KOTILOT -Toukokuu-

On vähän tämä Kotiloiden pino jäänyt arjen pyörityksen jalkoihin.



Mitäs kuuluu AnttuSantulle, toivottavasti olet toipunut edelleen. Entä Huiskutin ja Adalat.... ja moni muu



Meillä vauhtia piisaa, Rassu on oikea hurjapää ja todellista Äijä meninkiä riittää päivästä toiseen. Tänään nosti hirveän metelin kun vietiin isoveikka kouluun tutustumaan, hän olisi halunnut mennä myös :D. Pihalta ei pikku miestä saisi sisälle ollenkaan, siellä kun olisi kaikkea kivaa puuhasteltavaa, mutta meinaa mennä äidiltä hermot kun en pysy vauhdissa mukana. Tässä jo päätinkin että pihalle täytyy tehdä sellainen aitaus hiekkalaatikon ja leikki mökin ympärille jotta voidaan jatkaa turvallisesti ulkoilua... Koko aikaa kun ei pysty vahtimaan.



Muuten arki menee ihan mukavasti, siitepöly allergiat vaivaa...nyt jo minuakin ja kakkosta ennen ovat olleet isännän ja esikon tauteja. Vauveli on ihana edelleen eilen täytti 3kk ja tänään käytiin neuvolassa, mukavasti Ruttu on kasvanut 6kg ja 61cm. Edelleen tyttö nukkuu täysiä öitä, hyvä niin muuten en kyllä jaksaisi tätä sirkusta pyörittää.



Mukavaa kesän odotusta kaikille

JB72

Perusarkea meidän elämä on.Mua ja miestä vaivaa noi allergiat,silmät kutiaa ja nenä valuu=/Esikola kutitti viime keväänä hirveesti silmiä mutta vielä ei ainakaan ole alkanut se tänä vuonna.Kuopuksella on noi ruoka-allergiat vieläkin,mutta nyt on saatu pari ainetta taas lisää ruokavalioon=)

Uhma on kuopuksella kova..joka asiaan on eiiiiiiii huuto vastassa=/mutta pihalla kyllä on kiltisti eikä karkaa tai mitään,mä sit istuksin penkillä ja lueskelen ja lapset leikkii kiltisti=)

Meilläkin tutustutaan kouluun tällä viikolla,ja kaikenmaailman kevätretkiä on tulossa.Ensi kuussa on meilä häämatka miehen kanssa,ja mua kovasti jännittää miten kuopus pärjää täällä sen ajan.Sen on yhden yön olut kyllä hoidossa,mutta nyt ollaan pois 4päivää=/Onneksi on noi isosisarukset niin ei ihan yksin jää kuitenkaan.

huiskutin

Kevät on niin pitkällä, ihanaa! Puut vihertää jo =)



Itse voin jo hyvin. Väsyttää vaan tosi paljon, välillä jopa unohtaa mitä mulle kävi. En tiedä onko se hyvä vai huono. Hyvien ystävien kanssa olen onneksi saanut jutella, ja nyt olen huomannut kuinka järkyttyneitä ystävätkin ovat olleet. Just eilen tosi hyvä ystäväni, esikoisen kummitäti, purskahti itkuun kun juteltiin. Hän sanoi, että ei ole ennen uskaltanut näyttää kuinka kamala paikka tämä mun yht'äkkinen vakava sairastuminen on ollut. Paitsi nyt kun kaikki on OK. Lapset ihmettelee kun en enää ole kipeä, mutta arpi kuitenkin on vielä. Eivät tahdo uskoa, että arpi jää siihen olemaan ainiaaksi... Summa summarum, elämä voittaa ja paremmalla puolella ollaan. Onnekkaasti henkinen toipuminen vie kauemmin kuin fyysinen...



Peppi on ihan hirmuisessa uhmassa, ja tuntuu että en kyllä yhtään jaksaisi, mutta pakko se vaan on. Koitan mennä siitä mistä aita on matalin, eihän se ole keltään pois. Eikä se Pepilläkään helppoa ole, ei hän tahallaan tee, eikä kiusaksi uhmaile. Onneksi hän on kuitekin niin suloinen, ja hän nukkuu hyvin =) Niinkuin JB sanoi, kummasti sitä jaksaa kun saa yöllä nukkua!



Mutta tällaista tänne, omanlaista elämää just nyt. Olen laihtunut 16kg kevään aikana, että siitä olen HYVIN iloinen ja vaatteet alkavat mennä päälle tuolta kaapin perukoilta. Mahtavaa!!



Lähdetään vielä tässä kuussa miehen kanssa kahdestaan Tukholman risteilylle, ekaa kertaa sitten lasten syntymän. Ihanaa!



Mitäs Adalatille kuuluu? Miten taloprojekti etenee?

Kiva kuulla, että JB:llä arki rullaa ja tyttö nukkuu hyvin ja, että anttusanttukin jakselee hyvin. :)



Meillä taloprojekti etenee ihan hyvää vauhtia. Vähän on oijottu mutkia ja otettu tiettyihin juttuihin palkallista työvoimaa avuksi, mutta suurelta osin miehellä menee aika rakennuksella edelleen. Jospa tässä kesän kuluessa pääsisimme muuttamaan. Rankkaa on ollut arki välillä kun etenkin kuopuksen kanssa saa vääntää. Tahtoa tytössä on nimittäin enemmän kuin kahdessa isommassa yhteensä. Välillä on päiviä kun tyttö on kuin auringonpaiste ja välillä kuin myrskypilvi. Mutta se auttaa kun tiedostaa, että tämäkin on vaan vaihe ja hyvähän se on, että on sitä omaakin tahtoa. Kova tuo pienimmäinen on myös auttamaan. Varmaan koskaan ei tule ei:tä vastaukseksi jos kysyy, että haluatko auttaa äitiä. :)



Meillä on lapsille haettu hoitopaikat syksyksi kun lähden taas töihin. Ihan positiivisella mielellä olen menossa, vaikka vähän jo etukäteen jännittää hoitokuviot ja ylipäätään muuttuva arki. Töissäkin on ollut kuulemma suuria muutoksia tässä välissä, joten opeteltavaa on paljon. Kyllä se siitä sitten taas lähtee rullaamaan ja yritän välttää etukäteispanikointia. Minulla kun on vähän sitä vikaa, että etukäteen aina stressaan ja mietin ja sitten kun oikeasti ollaan siinä tilanteessa niin kaikki sujuukin paremmin kuin ikinä olin osannut edes ajatella. ;0D



Hyvää kesän odotusta!!



adalat

Enää oisis 2viikkoa tätä arkitouhua ja sitten isommat lapsetkin jää kesälomalle=)Ootan jo kovasti sitä ettei muiden kun miehen tarvii nousta aamulla töihin.Nyt kun mulla on se ajokorttikin,niin tehdään lasten kanssa sitten autola reissuja tähän lähipaikkoihin.Muutenkin noi isommat on paljon poissa kesällä sukulaisissaan,niin harvassa varmaan ne päivät kun kaikki ollaan kotona.

Viime viikonloppu oltiin kaikki pitkästä aikaa kotona,minä vaan pe illan töissä,mutta tajusin ettei varmaan olla oltu yhtään viikonloppua koko perhe viikonlopua kotona,aina on joku olluut jossain tai oltu reissussa.

Kohta lähdetään viemään kuopuksen kerhohakemus,haen sen syksyllä keran viikossa kerhoon,ja sitten vuoden vaiheessa päiväkotiin.Mitään hajua ei vielä ole mitä vuoden alussa rupeen tekemään,mutta keikkahommia aina on jos ei muuta.Ja nelosen yrityksen kanssa ollaan kahden vaiheilla=)

Kakkonen aloittaa syksyllä koulun ,niin haluun olla vielä sitä sinne kuskaamassa yms.

Meillä on kohta häämatkakin miehen kanssa,ja en malttatis odottaa,toisaalta pelkään miten tuo kuopus pärjää 4päivää ilman meitä,mutta tutut hoitajat on ja on kyllä ollu yhden yön hoidossa monta kertaa=)

Uhma on meilläkin kuopuksella ja tämä haluaa ei halua vaihe on kyllä välillä raastavaa=)

Huiskutin

Meilläkin odotellaan ettei tarvitse aamulla lähteä minnekkään, no eka kesälomaviikko menee kyllä esikon fudis leirin ja kakkosen jääkiekko leirin tohinoissa...en kyllä tiedä millä niitä sinne kuskaan, mutta eiköhän se siitä selviä.



Muuten nyt ajateltiin olla koto suomessa koko kesä, viime vuoden etelän reissu oli kyllä ihan pohja noteeraus, jonnekkin kun piti päästä väkisin niin saatiin maksaa itsemme kipeiksi ja sitten oltiin kyllä hyvässä hotellissa mutta sielläpä oli sitten muutama muukin ihminen, ja meininki oli kuin turkkilaisella torilla. Joten päätettiin tämä vuosi jättää väliin, katsotaan sitten ensi talvena jos vaikka mentäisiin vaihteeksi jonnekkin pidemälle. Ruttukin olisi vähän isompi ja Rassulla vähän enemmän järkeä päässä.



Tässä lähiympäristössä on mukavia kesä tapahtumia ja appi vanhempien mökille pääsee kaupunkia pakoon, eikä ole kuin 30min ajomatkan päässä.



Meillä on kesäkuun alussa 15v hääpäivä ja mietittiin miehen kanssa tekevämme jotain mukavaa ihan kahdestaan,,, vauvaa kyllä täytyy imettää joten kovin kauaksi ei voida mennä, mutta eiköhän nyt ainakin syömään päästä.



JB72