Oman perheeni itsekkyydellä ei ole mitään rajaa.

Se tulee ilmi usein monessakin asiassa. Isovanhemmat eivät tule meille muuten vain kylään koskaan, ei siis ikinä. Vain lasten syntymäpäivillä käyvät. Minun pitäisi vähintään kerran viikossa käyttää lapsia heillä. Heidän mielestään 30 kilsan matka heidän ikäisilleen (58 molemmat) on liian pitkä, kun ovat niiiin vanhoja. Työelämässä vielä ovat. Ja viikonloput lojuvat kotona, eivät kulje siis missään eli aikaa olisi käydäkin. Huomenna menen hautajaisiin ja jouduin perumaan sovitun tapaamisen. Ja mitä kuulenkaan "no mitä ne hautajaiset just nyt pitää olla, eikö ne pitäisi olla jo pidetty aiemmin, minullakin on just vapaapäivä"...