Huhuu kaikki tutut, Meijuli, Je.ni, Kotkan-Mammat ym!!!
Tervehdys vaan kaikille tasapuolisesti pitkästä aikaan!!! Mitä teille kaikille kuuluu??? Hiljaiseloa tuntuu olevan jokapuolella, eikä tutuista kuulu mitään... Nyt siis kuulumis-pino pystyyn, kiitos!!!
Meillä päivät ja viikot mennä viuhtoo eteenpäin, niin vauhdilla, ettei oikein itsekkään perässä pysy :) Esikoinen, joka on nyt 2v6kk uhmailee edelleenkin ja " hallitsee" meidän huushollia. Välillä on todella rankkaa ja tuntuu että mikään ei mene perille vaikka kuin yrittää. Leikkiminen ei kiinnosta, vaan isin ja äidin hommat kiinnostaa enemmän. Esim. iskän saha ym työkalut, autotallin rakennuksineen ja ruuan laitto, pyykinpesu ym, ym. Siinä sittä riittää touhua, kun yrittää pojan kanssa tehdä " hommia" yhdessä.
Pikkukakkonen, joka on kohta 5kk kasvaa aivan älytöntä vauhtia. Lauantaina 14.10 sai sitten ensimmäisen hampaansa. Pientä lämpöilyä on ollut, mutta ilman mitään kitinöitä. Helppo vauva on tämä meidän toinen poika ollut joka suhteessa, yöt nukkunut alusta lähtien hyvin :)
Leikkii paljon, syö soseita ja seurailee innolla iso-veikan touhuja. Kiltti suloinen pojan vesseli, ei turhia itkeskele. Tyytyväinen pikkumies :)
Itse kaipalisin Mammakerhon tapaamisia....järjestetään vaikka pian meille seuraava tapaaminen. Kuulumisiin =)
Syystuuli ja pojat
Kommentit (11)
Kiva kuulla kuulumisia. Uskomatonta miten aika menee 5kk teidän pieni ei voi olla... Ihana tuo teidän esikko, siitä tulee kunnon mies ei mikään tyhjäntoimittaja kun noin hommat jo kiinnostaa ;).
Meillä stressataan hitto vie ihan urakalla. Ukko töissä uudella paikkakunnalla ja mä pakerran yh:na täällä muksujen kans. Mutta tilanteesta enempi sitten kun nähdään.. Ja itseasiassa sen takia tänne palstalle tulinkin. Mä ajattelin järjestää tapaamisen meillä, yritetään etsiä sellainen päivä että kaikki pääsisivät. ehdotelkaa päiviä niin mä summailen niitä yhteen :P.
Kuulumisia; Esikko sai tuomion erityiskoulu plääh!! Ei tule pärjäämään tavallisessa koulussa. Ja nyt tämä tilanteen muutos kyllä näkyy pojassa. Ollaan otettu oikee tulisesti yhteen täällä, eikä sitä tasapainoa ole saatu nyt pysymään. Onneksi olen vielä tilanteen päällä toistaiseksi. Illalla kun kaikki me muut katsomme telkkaria tai jutustelemme tämä esikko sinkoilee ympäri asuntoa levottomasti ja pälättää ihan taukoamatta ymmärtäähän sen mutta kun ei aina jaksaisi.
Tuplilla viiden uhma päällä. Ärräpäät lentelee a-poika paiskoo ovia kun suuttuu ja tulee huutaa mulle naama punasena jos ei löydä sukkaa tai muuta tavaraansa ja kun komennan käyttäytyy ni nyrkit heiluu heiluu ja poika on totisena " alatsä mulle" . Minusta tuo on vain huvittavaa ja yritänki pitää naaman peruslukemilla. (ehkä tuo esikko on karaistanut minut niin ettei mikään enää heilauta) mutta tuo on niin sitä uhmaa ja ihana huomata se uhman ja adhd:n ero. Sekin on selkeä, kaikkea sitä pitääki kokea. B-poika uhmailee erilailla se enempi itkeskelee ja loukkaantuu helposti vaikkapa mukin väristä jos ei miellytä ;).
Tyttö on tosi emäntä. Kun olemme laittamassa ruokaa ja ilmaisen sen olevan valmista alkaa tapahtua ;o) tyttö menee tomerasti hakemaan haarukat lautaset ja mukit kattaa ne pöytään ja lähtee kädet puuskassa komentaa " POOOOJAAAT SYÖMÄÄÄÄÄ" jos kaikki ei heti tule niin emäntä kyllä menee hakemaan ja tuo yksi kerrallaan pöytään :D. Samoin pikkuveikkaa komentaa kovasti. Vauvaparka jos uskaltaa äänenkin päästää keittiössä kun syödään niin tyttö kyllä karjaisee " HILJAA VAUVA" Mistä lie oppinut moista :/ (nolottaa...). Ihana tyttö muuten joskus vähän itepäinen ja piruileva. Saisi nukkua hieman pidempää. Tyttö herää kuudelta ja pitää huolen ettei kukaan enää nuku sen jälkeen!
Vauva on oppinut ryömimään ja häviääkin heti silmistä kun selän kääntää. Hampaita on kaksi. Juttua hurjasti, poika on oppinut perheen tavan ääntä pitää löytyä jotta saa itsensä huomatuksi. Joskus oikein säikähdetää lasten kanssa ku vauva rääkäisee kuuluvasti ja hymyilee sitten päälle ku kaikki kääntyy kattoo. Nukkui muuten eilen ekan yön heräämättä lainkaan :D
t. Hellu ja viisi murua
Olipa kiva kun olit Syystuuli aloittanut ketjun! Kaikilla tuntuu arjen pyörittämisessä olevan hommaa kerrakseen, mitä kelläkin. Mutta kovasti nostan hattua Hellu sulle kun jaksat päättäväisesti pitää katraastasi yksin huolta. Toivottavasti pääsette pian saman katon alle koko perhe. Minä kyllä lämpimästi suosittelen erityiskoulua, ne on todella ihania luokkia ja siellä huomioidaan jokainen oppilas sen oman taustansa valossa. Ja sen vuoksi vältytään turhilta yhteenotoilta. Olen opettanut luokkaa, jossa oli oppilas joka olisi kaikkien muiden paitsi vanhempien mielestä pärjännyt paremmin erityisluokalla. Mutta kun vanhemmat eivät suostuneet, niin minkäs teet. Tavallisessa luokassa kaikki tilanteet vaan kärjistyy, koska siellä vaaditaan jokaiselta samojen sääntöjen noudattamista ja suht koht samassa tahdissa etenemistä. Erityisluokassa oppilaat saavat opettajalta paljon enemmän huomiota osakseen (luokkakoot on pieniä) ja luokissa on aina myös avustaja/avustajia joten aikuisia riittää usemmalle samaan aikaan. Joten ole Hellu ihan hyvillä mielin vaan tuosta koulujutusta.
Meillä arki on niin tasapaksua kun on arjet töissä ja viikonloput sitten vapaalla. Jotenkin kaipaisin jotain arkivapaita välillä. Mutta olenkin jo kääntänyt katseen joulukuuhun ja lomaan =) Uhmaa on meilläkin ja olen nyt päätynyt sellaiseen sopu taktiikkaan. Mieluummin annan tehdä itse kaiken (vaikka aikaa menee ja verenpaine nousee), mutta niitä raivareita ei kestä erkkikään jos on kiire. Eikä raivoavaa lasta saa puettua, kannettua eikä yhtään mitään. Siinä on lopputuloksena vaan kaksi raivoavaa ihmistä ja sekös on mieltä ylentävää huomaavansa riitelevän kaksivuotiaan kanssa...
Mutta olispa ihanaa nähdä kaikkia!! Meille sopis maanantait ja torstait parhaiten. Tiistai sitten varalla. Mitens muille?
Alona ja uhmis =)
Ihan on jo ikävä ollu, kun muutama viime tapaaminen on jääny väliin.
Meillä elämä pyörii arjen ympärillä, ihan hyvin mutta ei sitä paljon muuta sitten jaksakkaan.
Minä oon kuun alusta tehny epäsäännöllistä kolmivuoroa ja se tuntuukin olevan perheelliselle aika mielenkiintoista. Vielä kun iskäkin tekee kolmea vuoroa. Jäin kuitenkin osittaiselle hoitovapaalle, et vähän on enemmän vapaata.
Likka kasvaa ja tuntuu jo ajoittain ihan isolta tytöltä. Tarha menee hyvin, ne muutamat päivät viikossa, mitä siellä pitää käydä.
Uhma on ajoittain tosi kovaa ja vaatii meiltä vnhemmilta hermoa. Mut toisaalta välillä suukotellaan ja halitaan niin et uhmasta ei tietoakaan.
Meillä oli Midwifen kanssa tarkotus tavata ens maanantaina, mut aamupäivällä. Voiskohan siitä sorvata mitää yhteistapaamista. Meille sopii kyllä ruuan jälkeenkin, kun päikkäreitä ei nukuta, mut viideltä typy menee sit mummon kanssa jumpalle.
Karsin muuten tossa vaatekaappia ja vaatetta kerty melkosesti, voisin tapaamisessa pitää pienen " kirpparin" jos jollekulle kelpaa.
Pikaisiin tapaamisiin nuhanenä Ina ja typy.
Meille käy se ma aamupäivä ja sitten mulla alkaa yövuorot siitä ma illasta. Joten ke alkaen vapaata koko loppuviikko!!! Että vapaita on edelleen ihanasti kun tekee osittaista hoitovapaata!
Joten meille se ma iltapäivä ei kyl suotuisa ole,tarhaan vien lapset klo 19 nukkumaan niin tulee liikaa ohjelmaa jos tapaamisesta suoraan sinne vien. Edelleen yöhoidot kuitenkin ne vaikeimmat. Mutta loppuviikolle ke-pe ei sovittuja menoja millään illalla.
Ti-ti nallen konserttiin mennään kohta. Heips!
t,midwife
Kyllä se maanantai kävis meillekin. aamupäivä tosin esikon puheterapia on 13.30. Joskus tuossa puoli kymmenen olis aivan valtavan hyvä. Miten kuin moni pääsis??
T. hellu
Voi plääh, eihän meille tietty käy aamupävät... Loppuviikosta vois käydä esim torstaina töiden jälkeen jos joillekin silloin sopii. Olispa kiva päästä Inan " kirppikselle" =) Kesävaatteitakin löytyi silloin vaikka kuinka paljon kun viimeksi veit myyntiin.
Voi että oon kade teille osittaisella hoitovapaalla olijoille. Ajattelin kyllä selvitellä asiaa jos mullekin järjestyisi se ensi vuonna. Olis niin ihanaa...
Nyt iltatoimiin!
-A-
Huh, huh... vihdoinkin alkaa olotila helpottamaan... mamma oli eilen viihteellä, hauskaa oli!!! Tänään on olo ollut kaamea, väsyttää ja suussa maistuu p####lle, mahassa velloo ja päätä särkee. Onneksi ukko on hoitanut mukulat miltei kokonaan :) En ihan heti viihteelle aio lähteä, sen verran kaamea olo on tänään ollut!!!!
Meille sopii maanantai aamu tapaamiseen hyvin! Tiistaina aamupäivällä meillä on neuvola sekä rokotusklinikka, joten se ei käy. Kaikki muut päivät käy.
Tavataanko me kuitenkin maanantaina siellä Hellulla, vaikka kaikki ei pääsekkään tulemaan? Laita hellu tekstaria tai tänne palstalle viesti jos tavataan huomenna!!!
Huonovointinen Syystuuli ja pojat
Kauan odotettu poikavauva syntyi perjantaina 13.10 klo 21.42 piiiitkän, 21h ja monivaiheisen synnytyksen seurauksena.Painoa pojulla 3375g ja pituutta 53 cm.
Napanuora oli kiertynyt kaulan ympäri, lapsivesi muuttui vihreäksi ja vauvan sydänkäyrä vaihteli hurjasti.Piti saada pikkuinen nopeasti maailmaan, joten imukupilla avitettiin...poika vietiin heti kiireen vilkkaa " teho-osastolle" seurantaan ja siellä hän vietti 7vrk.Perjantaina saimme hänet kotiin vihdoinkin ja vauva-arkea tässä opetellaan.Niin on isänsä näköinen aivan ihana pakkaus!
Toiveemme on siis käynyt toteen ja saimme kunnian tulla vanhemmiksi kaikkien vaikeuksien jälkeen.
Elämä on ihanaa!!
T. JeNi & pikku-mies 10vrk
Te olette sen ansainneet!!
Oikein IHANAA VAUVA-arkea koko teidän pikku perheellenne!!
Elämän ON ihanaa!
May
Moi Syystuuli!
Kiva kuulla tutuista pitkästä aikaa! Vai on teidän pikkukakkonenkin jo 5 kk! Niin se aika hurahtaa pikavauhtia!
Mein suloinen tyttölapsi aloitti syyskuun alussa päivähoidon ja äiti työt. Onneksi saatiin perhepäivähoitopaikka aivan läheltä. Hyvin on mennyt.
Nyt kuuluu semmoistakin, että huomenna on alkionsiirto. Jess, taas haetaan kakruja kyytiin ja ollaan todistettavasti ainakin kax viikkoa raskaana taas! Nämä alkiot on olleet pakkasessa syksystä 2003, joten varmaan ne jo haluavatkin lämpöiseen pesään sieltä.
Alkioita on jäljellä vain 2 eivätkä nekään kovin hyviä. Taitavat olla kaksisoluisia reppanoita eivätkä toiveet ole kovin korkealla, mutta pitäähän niille antaa mahdollisuus! Jos menee mönkään, niin onhan meillä tuo 1 v 4 kk pikkulikka, jonka kanssa kyllä aika kuluu :)
Mutta olis kiva, jos joku silti pitäis peukkua mein pikkukakkosprojektille! ;)
Je_nille hurjasti onnea kaivatun pikkupoitsun johdosta!
Hauskaa että satuttiin melkein yhtä aikaa tänne linjoille! Oletkin ollut mielessäni useasti, mutta miten vaan on tämä yhteydenpito taas jäänyt niin vähäiseksi. Onneksi sinä kuitenkin aktivoiduit huhuilemaan, niin saan minäkin sitten aikaiseksi vastata! :)
Ihan hämmästyin kun kerroit että teidän vauva on jo 5 kk! Ei enää mikään vastasyntynyt, vaikka minusta tuntuu että juurihan sinä synnytit! Huh miten aika luistaa.
Kuulostaapa aika vauhdikkalta tuo teidän arki. Ompa kiva kuulla että vauva on helppohoitonen, jos kerran esikoinen teettää enemmän työtä. Siinähän sitä olisi helisemässä jos vauva itkisi yöt ja päivät joutuisi juoksemaan uhmaikäisen perässä. Mutta varmasti riittää sinulla tekemistä ja pinnan venytystä tälläkin kombinaatiolla.
Itsekin olen kovasti miettinyt mitenkä meidän elämä muuttuu muutaman viikon päästä, kun pikkukakkonen syntyy (siis ajatella, että minäkin olen jo näin pitkällä että viimeisiä viikkoja mennään tämän mahan kanssa!). Mutta aika villikko tuo meidänkin tyttö on ja saas nähdä miten reagoi vauvan tuloon. Onneksi kaikki isovanhemmat asuvat aika lähellä, joten saan varmaan apua siltä suunnalta.
Vauvan sukupuolesta meillä ei ole vielä tietoa, mutta jos jotain pitäisi veikata niin oliskohan poika, kun on ollut jotenkin eri tuntuinen raskaus kuin edellinen? Kohtapa se selviää ja aivan sama minulle on kumpi tulee. Kyllä lapsen saaminen on niin suuri ihme että vieläkin tosi nöyrän kiitollisena ajattelen miten kaikkien hoitojen jälkeen mekin olemme nyt saamassa toisen ICSI-lapsen.
Nyt on pakko mennä nukkumaan, vaikka tuntuu että juttu jää ihan kesken, mutta paljon lämpimiä ajatuksia sinne päin! Tulen sitten kertomaan miten synnytys meni!
Halauksia,
Meijuli