Lue keskustelun säännöt.
olen yrittänyt mutta vaikeeta on
14.04.2009 |
en vaan kertakaikkiaan opi olemaan ärsyttämättä miestä. Eikä sitä kaiketi voi oppia kun eihän tuossa miehen käytöksessä ole mitään logiikkaa. Lapset kärsii ainaisesta riitelystä (ja mielivallasta) mutta uskoisin että erostakin tulisi todella vaikea kun mies osaa heittäytyä niin mahdottomaksi. Välillä tuntuu ihan toivottomalta tämä tilanne mutta yritän lasten takia jaksaa ja toivoa että yksi normaali aikuinen riittäisi kasvattamaan heistä normaaleja..
Kommentit (6)
Jos ainoa syy pysyä siinä on se, että ero voi olla hankala, niin mietipä vielä uudestaan kannattaako oma elämä ja lasten hyvinvointi uhrata sellaisen syyn takia?Minkä ikäiset lapset sulla on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
TEITÄ!
Miten sitä kumppania edes ärsytetään?
Pitäiskö teidän nyt sopia sääntöjä ja kasvaa itse aikuisiksi.
Jos te kaksi jatkuvasti tappelette niin lapset kasvaa turvattomuudessa ja oppii että kaikki käyttäytyy noin.
Ei kai erolle voi olla esteenä se että mies heittäytyy mahdottomaksi? Silloin sinä vaikka otat ja lähdet kun mies on töissä.
Enempi lapset kärsii jos vanhemmilla on huono suhde.
Alotuksessasi otat ensin syyn itseesi: ettet osaa olla ärsyttämättä miestä, mutta loppu olikin miehen haukkumista: mies ei ole looginen, on mielivaltanen, mahdoton eikä voi kasvattaa lapsista normaalia?
syy voi olla mitä tahansa. Ymmärrän tietenkin että jotkut asiat ärsyttää jokaista mutta minä typerys olen luullut että välttelemällä asioita joista mies suuttuu niin saisin rauhan säilytettyä talossa. Mutta ei. Mies voi suuttua mistä vaan. Esimerkiksi siitä että olen kuumeessa enkä jaksa kaikkia kotihommia normaaliin tapaan tehdä. Tämä on vaan ihan uskomatonta.
Onhan meillä ns. sääntöjä mutta kun riitatilanteet tulee kaiken järjen ja sääntöjen ulkopuolelta! Vai millaisia sääntöjä tarkoitat? Omassa lapsuudenkodissa ei ole ikinä huudettu ja tuntuu ihan kamalalta miehen raivoaminen. Ja siis en tahallani ärsytä vaan yritän kaikin keinoin pitää miehen tyytyväisenä mutta ei vaan onnistu vaan mies suuttuu sellaisesta mitä en vaan ole osannut edes ottaa huomioon.
-ap
rauhassa, ilman, että tarvitsee koko ajan pelätä miehen suuttumista ja raivoamista. Mä en kestäis tollasta menoa päivääkään. Oma mieheni on tosi rauhallinen eikä meillä riidellä juuri koskaan. On ihanaa olla kodissa, jossa ei tarvitse hiippailla sukkasillaan ja petätä...tiedän, mistä puhun, sillä lapsuudenkotini oli juuri tuollainen kuin sinun, ja minusta kasvoi aivan neuroottinen sekopää. Sitäkö haluat lapsillesi??? Voin kertoa, että vanhempana kun tajuavat asioita, he tulevat olemaan katkeria SINULLE, että pakotit heidät elämään tuollaisessa kodissa. Googletappa "narsisti" ja vertaa mieheesi, tuntuuko tutulta? Lähde, kun vielä voit! Tosin, en tajua, miksi naiset alunperinkään menevät tuollaisten paskojen kanssa yhteen?????
kuitenkin sen jälkeen aina selittelen itselleni että liioittelen tilannetta ja onhan kaikilla joskus huonoja päiviä yms.
Sitten kun niitä huonoja päiviä on enemmän (niinkuin nyt pääsiäisenä kun miehellä oli töistä vapaata) tajuan taas uudestaan ettei tätä kestä. Arki sinänsä sujuu kun mies on töissä ja minä kotona ja illat mies istuu tietokoneella niin ei tarvi kommunikoida...
Kai se syy yhteenmenoon on se että mies ikäänkuin tuntuu muuttuvan jatkuvasti pahemmaksi; jos olisi ollut tuollainen kun tavattiin niin olisin varmasti juossut karkuun! Mutta kun ei sitä alussa voi tietää millainen toinen on. -ap
En pysty olemaan ärsyttämättä. Olisin kaikkitekevä marttyyri silloin.