Sektion jälkeen alatiesynnytys, kenelläkään kokemusta?
Voi olla että tuonne synnytys-osioon kannattaisi tää laittaa, mutta jospa täällä myös kokeneita..
Eli itselläni takana kaksi alatiesynnytystä ja näiden jälkeen kuopuksesta hätäsektio ja nyt mietityttääkin tämä asia, vaikka kuopuksen jälkeen sanoivat synnärillä että ei mitenkään vaikuta seuraavaan synnytykseen kun vain yksi sektio tehty. Eilen katselin vatsasta maailmaan-ohjelmaa jossa kertoivat että alatiesynnytys on liki poikkeuksetta ongelmaton jos etenee synnytys omin supistuksin, riski liittyy vain käynnistettyyn synnytykseen. Tästä tuli sitten mieleen, että esikoista synnyttäessä omia supistuksia voimistettiin oksitosiinitipalla, kakkonen syntyi ilman lisäapua kun taas kolmas lopulta käynnistettiin oksitosiinitipalla alunperin ennen hätäsektiota. Ja näistä oksitosiinisynnytyksistä on todellakin ollut rajut supistukset joten mietinkin, alkavatko ollekaan antaa tippaa kun sektio takana? Pystyykö kohdunpuoleisen arven kestävyyttä millään tavoin mitata (esim.ultralla??) vai täytyykö tässä vaan toivoa että omat supparit riittävät aikanaan ja otettava se riski kohdunrepeämiseen JOS tarvitsee tippavahvistusta? Miten teillä on menneet sektion jälkeiset alatiesynnytykset ja onko arven vuoksi tehty jotain erikoistoimia synnytyksen ollessa käynnissä? Itse toivon kovasti alatiesynnytystä, mutta pelottava ajatus kohdunrepeäminen, ei niinkään siksi että kohdun menettäisi vaan jos siinä rytäkässä menettää vauvankin. Ja onko riskillä mitään eroa hätäsektion ja suunnitellun sektion jättämien arpien välillä?
Kiitän kovasti mahdollisista vastauksista, aikaisin näitä pohdin mutta ei kai nämä ajatukset mihinkään häviä jatkossakaan:)
*helene 10+3*
Kommentit (6)
ollut synnytyksissä sektion jälkeen: meidän eka poika syntyi sektiolla alatiesynnytysyrityksen jälkeen, koska perätilan vuoksi oli vielä kiskaissut jalan linkkuun kohdunsuuta vasten! Sektiohaava parani normisti, ja seuraavan pojan synnytin ihan perinteisesti lapsivesien menosta alkaneella synnytyksellä ihan ajallaan. Muistaakseni neuvolasta annettiin lähete synnärille ultraan, jossa tarkistewttiin jossain vaiheessa kohdun ja sektiohaavan mahdolliset vauriot kudoksissa, mutta kaikki oli ok ja hyvin kesti paikat venytystä... Kolmannen, tytön, synnytys käynnistettiin yliaikaisuuden vuoksi, ja prinsessa tulikin tosi liukkaasti pihalle. Tämän kolmannen odotuksen yhteydessä ei enää tutkittu mitään arpikudoksia. Nyt on neljäs vuorossa, ja kyllä se napanahka tämänkin vielä kestää, ainoastaan kohdun kiinnityslihasten ym, vatsapeitteiden lihasten revähtymiä pelkään, kun isompien kanssa tulee usein otettua aika pikaisia liikkeitä...! Leppoisaa ja ihanaa odotusaikaan sinulle, naisen elimistö on luotu kantamaan vauvaa, luota siihen!!
suunnitellun sektion jälkeen. Esikoinen oli perätilassa ja myös suuren koon vuoksi päädyttiin sektioon. Toinen lapsemme syntyi 1v5kk ikäerolla alatiesynnytyksellä. Tämä synnytys jouduttiin käynnistämään vähäisen lapsiveden takia. Supistukset olivat tosiaan rajut, mutta vauvan vointia seurattiin erityisen tarkasti supistusten aikana. Synnytys meni nopeasti ja hyvin, mutta jokainen synnytyshän on erilainen. Tämän jälkeen vielä kolmas lapsemme syntyi alateitse, ja synnytys lähti itsestään käyntiin.
Hyvää odotusaikaa, ja synnytys sujuu varmasti hyvin :))
Amaria ja pikkunelonen 23+1
Esikoinen syntyi sektiolla perätilan vuoksi, pikku kakkonen syntyi vajaat 2,5 vuotta myöhemmin normisti, tai siis synnytys käynnistyi normaalisti mutta pikittymisen vuoksi sain oksitosiini-tippaa ja kalvot puhkaistiin yms. Synnytystä ei mielestäni valvottu mitenkään erityisesti. Ja pikkuinen 4,7kg painanut tyttönen siitä tuloksena ;o) näin siis Keski-Suomessa.
Minulla ei siis ollut hätäsektio, vaan kiireellinen leikkaus vauvan ongelmien takia rv 39+3. Hätäsektiossa joskus joudutaan tekemään viilto pystysuunnassa, mikä on kohdun kannalta radikaalimpaa kuin poikittaisviilto.
Itselläni oli 2 v 1 kk myöhemmin toinen, normaali, supistuksilla käynnistynyt alatiesynnytys, jota vauhditettiin kalvojen puhkaisulla ja oksitosiinitipalla, epiduraali oli kivunlievityksenä. Kaikki meni ok, eikä kukaan missään vaiheessa raskautta ehdottanut sektiota, kun lantion koko oli alatiesynnytykseen ok.
Rapa, nyt rv noin 6
Esikoinen syntyi hätäsektiolla (sydänäänten lasku, sitä ennen käynnistysyritys, vaikka perätila) ja kakkonen 2,5 vuotta myöhemmin perinteisesti alakautta ja aikamoisella vaihdilla. Kakkosta ultrattiin etukäteen muutamaan kertaan, mutta syynä ei ollut aiempi sektio, vaan synnytyksen jättämä pelko. Synnytys sujui hyvin eikä mitään ylimääräisiä toimenpiteitä tarvittu sektioarpea ajatellen.
Käsittääkseni hätäsektiolla ja suunnitellulla sektiolla ei ole mitään eroa tulevia synnytyksiä ajatellen, sillä vaikka mahassa viilto onkin eri suuntaan, on se kohdussa aina vaakaan.
Iloista odotusta ja ota asia ihmeessä puheeksi myös neuvolassa!
Yliaikaiseksi raskaus meni, kun helpolla ei alettu käynnistämään edeltävän sektion vuoksi. Lopulta oli pakko ryhtyä käynnistelemään, koska minulle kehittyi raskausmyrkytys. Ja ihan reippaalla meiningillä käynnistettiin: kalvot puhki ja oksitosiinitippa. Sektiotausta huomioitiin siten, että oksitosiinitipan annosta nostettiin normaalia hitaammin. Mitään muita erikoistoimia en tiedä synnytyksessä olleen. Kivunlievityksenä ilokaasu ja kohdunkaulanpuudute. Sektiosta oli aikaa 2v3kk.
Tämän jälkeen minulla on vielä ollut toinenkin alatiesynnytys sektion jälkeen. Käynnistämällä sekin synnytys alkuun laitettiin, syynä yliaikaisuus ja vauvan suuri koko. Hyvin meni, vaikka rajusti synnytys etenikin. Kivunlievityksenä samat kuin edellisellä kertaa.
Yritä olla pohtimatta liikaa asiaa. Sinut tullaan kutsumaan loppuraskaudessa synnytystapa-arvioon sen vuoksi, että taustalla on sektio. Siinä arvioidaan riskit ja päätetään synnytystapa. Minulla sektion syy oli etinen istukka ja koska seuraavissa raskauksissa istukan sijainti oli hyvä, niin mitään estettä alatiesynnytykselle ei ollut.