Onko sellaisia avuttomia lasten pompottamia vanhempia OIKEASTI paljon? OV

.ja puolella niistä on ko. vanhemmat, et repikää siitä prosentteja paljonko tällaisia on

äitini pompottama ihminen. Käynyt terapiassa jo 5v tämän vuoksi.

mutta niitä ihmisiä on, jotka näkevät toisten toiminnassa vain virheet ja nekin usein vain omalta näkökannaltaan. Koko curlingvanhemmuus on besserwissereiden keksimä juttu - kaukana todellisuudesta, jossa kaikki vanhemmat joutuvat kieltämään lapsiltaan yhtä jos toista, koska maailma nyt vaan ei ole sellainen, että kuun taivaalta saisi, lentokoneeseen olisi varaa tai pilvissä voisi kävellä, vaikka kuinka haluaisikin antaa lapselleen "kaiken"...

Ystäväni 3v lapsi pomottaa koko perhettä mennen tullen. Todella rasittavaa olla heidän kanssan kun tämä 3v määrää kaikesta ja kovalla äänellä? En voi kertakaikkiaan ymmärtää miten he ovat siihen jamaan itsensä päästäneet.



Lapsi mm. määrää laittaako turvavyön vaiko ei, juoko minkälaisesta mukista, vaatii vaihtaa mukia myös kyllässä kun muki ei miellytä jne..argh!

Meidän sukulaiset!! Tulivat vanhemmiksi vasta reippaasti päälle 30vuotiaina ja nyt tämä pikku prinsessa 1v 10kk pompottaa urakalla heitä. Äitikin on oikein kasvatusalan ammattilainen, meillekin neuvoja auliisti aiemmin jaellut :).



Tällä lapsella on mm. autossa jo oma dvd.laite kun ei muuten viihdy kuulema autossa, päättää myös milloin kylästä lähdetään ja mitä puetaan päälle...hoh hoijaa..

T. ope

näitä on surullisen paljon.

että 1v10kk osannut pyytää jo oman dvd-laitteenkin =)



kaikkea kanssa..

jo aikuisiässä tai sen kynnyksellä olevan, joille edelleen tehdään kaikki puolesta. Jos on rahaa, ostetaan jopa autot ja asunnot ja hoidetaan laskut. Joka tapauksessa hoidetaan näiden nuorten yksinkertaisimmatkin asiat.

eivät ole harvinaisia tai mikään aistiharha.

Vanhin tuntemani curling-lapsi on 25 vuotta, ja ongelmia on elämässä. No onneksi vanhemmat ovat jääneet pois työstä, jotta voivat kokopäiväisesti hoitaa lastaan.



Suurin osa vanhemmista on minustakin täyspäisiä, kukaanhan meistä nyt ei tietenkään täydellinen ole.

Välillä ihmettelee, miksi joku antaa lapselleen sitä tai tätä periksi. Mutta kaikilla näillä perheillä on sitten joltain muulta osin tiukat rajat. En ole koskaan tavannut ketään, joka olisi säännönmukaisesti ja kaikilta osin rajaton. Ihmiset vain mieltävät ne rajat niin eri tavalla.

hankkimalla tälle asunnon ja auton jos hän saa ajokortin ja auttamalla asioiden hoidossa ja niin edelleen. Eikä hävetä pätkääkään.

jo aikuisiässä tai sen kynnyksellä olevan, joille edelleen tehdään kaikki puolesta. Jos on rahaa, ostetaan jopa autot ja asunnot ja hoidetaan laskut. Joka tapauksessa hoidetaan näiden nuorten yksinkertaisimmatkin asiat.

Munkin äitini on antanut rahaa asunnonostoon ja autonostoonkin. Koska onhan sen nyt koko suvun - lasten ja lastenlastenkin kannalta - helvetin tyhmää maksaa pankkiin korkoja sellaisestakin, mistä ei tarvitsisi! Hän myös tukee ja auttaa henkisesti kun murehdin esim vammaisen lapseni koulunkäyntiongelmia. Tekeekö tämä hänestä curlingvanhemman - vai vain inhimillisen ja järkevän, joskin varakkaan? Tai aiheuttaako se minulle ongelmia? Enpä usko, mun ainoa ongelmani on tuo vammainen lapsi, se onteettänyt enemmän työtä kuin tohtorintutkinto, parisuhde ja 20 vuoden työelämä jne yhteensä.

Rajattomat lapset ovat heitteillä olevia, monesti ongelmaperheiden lapsia, jotka törmäävät ihan riittävän usein elämän raadollisuuteen.



Curling-vanhemmat taas huolehtivat lapsesta niin, ettei lapsi joudu koskaan kokemaan pettymyksiä. Lapsi ei pääse itsenäistymään, eikä kokeilemaan niitä omia rajojaan, eikä myöskään saa onnistumisen kokemuksia elämässään. Siksi itsetunto voi jäädä heikoksi, eikä taitoja itsenäiseen elämään ole.

ja auto, ja lahjoita sinä rahaa, jos haluat. Anna lapsellesi mahdollisuuksia päättää, minkä auton hän haluaa, missä hän haluaa asua, ja millaisessa asunnossa. Curlingia ei ole se, että auttaa lastaan, vaan se, että aikuinen ihminen ei itse neuvottele 'itse' ostamansa asunnon hinnasta, vaan isä neuvottelee, isä päättää mikä on järkevä asunto ja auto ja ostaa sitten ne lapselle.

hankkimalla tälle asunnon ja auton jos hän saa ajokortin ja auttamalla asioiden hoidossa ja niin edelleen. Eikä hävetä pätkääkään.

En kyllä ymmärrä sitäkään että minä elän köyhyydessä 4 lapseni kanssa ja vanhempani eivät anna penniäkään minulle vaikka lapseni todella joutuvat kärsimään jopaa nälkää toisinaan.



eli mun vanhemmat eivät sitten ole ainakaan curlingeja??

sitä että kulissit on kunnossa ja kasvatusoppaat luettu, vaikka voimia ei enää jää huomata mitä lapsi tarvitsisi, esim. lohtua.

Mutta... omia virheitä on vaikea nähdä- mä ainakin voin vain aavistella missä itse menen metsään- ulkopuolelta sen näkee varmaan paremmin. ja jokainen vanhempi jonka lähemmin tunnen menee metsään jossain asiassa. Johtuen siitä että ideaalielämää on vain kirjoissa ja elokuvissa.

Itse en sellaiseksi tunnustaudu :)



Tässä kuitenkin yksi kaverini kertoma esimerkki. Oli hiljattain lapsia hoitamassa tuttavaperheessä. Kyseessä alle kouluikäiset. Ohjeeksi ruokien suhteen sai: annat niitten ottaa jääkaapista/ pakkasesta mitä haluavat. No, olivat sitten halunneet jätskiä, pitsaa ym. eikä paljon muuta mennytkään. Eihän siinä mitään jos olisi ollut joku spesiaalitilanne, mutta kun tuo sama meininki on ko. perheessä kuulemma ihan arkipäivää. Kyllä ihmettelen.

että jotkut ovat vain itseään täynnä olevia, kuvittelevat olevansa parempia kasvattajia kuin toiset. harvoissa perheissä oikeasti on tällaisia vanhempia ja oikeasti 1v10kk ei voi määrätä/pyörittää perhettä. :D :D Samoin 3-v. voi olla vielä uhmaiässä. En myöskään ymmärrä näitä vanhempia, jotka vaativat jo pikkulapsiltaan täydellisyyttä tilanteessa, kuin tilanteessa ja lapsista kasvaa pelokkaita/häiriintyneitä, kuten sukulaislapseni joita kiellettiin kaikesta ja määräiltiin kauheasti. Kumpikin kärsii masennuksesta aikuisiällä, eikä aio omia lapsia edes hankkia. Onko tämä sitten hyvä? Kyllä lapsen on myös saatava olla lapsi, eikä pieneltä pidä liikoja vaatia.