Miten ihmeessä saan lapsen rauhoittumaan autossa?
Kaipaan kipeästi vinkkejä, kuinka saan lapseni rauhoittumaan autossa matkaamisen ajaksi. On nyt 1v4kk vanha.
Poika on ollut aina huono autossa matkaaja, ihan pienestä pitäen. Nyt on kuitenkin aivan uusissa mittasuhteissa tämä homma ja meidän ajomatkamme - niin lyhyet kuin pitkätkin - menevät armottoman huutamisen ja kiljumisen säestäminä. Mitkään lelut, laulut, radio tms. ei ole toiminut.
Tämä varmasti menee iän myötäkin ohitse, mutta jos jonkinlaista helpotusvinkkiä olisi tarjolla, olisin hyvin kiitollinen!
Kommentit (12)
koita selvittää, mikä se on, ja muuta se sitten. Onko se ääni lapsen korville tuskallinen? kokeile kuulosuojaimia. Onko kaukalon turvavyöt väärällä kohdalla tai liian kireällä - koita toista kaukaloa (vaikka tuttavalta lainaan) Paistaako aurinko naamaan? käytä verhoa. Onko tärinä lapselle liikaa eli istuuko rauhassa enne lähtöä? TÄlle ei valitettavasti taida voida mitään...
mutta voin sanoa, ettet ole ainoa. Oma lapseni huutaa edelleen (3,5v), pisimmät matkat jonka voi ajaa ilman kirkumista ja raivoa on jotakuinkin 10km... Sen jälkeen alkaa sellanen meteli, että on paras lopettaa ajamasta, ettei ärsytyksissään aja kolaria... Se ääni on kauhea! Ja tätä tämä on aina ollut... Niin autossa, kuin bussissakin... Ei ole tarvinnut pitkälle kotinurkilta lähteä vuosiin...
myös automatkat oli pitkään kamalaa huutoa. Syy oli ilmeisesti refluksi, kaukalossa vauvan asento oli sellainen että hapot pääsi polttamaan ruokatorvea. Meillä auttoi aika ja lääkitys tuohon refluksivaivaan, sekä isompaan istuimeen siirto. Nyt on poika 1v3kk ja pääosin viihtyy autossa, paitsi joskus...silloin ei kyllä auta muu kuin kunnon tauko.
Oletteko yrittäneet josko kaveri viihtyisi paremmin nenä menosuuntaan? Jos kyse onkin matkapahoinvoinnista? Onko istuin tarpeeksi korkealla niin että lapsi näkee autosta ulos? Tuohon matkapahoinvointiin sain muuten vinkin, että jos teippaa navan päälle teipin, se auttaa. Uskokoon ken haluaa...mutta kaikkeahan voi kokeilla.
Voimia, tiedän hyvin miten raskasta on kun toinen vaan huutaa eikä asialle oikein voi mitään.
Kyllä lapsi siitä rauhottuu, kun aikuinen ei tee huutamisesta numeroa ja pysyy rauhallisena. Hätätapauksessa voi laittaa vaikka muumimusaa tms. cd:ltä, niin johan rauhoittui. Ja tosiaan, ehkä kasvot menosuuntaan auttaa myös.
Mutta aina mielessä alkaa kummitella ajatus siitä, että jos se olisikin turvallisempaa istua selkä menosuuntaan. Hyvin on siis minut aivopesty ajattelemaan, että hyvä vanhempi kuljettaa lastaan viimeiseen saakka selkä menosuuntaan, vaikka jalat suussa ja naama irvessä ;) Oikeastihan asia ei näin ole, mutta yritä siinä nyt sitten kaiken painostuksen keskellä saada itsensä vakuuttuneeksi siitä.
Olen miettinyt myös, voisiko johtua puhtaasti matkapahoinvoinnista - jolloin apua voisi löytää miedoista lääkevalmisteista JA sen penkin kääntämisestä. Lapsi ei kuitenkaan oksentele. Onkohan muita oireita kuinka helposti havaittavissa? Itse olen nimittäin todella matkapahoinvointinen vielä nykyäänkin enkä voisi kuvitellakaan matkustavani selkä menosuuntaan... Meille on ainakin sanottu, että sellaiset asiat helposti periytyvät.
Miten/missä lapsi matkustaa? Onko mukava istuin jne.? Istuuko esim. yksin takapenkillä, voisiko joku istua vieressä? Itselläni ei ole kokemusta vastaavasta koska meidän poika on aina ollu ihan hulluna autoihin... Toivottavasti keksitte ratkaisun! =)
siihen, kun istuin käännettiin. Pienempänä lapsi ei koskaan oksentanut autossa, nyt oksentaa aina jouduttuaan matkaamaan selkä menosuuntaan vaikka bussissa.
Istuin on takapenkin keskellä, josta näkee hyvin ja pahoinvointi pysyy kurissa, koska näkee hyvin eteenpäin koko ajan.
Nykyään lapsi rakastaa autossa matkustamista. Olisin kääntänyt istuimen aikaisemmin( lapsi oli lähes 2-v ), jos olisin tiennyt huudon loppuvan siihen.
Selkä menosuuntaan suositellaan lapsille vain Suomessa, koska kolarisuunta on täällä yleensä niin, että tuon matkustustavan arvellaan säästävän lasta. Jos se kolari joskus sattuisi eihän sitä voi tietää sattuuko se juuri yleisimmän tavan mukaan omalle kohdalle.
Pääasia, että lapsella on se istuin ja turvavyöt kiinni.
Meillä on neljä lasta ja tämä nuorin on nyt ollut autossa huutaja. Kolme muuta ovat aina nukahtaneet ja olleet niin tyytyväisiä autossa matkaajia. Mutta neljäs siis ihan pinenestä asti huutanut ja kitissyt autossa. Ainut miten sen on saanut pysymään hiljaa on kun antaa maitoa pulloista ja nyt isompana jotain leipää jne. Olemme paljon tottuneet liikkumaan perheen kanssa mutta täytyy sanoa että nuorimman kanssa ei oikeen huvita :/ Neuvolaan lähteminenkin on ollut aina rasittavaa kun tietää että lapsi huutaa koko matkan. Nyt kuitenkin kävi niin että laitoimme turvaistuimen takapenkille. Lähdin neuvolaan toissapäivänä ja kuinka ollakaan, lapsi oli oli hiljaa! On nyt 1v tasan ja en tiedä mikä oli mutta ehkä se että ei nähnyt minua ollenkaan piti lapsen hiljaisena?? Paluumatkalla oli myös hiljaa. Testaan nyt taas huomenna onko hiljaa automatkan kun on ihan yksin takapenkillä. Minusta tämä tuntui kauhealta että miten voi laittaa lapsen autoon niin ettei näe häntä ollenkaan mutta on kuulemma turvallisin paikka lapselle. Selkä menosuuntaan takapenkillä... Siksi laitettiin nyt ja tosiaan ei huutanut!
Varmaan kurjaa olla siinä sidottuna. Yksi syy on joskus meidän lapsilla ollut kuuma olo/hikoaminen, kun se istuin hiostaa.
Meillä paras keino helpottaa automatkaa on ollut autossa käytettävä DVD-soitin. Vie lapsen huomion muualle.
...ja ilman aikuisen läsnäoloa takapenkillä kirkuu niin, ettei todellakaan voi kuvitella ajavansa metriäkään. Ei tee hyvää vanhemman keskittymiselle, jos lapsi huutaa kuin elävältä syötävä takapenkillä. Mutta minunkaan läsnäoloni ei mitään ihmeparannusta tuo.
Vaikka itse kuinka ottaisin rennosti ja tuijottelisin ikkunasta ulos, jutustelisin hiljaa tai muuta, lapsi karjuu, itkee ja huutaa kuin viimeistä päivää.
Olemme kokeilleet vähentää vaatetta, käyttää päällysvaatteiden sijasta peittoa päällä... Olemme kokeilleet lisätä vaatetta, ottaa kengät pois autossa... Olemme ripustaneet verhoja, ettei aurinko paista silmiin, olemme kiinnittäneet kivoja kuvia katseltavaksi...
Mitään dvd-soittimia me emme hanki. En pidä ajatuksesta ja vaikka pitäisin, ei meillä moiseen olisi varaakaan :) Lapsemme ei myöskään sisällä ollessaan ole koskaan kiinnostunut tv:ssä pyörivistä lastenohjelmista, joten luultavasti olisi myös aika tyhjän kanssa moinen hankinta.
Pitänee vain kokeilla sitä istuimen kääntämistä. En viitsisi aina autossa matkatessa tunkea leipää tai muuta suuhun. Pienempänä meilläkin ruokailtiin maitojuomat pullosta autossa olon aikana, mutta ei taida enää sopia kuvioon tämän ikäisellä. Vain iltamaidon ottaa enää pullosta, muuten juo lasista.
ap
Meillä On ollut käytössä matka dvd-laite automatkoilla. LApsi seuraa teletappeja , puuhapeteä ja Maisaa ihan innoissaan siitä koko matkan.
DVd-soittimen voi kytkeä tupakansytyttimeen ja kiinnittää auton etuistuimen selkänojaan .
Jos keksii jonkin turvallisen kiinityksen takaistuimeen niin saattaa toimia vaikka lapsi istuisi vielä selkä menosuuntaan.
Toimii siis ainakin kun lapsi istuu kasvot menosuuntaan. Käännettiin istuin naama menosuuntaan muistaakseni joskus kun lapsi oli jotain 1v 8kk.
Meillä ainakin matkustaminen muuttui helpommaksi, kun hommattiin kaksosille ( silloin 10 kk) uudet istuimet, jossa kasvot menosuuntaan.