Lapsiperheen Helsinki?

haagasta alkaa keskuspuiston ulkoilualue, ja ihan lähellä on Pirkkolan urheilupuisto jossa voi harrastaa vaikka mitä. Haagasta menee juna keskustaan n 15min ja moni bussi. Alueena se on vaihtelevaa, riippuen asutteko kaupungin kerrostalossa vai omistusalueella. Kaupungin talossa voi olla enemmän levottomuutta, mutta itse asun paljon levottomammalla alueella, eikä täälläkään tarvitse pelätä jos ei öisin liiku. Yleensä kannattaa ajatella, että elä ja anna toistenkin elää. Lisäksi isännöitsijätoimistolta voi kysellä nimenomaisesta kiinteistöstä, että onko naapureista olut valituksia ja onko järjestyshäiriöitä.



Hyvä yleissääntö Helsinkiin muuttaville on opetella olemaan katsomatta kohti, kun kävelee kadulla. Älä siis jää tuijottamaan erikoisesti pukeutuneita/ itsekseen puhuvia ihmisiä. Syntyperäiset osaavat jo tämän. Tuijottaminen vetää nimittäin huomiota puoleensa.



Helsingissä on hyvät yleiset kulkuvälineet, ja useimmat bussit ovatmatalalattiaisia. Täällä on paljon lapsiperheitä ja kerhotoimintaa sekö mll:n kahviloita. Vaatii vähän vaivannäköä luoda oma sosiaalinen verkostonsa, mutta se kannattaa! Itse nautin meren läheisyydestä, korkeasaareen pääsee lasten kanssa ja Linnanmäelle sekä Seurasaareen ja Suomenlinnaan. Ja suureenkin kaupunkiin tottuu... SItäpaitsi voisin sanoa, että rei kaupunginosat ovat kuin pieniä kaupunkeja kaupungin sisällä.

TERVETULOA!

Itselläni on kokemuksia asumisesta pienen lapsen kanssa sekä keskusten liepeillä että vähän rauhallisemmalla alueella. Lähinnä syy muuttaa keskustasta pois oli se, että halusimme pois kerrostalosta, oman pihan ja rauhallisemman kasvuympäristön lapselle. Voisin siltikin kuvitella asuvani vielä siellä, missä ennenkin.



Julkinen liikenne on loistava ja useamman lapsen kanssa on helppo liikkua, varsinkin jos sattuu asumaan metron tai junaradan varrella (ei busseissakaan muuta viikaa ole, kuin ettei niihin mahdu kuin kahdet rattaat kerrallaan). Me asumme tällä hetkellä noin 15 junamatkan päässä keskustassa (Koillis-Helsingissä). Lenkkeilypolku lähtee kotiovelta ja lähellä on luontoa ja ihania ulkoilualueita. Leikkipuistot ja palvelut ovat kävelymatkan päässä. Mikäs täällä on ollessa, on oikein rauhallista ja turvallista.



Tervetuloa Helsinkiin!

Kannattaa selvittää miehen työpaikan kannalta järkevät liikenneyhteydet kun valitsette asuinpaikkaa, jotta työmatkat sujuu joutuisasti. Ns. pitkittäisliikenne, ulkokunnista ja lähiöistä keskustaa kohti Helsingissä on tosi hyvää, varsinkin jos pääsee käyttämään junaa tai metroa, poikittaisliikenteessä esim lännestä itään tai päin vastoin, yleensä läpi kaupungin, voi aikaa tärvääntyä paljonkin.



Itse asumme kahden pienen lapsen kanssa itä-Helsingissä (ulkopaikkakuntalaiset haukkuvat koko itä-Helsinkiä, hankalia kadunpätkiä löytyy sieltä täältä laajasta itä-Helsingistä, niin kuin varmaan joka kaupungista ja myös pikkukaupungistakin, mutta ihan jokaiselta alueelta löytyy myös tosi kiva paikkoja)!) ihanalla vanhalla asuinalueella, kerrostalossa. Meren rantaan vain muutama kivenheitto, ihanat ulkoilumaastot joka puolella, pienelle hiekkauimarannalle kävelymatka. Suuret vihreät pihat, lapset kirmaavat kesällä sisään ja ulos paljain jaloin, lasten teltat yms kesäleikkiviritykset usein pihalla käytössä. Siis aivan loistavaa kaupunkiasumista. Ja keskustaan julkisilla matka kestää alle 30 min.



Tervetuloa vaan Helsinkiin, kun etsitte asuntoa / käytte katsomassa, ryhdy reippaasti juttuun paikallisten näkyvillä liikkuvien lapisiperheiden kanssa niin saat konkreettista tietoa, milloista juuri sillä alueella on. Kannttaa myös selvitellä päivähoitopaikkoja yms. etukäteen, eri alueilla on aika erilaiset tilanteet, uusimmilla asuinalueiilla on erittäinkin vaikea saada hoitopaikkaa kun päiväkoteja ei vielä rakennettu (Hesari tänään) mutta vanhoilla asuinalueilla hoitotilanne usein ihan hyvä.

mutta esim. Haaga on ihana asuinalue, kallis tosin. Keskusta vielä kalliimpi...

Haagassa keskuspuisto vieressä ja on rauhallista aluetta. Kuten melkein kaikki taajamat/lähiöt. Häiriköintiä on vain kauppa-alueilla (keskusta, itis, ostarit)

Lapsiperheille on vaikka mitä kivaa!

että Helsinki on niin suuri ja vaarallinen.. hih. Ei sitä suuruutta edes huomaa arkipäiväisessä elämässä: kuten joku jo sanoikin, moni asuinalue on kuin pieni kaupunki itsessään ja etenkin lapsiperheen elämä tuppaa pyörimään omien kotikulmien ympärillä. Ihmisiä on tietysti paljon ja asenne yleisesti on se, että kaikkia ei tarvitse tervehtiä ja jokainen saa elää rauhassa tavallaan. Minä itse tykään tästä - en varmaan kestäisi sellaista pikkukaupunkielämää jossa kaikki tuntee kaikki ja kaupassa pitää jutella jokaisen kanssa. (Toki minäkin tunnen paljon ihmisiä kotimme lähistöltä ja juttelen naapurien kanssa aika ajoin, mutta heti kun lähden vähän kauemmas kotinurkilta pääsen mukavasti anonymiteettiin ;-))



Lasten kanssa liikkuminen on tosi helppoa ja kohteita riitttää: museoita, tapahtumia, nähtävyyksiä tai vaikka vaan muita leikkipuistoja jos oma puisto alkaa tympiä.



Haagaan on muuten melko hyvät poikittaisyhteydet julkisillakin (asun ja olen itse sielläpäin töissä). Jos tiedätte miehesi työpaikan osoitteen, voit katsella HKL:n sivuilta millä busseilla sinne pääsisi (pekkä Haaga ei vielä kerro paljonkaan, on tämä sen verran iso kaupunki kuitenkin...)

Me asumme myös Itä-Helsingissä, kerrostalossa. Ulkoilumaastot, metsät, jopa hiihtoladut alkavat melkein kotiovelta. Päiväkoti on naapurissa, palvelut lähellä, keskustaan pääsee julkisilla 10:ssä minuutissa, rattailla pääsee moneen paikkaan lapsen kanssa. Meidän alueella on leikkipuisto ja perhekahvila, seurakunnan kerhoja jne. Rauhallista on, paitsi ostarilla viikonloppuiltaisin ja -öisin, mutta pakkohan sinne ei ole silloin mennä. En minä pikkukaupungissakaan menisi.

Kaupungissa on lapsiperheille vaikka mitä juttuja; museoita, kahviloita, Seurasaari, Korkeasaari, Linnanmäki, Annantalo. Kulttuuria ja ilmaisia tapahtumia riittää, niistä voi nauttia, mutta ei ole pakko mennä kuin lähileikkipuistoon, jos ei halua. Minä pidän Helsingistä juuri siksi, että kaikki on mahdollista ja lähellä, mutta pakko ei ole osallistua mihinkään. Ihmisiin voi tutustua, mutta ei ole pakko, naapurille voi sanoa vain päivää, mutta kukaan ei edellytä, että teet parempaa tuttavuutta, jos et halua.

Olemme asuneet pitkään kantakaupungissa, eikä se olisi lapsille mahdoton paikka asua, päinvastoin. Lapsen itsenäinen ulkona liikkuminen ehkä vain siirtyy silloin hieman myöhempään ikään. Tervetuloa Helsinkiin minunkin puolestani!

Jos olet tottunut asumaan pikkukaupungissa, jossa kaikki palvelut lähellä/kävelyetäisyydellä kannattaa uusi asuinalue valita sen mukaan miten siellä on palveluita. Monet alueet ovat pelkkiä asuinlähiöitä, joista joutuu käymään kaupassa/postissa/pankissa ym. autolla ja se voi olla autoiluun tottumattomalle raskasta. Varsinkin jos on useampi lapsi puettavana, pakattavana ja autoon istutettavana. Me asumme pikkukaupungissa Helsingin liepeillä ja mies käy Hgin keskustassa töissä. Tämä on meille paras ratkaisu, sillä kaikki palvelut ovat kilometrin säteellä kotoa ja mies ei koe työmatkaa liian raskaana. Jos olisimme rikkaita asuisimme Helsingin keskustassa, mutta niin varakkaiksi emme koskaan taida tullakaan, että saisimme sieltä vastaavaa asumismukavuutta kuin nyt. Toivottavasti löydätte teille sopivan ratkaisun ja viihdytte uudessa asuinpaikassa.

kiitos teille vastanneille! Jotenkin tuntuu niin hurjalta, kun mielessä oli aivan toisenlainen tulevaisuus aivan toisenlaisella paikkakunnalla. Vaan onhan Helsingissäkin näköjään hyvät puolensa. Mieheni työpaikka on Etelä-Haagassa, aivan junaradan eteläpuolella lähellä Hämeenlinnan väylää. En aivan tarkkaa osoitetta tiedä.

Ei se minusta ainakaan ole. Ihmisiä on hyvin vähän isolla alueella kun vertaa kaupungistuneisiin alueisiin ulkomailla. Silti ihmiset asuvat ahtaasti, mitä aina ihmettelen. Onko se sitten asuntopolitiikasta kiinni? Ainakin hinnat ovat aivan naurettavalla tasolla. Suomessa onkin se ongelma, että keskuksia on käytännössä katsoen vain yksi, eli Helsinki. Rajaa asumisvaihtoehtoja ihan hirveästi. (On Suomessa toki muitakin varteenotettavia kaupunkeja, mutta ne ovat yksinäisiä asutuskeskuksia keskeää metsää kaukana kaikesta)

Itse tulin tänne pääkaupunkiseudulle opiskelemaan ja työ on pitänyt täällä senkin jälkeen. Opiskeluaikana koimme miehemme kanssa vuorotellen Helsinki-ahdistusta ja haikailimme kotiseuduille takaisin. Valmistumisen jälkeen muutimme opiskeluasunnosta " tavallisten ihmisten joukkoon" pois opiskelijaympäristötä ja ihme kyllä nyt on ahdistuskin kadonnut. Helsingin keskustaan en kyllä ikinä muuttaisi. Käymme keskustassa shoppailemassa silloin tällöin, se riittää minulle.



Itse asumme Espoossa. Kävisikö Espoo teillekin? Kyllä täällä ihan viihtyy. Tässä jotain pointteja mitä minulle tulee mieleen asumisesta täällä (sekä plussia että miinuksia):

- asuminen jne kallista, asuntojen hinnat pilvissä. Tuskin missään on niin pieniä tontteja kun mitä on pääkaupunkiseudun kalliit omakotitontit.

+ palveluja löytyy mitä vaan ja harrastusmahdollisuuksia lapsille on vaikka mitä.

- Etäisyydet helposti esim. työpaikan ja kodin välillä pitkät.

+ julkinen liikenne yleisesti hyvä, kyllä niillä monesti hyvin pääsee liikkumaan ja vaunujen kanssa pääsee bussissa ilmaiseksi

+ olit huolissasi lenkkeilystä: onhan sitä puistoja yms. Meilläkin täällä Espoossa ihan talon lähellä kuntorata jossa metsää ympärillä

-+ Pelosta: itse en pelkää päivisin liikkua, tosin en ehkä lähtisi yöllä haahuilemaan ihan mihin tahansa paikkaan pääkaupunkiseudulla. Tosin onhan sitä levottomuutta pikkukaupungeissakin missä tahansa Suomessa aina välillä

-+ Riippuu tosiaan siitä, millä alueella asuu ja millaiset naapurit on, että kuinka rauhallista ja viihtyisää on. Esim. täällä Espoossa on alueita, jossa on peltoa ja metsää lähellä ja silti palvelut myös on lähellä.



Tosin täytyy myöntää että jos töitä olisi muuallakin kuin isoimpien kaupunkien yhteydessä, muuttaisimme varmaan kyllä kotiseuduille, mutta kun mahdollisuuksia ei ole, ihan hyvin täällä viihtyy. Kalliit asuntojen hinnat kyllä ärsyttää.

Helsingin alueista en tosiaan osaa sanoa, koska meille Espoo on tutumpi, mutta kyllä uskoisin että sieltäkin rauhallisempia alueita löytyy. Jos ei halua vilinää, kannattaa varmaankin suunnata kauemmas keskustasta..

Meillä on 2,5 v lapsi ja asutaan Helsingin keskustassa. Jos olisi varaa, asuttais täällä varmaan loppuelämämme. Mutta täällä on aivan liian kallista meille, joten kohta joudutaan muuttamaan pois. Meillä ei ole autoa, vaan joka paikkaan liikutaan kävellen tai ratikalla/bussilla (ja metrolla ja junalla, jos niihin suuntiin ollaan menossa). Meri on lähellä ja paljon ihania puistoja. Myös leikkipuistoja ja perhekerhoja löytyy paljon. Kaikki palvelut on kävelymatkan päässä. Uskaltaisin liikkua öisin Helsingin keskustassa, koska siellä on aina ihmisiä, mutta en esim. maaseudulla tai jossain lähiössä, jossa ei näköetäisyydellä olisi välttämättä muita (ja sitten jostain perääni lähtisi tumma hahmo ja mulle iskisi paniikki...). Itse siis rakastan tätä paikkaa, enkä haluaisi asua muualla. Ainoa asia mikä täällä huolestuttaa on ilmansaasteet. Juuri oli Helsingin Sanomissa juttua siitä, että noi arvot oli ollut niin koholla, että melkein piti alkaa rajoittaa yksityisautoilua yhtenä päivänä.



Mutta koska olet itse pienelta paikkakunnalta, en usko, että viihtyisit Helsingin keskustassa kovin hyvin. Täällä on monelle ulkopaikkakuntalaiselle liian meluista, kiireistä yms. Jossain lähiössä on paljon rauhallisempi tahti.



Pari vinkkiä, miten selviät hyvin arkipäiväisissä tilanteissa täälläpäin:



-liukuportaissa seistään oikeassa laidassa, jotta kiireisimmät pääsevät ohi

-ratikkaan yms. mennessä odota, että ihmiset tulevat ensin ulos ja menet itse vasta sitten sisään

-jos olet rattaiden kanssa liikkellä ja menossa esim. korkeaan junaan, pyydä rohkeasti apua

-kulje kadulla oikeaa laittaa äläkä jää seisomaan keskelle katua

-spurguista ja huumehörhöistä ei kannata välittää ts. älä kiinnitä heihin mitään huomiota

-ja niin kuin joku jo vinkkasikin, ei kannata jäädä tuijottamaan erikoisen näköisiä ihmisiä, heitä täällä riittää



Espoo on varmasti myös yksi hyvä vaihtoehto (Vantaalle en muuttaisi, kun kohtelee lapsiperheitä niin huonosti), mutta jos Helsinkiin päädytte, niin tervetuloa!

Pikku-Huopalahteen. Todella lapsiystävällinen alua: hienot leikkipuistot, perhekahvila, muskari, taidepuisto lapsille jne... Matalalattiaraitiovaunu kulkee keskustaan 10 minuutin välein. Todella kätevä vaunujen kanssa liikkuvalle.



Käsittääkseni Hki on lapsille, varsinkin turvallisempi kasvuympäristö kuin joku kirkonkylä, jossa ei virikkeitä nuorille. Siksi huumeet on nimen omaan maaseudulla kasvava ongelma, puhumattakaan auto-onnettomuuksista. Helsinki on erittäin turvallinen kaupunki, jos ei hakeudu riskipaikkoihin riskiaikaan humalassa (eli esim. Kaisaniemen puistoon aamuyöllä ympäripäissään).