Voi ei.Taas hypomania oireita..
Helmikuussa oli viimeksi mania ja olin koko kuukauden sairaalassa.Hypomania on periaatteessa ihan mukava olotila mutta pelkään siis että se muuttuu taas maniaksi.Ei kyllä millään nappais viettää taas kesää sairaalassa.
Kommentit (14)
Tsemppiä myös sulle.Mulla oli tapaaminen psyk.polilla ja todettiin et vaan pitää seurailla olotilaa.Unilääkkeen otin viime yönä kun kahtena edellisenä yönä olin jo valvonut.
Kiitos. :P Ei nyt taas mene nämä meidän energiat tasan, mutta siihenhän on jo bipon tottunut.
On 5 lasta.Välillä elämä rankkaa välillä mukavaa.
ap
Ja sitten tuokin nuppisairaus on joidenkin palstan tietäjien mukaan "pelkkä pikku juttu", eikä siitä esim. tarvitse uusille kumppaniehdokkaille kertoakaan, ei ainakaan ajoissa, vaan ehkä vasta sitten kun toinen on jo pimittämällä ja kieroillen kiedottu koukkuun. Niinpä niin.
Hypomania on parhautta. Tulisipa itsellenikin taas. Mulla sairaus vaihtelee ainoastaan masennuksen ja hypomanian välillä, varsinaista maniaa ei ole koskaan tullut. Hypomaniaa rakastan, kun on niin loputtoman energinen olo, sitä kokee kaiken vahvasti, on töissä supertehokas, luova jne. Oi kun keksisivät lääkkeen jolla saisi pysyvän hypomanian ;)
[quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 14:09"]
On 5 lasta.Välillä elämä rankkaa välillä mukavaa. ap
[/quote]
Surullista.
Miten niin surullista.Tämä on kuitenkin vain sairaus muiden joukossa.Sitä paitsi sairastuin vasta kun nuorimmainenkin oli jo syntynyt.Ensin oli pelkkiä masennusjaksoja.Sitten erästä masennusjaksoa seurasi mania ja sen jälkeen sain kakssuuntasen diagnoosin.
ap
Niin ja koen olevani hyvä äiti lapsilleni vaikka kakssuuntasta sairastankin.
[quote author="Vierailija" time="08.06.2015 klo 15:59"]
Miten niin surullista.Tämä on kuitenkin vain sairaus muiden joukossa.Sitä paitsi sairastuin vasta kun nuorimmainenkin oli jo syntynyt.Ensin oli pelkkiä masennusjaksoja.Sitten erästä masennusjaksoa seurasi mania ja sen jälkeen sain kakssuuntasen diagnoosin. ap
[/quote]
Ehkä sille kommentoijalle tuli mieleen sellainen historia kuin esim. eräällä omalla sukulaisellani, joka on sairastunut jo hyvin nuorena. Hänelle on tullut 4 lasta ihan siksi kun maniapäissään on niin holtitonta seksikäyttäytyminen ettei ehkäisyjä tule käytettyä. Yhtään lasta hänellä ei pitäisi olla, sen perusteella mikä on kyky hoitaa. Ja itsekin kokee lapset taakaksi. Lapset on vähän väliä sijaiskodissa kun äiti on taas heikossa hapessa. Nyt sentään poistatti viime vuonna kohdun ettei enää tule vahinkolaukauksia lisää.
Ok.No kait niitä löytyy hyvin paljon erilaisia ihmisiä samalla diagnoosilla.Itselleni ei tulis mieleenikään toimia noin.
ap
Kyllä ne syn lapset kärsii vaikka et sitä halua uskoa. Mun äitini oli mielisairas, kävi terapiassa/ oli lääkkeet yms ja joutui vain muutaman vuoden välein mielisairaalaan mutta kyllä ne sairaudet vaan lapsille näkyy. Aiheuttaa turvattomuutta yms mutta tiedän ettei lapsesi niistä puhu koska sairaan äidin lapsena oppii olemaan ns liian reipas eikä valita.
Ota heti yhteys hoitotahoon! Jos ehtisi saada toimivan jarruna päälle ajoissa? Tsemppiä, toivottavasti vältät sairaalan tänä kesänä.
T. Masentunut bipo