mitä mieltä tulee tästä jakeesta Matteuksen mukaan:

Voi raskaana olevia naisia¿. Kun Jeesus vastasi asiainjärjestelmän päättymistä koskevaan apostolien kysymykseen, hän puhui Juudeasta pakenemisesta ja sanoi: ¿Voi raskaana olevia naisia ja imettäviä noina päivinä!¿ (Mt 24:19; Mr 13:17; Lu 21:23.) Nuo sanat täyttyivät Jerusalemin tuhoa edeltävissä ja sen aikaisissa tapahtumissa vuonna 70. Tavallisesti nainen pystyy raskaana ollessaan toimimaan ja liikkumaan kohtuullisessa määrin (Lu 1:39, 56; 2:5), mutta pitkähkö pakomatka jalkaisin vuoristoisen maaston halki tuottaisi hänelle vaikeuksia, varsinkin jos hänen synnyttämisensä aika olisi lähellä. Raskaana olevat ja imettävät naiset kohtasivat erittäin ankaria vastoinkäymisiä Rooman sotajoukkojen piirittäessä Jerusalemia. Oli nälänhätää. Raskauden aikana naisen on tärkeää saada kunnollista ravintoa. Jos hän ei esimerkiksi saa riittävästi kalsiumia, hänen hampaansa voivat lähteä, koska elimistö käyttää kalsiumia kehittyvän lapsen luuston muodostamiseen. Sitä paitsi naisen äidinvaistot lisäisivät hänen kärsimystään, kun hän näkisi pikkulasten nääntyvän nälkään ja kuolevan, samalla kun hän tietäisi pian itse synnyttävänsä lapsen sellaisiin oloihin. Josefus kirjoitti joistakuista, jotka riutuivat piiritetyssä Jerusalemissa: ¿Sääliä ei tunnettu harmaahapsisia eikä pienokaisia kohtaan: lapset nostettiin ylös mukanaan muruset, joista he pitivät tiukasti kiinni, ja paiskattiin maahan.¿ (The Jewish War, V, 433 [x, 3]; vrt. Lu 23:29.)