Haluaisin tulla uskoon,mutta Jumala ei kuuntele minua! ev

Siis eihän uskominen vaadi kuin tunnustamisen, että uskoo jonkun olevan olemassa.

koska haluat uskoa. Ainakin luterilaisen opin mukaan sen herättää Jumala. Jumala kuulee aina ja vastaa aina. Eri asia on, osaammeko me ihmiset tunnistaa Jumalan kuulolla oloa ja vastauksia, ne kun ovat toisinaan erilaisia kuin mitä me ihmisjärjellä ajatellen toivoisimme. Esim. se, että kaikki on ihan mukavasti, voi olla vastaus.

itse olin kipuillut monta ( = 25) vuotta tämän asian kanssa.Odotin aina jotain tunnetta,enkä voinut uskoa olevani uskossa.Mutta Raamattu sanoo,että sitä,joka minun (Jeesus) luokseni tulee,minä en heitä ulos.Tähän jakeeseen vaan oli luotettava,tuntui miltä tuntui.Ja tunteet tulevat aikanaan.

se on nitä että päättää ottaa Raamatun todesta ja seurata Jeesusta, tuli mitä tuli, ja luottaa siihen että kun kerran niin sanotaan, niin sillä tiellä pääsee taivaaseen.

Sitä tietä kulkiessa vähitellen sitten se varmuuskin kasvaa, kun huomaa että Jumala johdattaa.

Sen sijaan mieheni on ihmisiä jotka ei usko ennen kuin näkee. Ei myöskään osannut esim. surra siskonsa ennenaikaisesti syntyneen pikkukeskosen vuoksi, vaikka kuuli asiasta ja vauvan kriittisestä tilasta, suri vasta kun oli nähnyt lapsen omin silmin. Muita vastaavia tapauksia on paljon.

Kyllä mu uskon että tuossa tapauksessa, jos luonne on sellainen ettei tavallaan aivojensa takia kykene uskomaan vaikka tahtoisi, niin riittää se että tahtoa on :) Eli on valmis menemään Jumalan luokse sitten kun tilaisuus sille tulee ja näkee että se on oikeasti niin. En tiedä siis (kukapa meistä) mutta itsestäni tuntuu että kyllä taivaan ovet olis siinä tapauksessa auki. Et ole ainoa ap!

se on nitä että päättää ottaa Raamatun todesta ja seurata Jeesusta, tuli mitä tuli, ja luottaa siihen että kun kerran niin sanotaan, niin sillä tiellä pääsee taivaaseen.

Sitä tietä kulkiessa vähitellen sitten se varmuuskin kasvaa, kun huomaa että Jumala johdattaa.

kun haluat sitä mutta sulla sitä ei ole?