Lue keskustelun säännöt.
Miehen sisko puuttuu joka asiaan! Raivoa!
18.03.2006 |
Vietin pari päivää mieheni siskon seurassa ja nyt on sellainen olo, että oikeasti kohta pää räjähtää :-/ Sellaista moralisointia, toisten asioihin puuttumista, typerää vaahtoamista ja päänaukomista en ole vielä koskaan eläissäni joutunut naama peruslukemilla kuuntelemaan! Voi, kun saisikin joskus lyödä sille naiselle luun kurkkuun, ja kunnolla!
Miten saada tuo ihminen tajuamaan, etten kaipaa hänen kommenttejaan meidän perhe-elämästämme, mieheni työasioista, lastemme kasvatuksesta, elämänkatsomuksestamme enkä oikeastaan juuri yhtikäs mistään muustakaan? Hän on ahdasmielinen, omaan elämäänsä kyllästynyt pikkusielu, joka luulee olevansa aina oikeassa ja omaavansa jonkun ylimaallisen oikeuden yrittää vaikuttaa meidän elämäämme. Mieheni arvostaa häntä vanhempana siskonaan, joka on aikoinaan häntä niin paljon auttanut, eikä tajua, miten paljon tuo nainen meidän elämäämme sotkee kokoajan. Minä en meinaa enää kestää. Joku päivä minä vielä vedän sitä naista päin näköä.
Apuuuuuaaa!
Kommentit (7)
Olen tähän asti saanut sen armon, että olen ainoa veljien vaimoista, jonka hän hyväksyy. Sekin vain siksi, etten ole halunnut alkaa hänen kanssaan tukkanuottasille. Mutta nyt vain huomaan, että se on johtanut siihen, että hä kuvittelee voivansa sanoa minulle ihan mitä vain, kenestä vain ja milloin vain, ja minun pitäisi sitten aina jaksaa kuunnella ja olla samaa mieltä. Ja pitäisi vielä välittää nämä mielipiteet, ohjeet ja kommentit miehelleni ja saada hänet toimimaan niiden mukaan. Juu, ei onnistu.
Täytyy kai ryhtyä kapinaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sisko ei siksi heistä pidäkkään kun ovat sanoneet omat mielipiteet?
pitää sinua jokseenkin johdateltavana.
Tuommoisia tarinoita (kun ap:n) lukiessa muistaa aina olla kiitollinen siitä että itellä on mahtavat appivanhemmat ja miehen suku muutenkin on ihan jees.
Alkanut ihan mielettömästi ärsyttää sen kyselyt, kommentit, neuvomiset jne. Ja sanomisiaan ei varmaan juurikaan ajattele. Tähän asti olen ollut aika " ymmärtäväinen" , myötäilevä jne. Antanut rouvan höpistä omia juttujaan. Mutta nyt ei enää oikein jaksa, kun on lapsikin ja asiat koskettaa myös omaa lasta. No, kerran olen sille kunnolla sanonut eräästä asiasta ihan asiallisesti, mutta napakasti, niin eikös anoppi ollut ruvennut itkemään. Mies kertoi myöhemmin. En ollut itse paikalla, kun oli itkenyt. Ja olen alkanut anopille vastata kyselyihin ihan ympäripyöreästi niitä näitä, kun ei enää jaksa niitä sen kommentteja!
Kiva, kun sai vaahdota! Kyllä ärsyttää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän vallan hyvin, että hän ei pidä kenestäkään, joka on hänen kanssaan eri mieltä ja siksi hänellä on sukset ristissä suvun muiden naisten kanssa. Olen ajatellut aiemmin, että antaa toisen vaahdota, kun ei se minuun mitenkään vaikuta. En todellakaan ole mikään hiirulainen tai " piiperö" (hyvä sana, sinänsä), mutten tuhlaa energiaa turhaan tappeluun. Nyt vain huomaan, että ilmeisesti ollaan tultu tilanteeseen, jossa tuon naisen suu on oikeasti tukittava, koska hän menee ihan liian pitkälle.
Ap
Pari asiaa on vielä kesken, mutta hiljaa hyvä tulee...