*-* Mitenhän voisi itse nauttia elämästään, kun kaikki ympärillä olevat ihmiset ovat onnettomia?
Varmasti itsekäs kysymys, en kielläkään. Olen aina ollut hyvä kuuntelija ja nyt saan siitä kärsiä. En jaksa enää toisten valituksia, läheisten ihmisten ongelmia.
Olen pienen vauvan äiti ja haluaisin nauttia tästä ajasta, mutta en pysty. Tuntuu, etten voi jakaa kenenkään kanssa tätä onnea..
Yksi rakas ihminen on sairastunut, toinen luulee olevansa ja muilla on muuten vain asiat huonosti enemmän tai vähemmän. Eivätkö he voisi jättää minua hetkeksi rauhaan.. En pysty sanomaan suoraan, vihjailut eivät mene perille.
Huomenna suljen puhelimen, laitan ovet lukkoon ja olen salaa vauvan kanssa onnellinen edes yhden päivän.
t. väsynyt äiti
Kommentit (4)
Muidenko pitäisi sua paapoa, olethan sentään äiti. Voi vee.
Itse erittäin rasittavasta suvusta kotoisin olevana olen joutunut suojelemaan itseäni moneen kertaan jotta olisin edes jaksanut. Ja onhan se tärkeää että äiti jaksaa olla vauvasta onnellinen.
Rajat jaksamiselleen on itse osattava laittaa, kukaan muu ei sitä tee. Ja ensisijaisesti olet vastuussa AINA omasta jaksamisesta, sitten lastesi, Ja sitten jos on voimavaroja, kuuluu auttaa muita ja myötäelää heidän murheitaan. Itsekkäitä ovat ne jotka kaatavat väsymyksensä pienen vauvan äidin niskaan.
Jos joku haluaa nääntyä siihen että hakee hyväksyntää epäitsekkäänä uhrautujana niin siitä vaan- viisas nainen laittaa rajat ja osoittaa ne muillekin:)
Koko ajan ollaan naama norsunvi***** ja valitetaan kaikesta. Jos joku lakialoite menee läpi, se on p**** asia vaikkei edes tiedettäisi mitä sekin laki hyödyttää. Samoin jokainen uudistus on kauhistus ja eihän kukaan voi koskaan kyseenalaistaa mitään...huoh.
ja kakkoselle.. juu, itsekästäpä hyvinkin, mutta joskus tulee mitta täyteen.