Mielikuvasi AV:n kantaprovoilijasta?

Keski-ikäinen nainen, joka tykkää juoda hyvää viiniä ja herkutella hyvällä ruualla. Se näkyy hänen ulkonäöstään joka on ohittanut freesimmät päivänsä. Naama on nähnyt elämää ja kroppakin on melko plösö, mutta edelleen hän pukeutuu jotenkin jännittävän goottimaisesti violetteihin halaatteihin ja korkkareihin. Hän pitää itseään taiteellisena ja luovana, mistä osoituksena askartelee helmikoruja ja värittää ahkerasti värityskirjaa. Hänellä on erityisen huolellisesti laitetut kynnet ja näin kesällä hopeakoruja varpaita myöten. Ja useita tatskoja tottakai :).

Nuorena provo-mammamme oli rokkimimmi joka pyöri muusikkopiirien liepeillä, ehkä jopa jonkin sortin bändäri tai ainakin muusikon tyttöystävä. Tajutessaan villin nuoruuden olevan pian historiaa hän pyöräytti lopullisen pariutumisen toivossa yhden lapsen jollekin "bändin jätkistä", mutta tyyppi häipyi kuvioista lyhyen kotileikkiyrityksen jälkeen. Jäljelle elämänvaiheesta jäi lapsen lisäksi ikuinen fangirl-mentaliteetti ja olo, että on saavuttanut jotain maattuaan muusikoiden kanssa.

Onneksi nuorehkona yh:na provoilijamme tapasi perusperan joka on ihanan kunnollinen mutta sopivasti jännä, ei mikään kaunis kitarapoika mutta raamikas vähän poliisimaiseen tyyliin, voi jopa olla poliisi ammatiltaan (ah, se uniformu!) mutta todennäköisimmin tienaa kivasti jossain äijämäisen alan yrityksessä kuten autokorjaamolla tai rakennusalalla tai teollisuudessa. Perakin on helvetinmoinen materialisti taloineen, mökkeineen, veneineen, autoineen, moottoripyörineen jne.

Lapsi, mies, lemmikkieläin/eläimet (tod. näk. kissat) sekä talo ja ajopeleillä tehdyt matkat ja retket ovat provoilijan jatkuva ylpeilyn ja sometuksen aihe oman korutuotannon ja käytettyjen goottihalaattien myynnin ohella. Ai niin Peralla on ollut lukiossa bändikin ja hän treenailee ja soittaa joskus vieläkin poikien kanssa rapujuhlissa ja muissa kivoissa bileissä! Siitä osoituksena muutama skitta ja vahvari kodin pelihuoneessa.

Koska päähenkilöllemme on käynyt näin hyvin, hän pitää itseään spesiaali-ihmisenä ja on laittanut kaikki tuttavansa ja ystävänsä tarkkaan arvojärjestykseen. Hän neuvoo ja opastaa mielellään ihmisiä, jotka yrittävät räpiköidä avuttomassa elämässään säälittävästi eteenpäin, ja on niin onnellinen kun on osannut hoitaa omansa paremmin. Siihen apuun sekoittuu paljon taitavasti rakenneltua piilovittuilua.

Ja ah sitä ihanuutta, kun lauantai-iltana saa ottaa vähän hyvää viiniä ja tulla sepittämään tarinoita AV:lle. Sillä jotain sisältöähän elämässä pitää olla. Mammoilla leikkiminen on melkein yhtä mukavaa kuin bändin jätkillä leikkiminen silloin ennen :).