Lapsen synnyttyä ei ennalta mietityt nimet tunnukaan oikeilta.
Onko muille tullut ongelmaksi, että raskausaikana on ollut varma lapsen nimestä tai on ollut esimerkiksi kaksi vaihtoehtoa ja sitten lapsen synnyttyä nimet ei tunnukaan sopivilta tai alkaa empimään ihan tosissaan olisiko jokin muu nimi sopivampi?
Kommentit (4)
Tosin meillä oli lähinnä lista sopivista nimistä valmiina, joista oltais sitten yhdistelty sopiva nimi. Kun tyttö syntyi, niin ei hän näyttänyt yhtään niiltä nimiltä, mitä siinä listalla oli. Vain kaksi nimeä soveltuivat hänelle, Aino ja Emma. Kun kaverin tytöstä oli juuri tullut Emma, niin päädyimme sitten siihen, että tytöstä tulee Aino. Onneksi molemmat oltiin joskus (jo kauan ennen raskauttakaan) puhuttu, että Aino on kiva nimi, joten molemmat tykättiin siitä.
Kun aloin odottamaan kuopusta, niin oli todella hankala olla ajattelematta nimeä. Päätettiin nimittäin, että ei tällä kertaa tehdä mitään listaa vaan päätetään nimi sitten kun lapsi syntyy. No, kun lapsi syntyi, niin mun ensimmäinen ajatus oli, mikä tuli kun vauvan näin, että " ihan selvä Iitu" . Mies ei tätä kuitenkaan hyväksynyt lapselle nimeksi ja sitten oli taas todella hankalaa löytää sopiva nimi lapselle. Onneksi sellainen löytyi mun lapsuuden aikaisen lempinukkeni nimestä! Nyt olen kyllä tyytyväinen, ettei lapsesta tullut Iitua. Tuo on niin lempinimen kuuloinen nimi, tämä oikea nimi on jotenkin enemmän " oikea nimi" .
Meilläkin kävi noin. Lapsen nimi on sellainen, jota en kuunaan päivänä kuvitellut. Kaikki ennalta ajattelemani olivat jotenkin epäsopivia, oli pakko keksiä jotain ihan muuta.
Ja minä uskon myös siihen, että lapsi siis vauva " valitsee" itse itselleen sopivan nimen.
Meillä oli kakkonen syntymässä (esikoinen Paavo oli kyllä jo massussa Paavo), ja jos tyttö tulisi niin olimme päättäneet hänen nimekseen Paula. Noh tyttö syntyi, mutta mutta, yllättäen ei ollutkaan Paula.
Miksei ? Olimmehan näin vakaasti päättäneet. Ja siinä vaiheessa myös 100 % varmoja, että lapsiluku jää kahteen. Tytöstä tuli sitten kuitenkin Peppi ;o) ja on aivan nimensä näköinen ja oloinen !
Eikä aikaakaan kun suureksi yllätykseksemme saimme toisenkin tytön, joka sitten todellakin näytti Paulalta. Näin se vaan meni.
:: perenna ja Peet ;o)
Mutta sitten kun tyttö syntyi, niin ei näyttänyt yhtään Millalta (nimeltä joka oltiin päätetty). Ei vähempää olisi voinut nimi tytölle sopia. Se nimi hylättiin heti, mutta onneksi nimestä ei tullut ongelmaa, koska tyttö näytti ihan valitsemaltamme toiselta nimeltä, Erikalta. Siihen sitten etsittiin muut nimet perään...