Tekikö lääkäri oikein?

Ja kyllä pojasta otettiin verikokeet ja keuhkokuvat. Kuuntelemalla ei vielä juuri rohinaa kuulunut, koska keuhkokume oli vasta alussa, mutta näkyi hyvin thorax-kuvissa. Meillä oli alkuun kanssa amoxin, jonka lapsi välillä oksensikin ulos, annoin uuden. Sai sitten uuden kuurin, joka tehosi, kyseessä oli varmaan mykoplasmakeuhkokuume. Ja sitten 2 viikon päästä oli kontrolli.

uudesta käynnistä kuin vain jos ei kuume ala 2 päivän aikana laskemaan.. ja korvakontrolli kuukauden päästä.



Mä en hoksannut kysyä noista muista kokeista, kun vasta kotona netistä katoin, et minkälaiset oireet on keuhkokuumeessa.. ja siinä pitäis ottaa ainakin crp ja (keuhkokuvat).



Soitanko huomenna uudestaan tk:seen ja kysyn asiaa? Tämä kyseinen lääkäri on kyllä aiemmmin laittanut aika helposti sinne röngteniin ja noihin labrakokeisiin..mut olikohan sillä nyt vain huono päivä? :/

uudesta käynnistä kuin vain jos ei kuume ala 2 päivän aikana laskemaan.. ja korvakontrolli kuukauden päästä.

Mä en hoksannut kysyä noista muista kokeista, kun vasta kotona netistä katoin, et minkälaiset oireet on keuhkokuumeessa.. ja siinä pitäis ottaa ainakin crp ja (keuhkokuvat).

Soitanko huomenna uudestaan tk:seen ja kysyn asiaa? Tämä kyseinen lääkäri on kyllä aiemmmin laittanut aika helposti sinne röngteniin ja noihin labrakokeisiin..mut olikohan sillä nyt vain huono päivä? :/

Ei TODELLAKAAN aina hoideta lapsen keuhkokuumetta sairaalassa. Huonokuntoiset vain, ja poikkeuksellisen laajat keuhkokuumeet, siis jos on satuttu se keuhkokuva ottamaan.



Amoksisilliini suun kautta on ihan hyvä keuhkokuumeen hoito. Toki jos näyttää siltä, että lapsen vointi huononee tai ei vuorokauden kuluttua ole paranemaan päin, kannattaa käydä uudelleen ja siinä vaiheessa otattaa ne labrat ja keuhkokuva. Silloinkaan ei välttämättä tarvita automaattisesti sairaalahoitoa, ellei vointi ole huono.



T. lastenlääkäri

Lääkäri sanoi että voi olla myös keuhkokuumetta, kun rohisi ja lääkekuurin määräsi. Ei muuta. MUTTA sanoi että jos vointi huononee yhtäkkiä, samantien takaisin päivystykseen. Minusta se oli OK.

Onko se nyt kiva ahtautua infektio-osaston huoneeseen viiden muun perheen kanssa ja kökkiä siellä kuin sillit suolassa, lapsi saa kärsiä kanyloinnit ja pistämiset ja kukaan ei nuku moneen yöhön ja huoneesta ei saa poistua eikä edes sängystä kun ei ole mitään mihin poistua, ja sattuu ja on tylsää ja tunkkaista ja toisten kakarat ja urpovanhemmat ottavat päähän.



Jos lapsi paranee yksinkertaisella lääkekuurilla kotona, niin pitääkö siitäkin nyt sitten itkeä ja kitistä ja vääntää valituskuponkia? En tajua.

pienempi paha kuin turha keuhkoröntgen.

Kokeile noita Amoxineja, jos ei toimi, mee uudestaan. Jos on keuhkokuume niin pitää kyllä kontrolloida, että on paranatunut ja senkin jälkeen pitää silmät auki. Bakteereja voi helposti kapseloitua keuhkoihin.

Ensinnäkään en ole hinkunut sairaalaan, enkä edes mielellään jää sinne yöksi kuin pakon edessä! Kysymekseni perustui ainoastaan siihen, että riittääkö pelkkä keuhkojen kuuntelu diagnoosiin, "että saattaapi hyvinkin olla keuhkokuume"? Ja, että riittääkö/auttaako tuo amoksilliini vain tuohon mahdolliseen keuhkokuumeeseen, kun se ei tälle pojalle viimeksi auttanut korviin, joissa nytkin siis oli märkäiset tulehdukset!



Mä saan kysyä, mutta sä voit jättää vastaamatta, jos sulla ottaa päähän...



Kokemusta kyllä on noista sairaalareissuista infektio-osastolla isompien lasten kanssa, muttei ole kokemusta keuhkokuumeesta.



Että sellaista..



Kiitos muille vastauksista ja lastenlääkärille myös.. seuraieln vointia ja jos se huononee niin lääkäriin uudestaan!



ap

ap

Se, että Amoxin ei viimeksi auttanut, ei tarkoita ettei se nyt auta. Se riippuu täysin siitä bakteerista, mikä antbiootti auttaa ja mikä ei. Amoxin on hyvä lääke, josta lähdetään liikkeelle ja jos se ei auta, niin vaihdetaan. Lääkäri oli sitä mieltä, että kyseinen lääke auttaa keuhkojen tulehdukseen, joten eiköhän hän tiedä, mistä puhuu. Meillä on syöty useita kuureja korvatulehduksiin, välillä on aloitettu oikealla antibiootilla, välillä jouduttu vaihtamaan.

Se todettiin kuuntelemalla, ja vaikka lapsi oli todella kovassa kuumeessa, öisin oli hengitysvaikeuksia ja lapsi vaikeroi, niin saimme antibiootti ja kuumelääkereseptit ja kehoituksen tulla uudestaan, jollei lääkkeet vaikuta.



Yksityisellä siis käytiin. Itse oltiin tyytyväisiä hoitoon. Parin päivän päästä kuume laski pois ja lapsi parantui. Varmasti oltais päästy myös osastolle kun lapsi oli noin kipeä, mutta mukavampi se oli omassa kodissa sairastaa. Röntgenit ja verikokeet olis olleet turhia koska hoito tepsi.