kaada, että väärinkäsityksiä tulee, mutta juuri postia tulee usealla eri nimellä, puhelinmyyjät, lääkärit ja aikoinaan opettajat (meillä ainakin lukiossa) puhuttelevat väärällä nimellä jne. Mummini on kertonut ylioppilasjuhlistaan kuinka häntä pitkään nolotti kun todistuksia jaettaessa kutsuttiin nimeltä oppilaita eteen ja rehtori käytti sitten virallista etunimeä, niin mummini ei ollenkaan tajunnut, että hänestä oli kyse, kunnes rehtori uudelleen kutsui korotetulla äänellä :) On sitten ihan luonteesta varmasti kiinni että häiritsevätkö tällaiset tilanteet arjessa vai eivät.
Eli itse siis laittaisin joko 3 nimeä,
esim. Karoliina Emma Sofia
2 nimeä, joista toinen pidempi
Karoliina Emilia,
tai jos haluatte juuri tuon Emman, niin miten olisi kaksiosainen toinen nimi, silloin olisi tavallaan vain 2 nimeä kuten siskolla:
Karoliina Emma-Mari, Karoliina Emma-Lotta
tai sitten vaihtoehto a
Karoliina Emma, koska harvemmin sitä toista nimeä käytetään ja jos sukunimi ei ole ihan lyhyt, tulee sen kanssa varmaan ihan sujuva rimpsu, esim. Karoliina Emma Miettinen.
...kaksi pitkää nimeä peräkkäin, esim. Karoliina Johanna, kutsumanimi ensin? Itselläni on ainakin toiminut. (olisiko joku tätä jo ehdottanutkin...)
Suosittelen, että laitatte sen kutsumanimen ensimmäiseksi, niin ei tule mitään epäselvyyksiä nimen kanssa. Esim. Karoliina Emma voi kuulostaa hassulta, mutta jos mietit koko nimeä, vaikkapa Karoliina Emma Virtanen, ei se kuulosta lainkaan kummalliselta, ainakaan minusta. Varsinkin, kun pelkkiä etunimiä harvoin käytetään - vaikka me äidit niitä niin kovasti ennen ristiäisiä/nimiäisiä aina mietimmekin :-)
Olen jutellut monen kanssa, jolla toinen nimi kutsumanimenä, ja nämä kaikki kokeneet sen hankalaksi ja halunneet omille lapsilleen ehdottomasti kutsumanimen etunimeksi.
Meillä olemme itse halunneet lapsille yhtä monta nimeä ja kutsumanimen ensimmäiseksi.
- tiukkis
ja siihen sopiva nimi perään. Voi se olla lyhytkin, riipuu nimistä.