onko muita samassa tilanteessa olevia?
Meillä on jo kaks lasta -01 ja -03. Molemmat ovat saaneet alkunsa ensimmäisestä kierrosta pillereiden jälkeen. Vuosi sitten sain keskenmenon (imetin, ei kuukautisia -> yllätysraskaus) ja sen jälkeen alkoi varsinainen yrittäminen, joka ei ole edelleenkään tuottanut tulosta. Kierto on säännöllinen (~28) ja yritys on säännöllistä. Nyt vain masentaa. Etsin täältä vertaistukea. Vuoden verran olen taustaillut sekä täällä, että vauvakuumeessa.
Onko muita, joilla tilanne on tämä? Onko vikaa löytynyt? Miten teillä on edetty tilanteessa?
Kommentit (3)
Hei. Valitettavasti olen kohtalotoverisi. En olisi uskonut itse olevani tässä tilantaeessa. Meillä suloinen tyttö 3v, toista ollaan odoteltu toista vuotta. Minulla myöskin oli keskenmeno n. 1v sitten. Oli tosi rankka kokemus. Sitä en toivoisi kenellekään. Kuitenkin siitä pääsin jaloilleni mutta kun uutta raskautta ei ole alkanut kuulumaan, niin epätoivo väkisin syö ja kaivelee. Tämä ensimmäinen sai alkunsa samantien kun tilaisuus sille annettiin. Keskenmenon lopputarkastuksessa lääkäri sanoi, että estettä ei ole eikä vikaa toiselle raskaudelle. Tässä nyt ihmetellään, miten tästä nyt eteenpäin pitäisi toimia. Sanoi vaan, että jos ei ala kuulua vuodenvaihteen jälkeen mitään, niin sitten aloitetaan mahdollisesti pistoshoidot. Sitä en ymmärrä mitä se tarkoittaa. Mahtaako joku muu tietää?
Voimia kaikille samassa tilanteessa oleville. t: sohvianna
Kyllä täältä löytyy lisää kohtalotovereita, eli sekundäärisestä lapsettomuudesta kärsiviä. Osalla vanhempi/vanhemmat lapset ovat saaneet alkunsa luomuna, osalla hoidoilla. Kurkkikaa palstan sekundoja huhuilevia pinoja :)
Mun ymmärtääkseni ohje myös toista (tai kolmatta jne.) yrittäville on sama kuin ensimmäistäkin, eli tutkimuksiin kun vuoden yrityksen jälkeen ei vauvaa kuulu. En ole kuullut, että suin päin aloitettaisiin pistos- tai muitakaan hormonihoitoja, vaan ensin tehdään perustutkimukset: miehelle siemennesteanalyysi, naiselle kierronkartoitus (haastattelu + ultraus + verikokeet), mahdollisesti myös munatorvien aukiolotutkimus.
Ihan itse jokainen päättää, missä vaiheessa tutkimuksiin/hoitoihin lähtee - ja lähteekö ollenkaan. Itse kannustaisin reippaasti selvittämään tilannetta ja vasta sen pohjalta tekemään mahdollisista jatkohoidoista päätöksiä.
Pikaisia plussauutisia!
:) Sekunda UH
Oletteko edes kuulleet vastaavista vai eikö kukaan viitsi vastata?
Vertaistuki ois mukavaa...