Perustuuko hyvä parisuhde
pitkässä juoksussa siihen että ei olla liikaa yhdessä?
Kommentit (7)
Ei perustu. Minä ainakin haluan jakaa arkeni toisen ihmisen kanssa.
Miktä ideaa on olla olevinaan parisuhteessa, jos molemmat elävät kuin sinkut jotka vain sattuvat asumaan saman katon alla?
Minulle kumppani on ihminen jonka kanssa haluan olla ja jakaa elämäni sekä kokemukseni enemmän kuin kenenkään muun kanssa.
Kyllä ja ei. Kun ollaan yhdessä ollaan sitä intensiivisesti ja kun ollaan erillään toisella on vapaus nauttia siitä.
Me teemme molemmat kotitoimistolla töitä jos emme ole työmatkoilla eli olemme 24/7 saman katon alla:) On ihana tavata lounaalla (työhuoneet eri kerroksissa) ja viettää hetki yhdessä. Neljän jälkeen teemme ruokaa yhdessä ja illat menee yhteisissä touhuissa.
Kun olemme työreissussa soittelemme 2x päivässä toisillemme ja kerromme päivän kuulumiset. Lähettelemme toisillemme kuvia ja viestejä jos jotain kivaa osuu kohdalle. Lomat vietetään aina yhdessä, hyvä jos maltetaan muutama päivä olla ns omilla reissuillamme.
Me olemme myös toistemme parhaat ystävät joten viihdymme kaikin tavoin yhdessä. Silti meillä ei ole mitään läheisriippuvuutta tai mustasukkaisuutta joka tuohon yhdessäoloon pakottaisi. Harrastuksia on kummallakin. Ehkä hyvin kuvaa tätä yhdessäoloa se että olemme kaikessa sovussa rakentaneet jo 2 taloa ja haaveilemme 3 rakentamisesta;D Yhdessä tietty!
19 v saman katon alla:)
liian symbioosissa ei saa olla, mutta luulen kuitenkin sen olevan toissijainen asia, mikä ennustaa parisuhteen hyvyyttä.
Minä luulen, että tavallaan kyllä. Se perustuu siihen, että kummallakin on myös oma elämä ja kyky olla itsenäinen. Liiku ripustautuneisuus ei toimi.
Miksei ripustautuneisuus voisi toimia, jos molemmat haluavat olla yhtä ripustautuneita?
Mun mielestä hyvä parisuhde perustuu toisen kunnioitukseen. Sillä pääsee jo tosi pitkälle.
Minä olin eksän kanssa ensimmäiset viisi vuotta symbioosissa. Ihmettelin, milloinnse erkanemisvaihe tulee, mutta ei tullut ennenkuin saimme lapsia kymmenen vuoden yhdessäolon jälkeen.
Olimme aviossa 20 vuotta, ja jälkikäteen tajusin, että olin riippuvainen miehestä. Nyt jälkikäteen ymmärrän, että siitä symbioosista se olisi pitänyt tajuta.
mutta nämä on asioita, jotka on korvien välissä. Pitää itse tietää missä menee.