Tapaamisoikeus pois exältä?

kannattaa varmaan lähteä siitä liikkeelle, mikä on viranomaisten kanta ts. mikä tulisi olemaan tulos, jos hakisit oikeuden päätöstä tapaamisten eväämiselle kokonaan tai valvotuille tapaamisille. Luultavasti lastenvalvoja / lastenvalvojien esimies / johtava sosiaaliviranomainen osaa sanoa, mitä sinun kannattaa tuossa tapauksessa tehdä; mistä lähdet liikkeelle ja millaisia selvityksiä tarvitset.



Maalaisjärjellä voisi kuvitella, että lastenpsykiatrin /-psykologin lausunto merkitsee paljon, jos asia joutuu viralliseen käsittelyyn.



Minulle on sanottu, että jos haluaa muutosta tapaamis- tai huoltajuussopimukseen, on sitä haettava käräjäoikeudelta, jos ei toinen osapuoli ole suostuvainen sopimukseen. Ilmeisesti muutoksia on lähes mahdotonta saada, JOS ei voida näyttää toteen, että tapaamisilla on oikeasti haitallista vaikutusta lapseen / lapsiin. Teidän tapauksessa kuulostaa sille, että haitta tai vahinko on jo todettu...



Eli lastenvalvojan toimistoon ja lakimieheen (esim. oikeusaputoimisto, jos olet vähävarainen) yhteys.

Tämä ei ole varmaan mikään erityisen hyvä neuvo, mutta suosittelen silti miettimään ajatuksen kanssa.



Lapsesi on ennenkaikkea sinun kanssasi ja sinun mielenrauhasi on se, mikä eniten lapseen vaikuttaa. Sinuna ehkä kokeilisin "otan löysin rantein" asennetta, sillä kaikki asioiden kärjistäminen saattaa vaan pahentaa tilannetta. Onnistuisiko sinulta sellainen asenne, että "no jos isä tulee hakemaan, niin kiva niin, jos ei, niin keksitään me jotain kivaa", koska lapsi on kuitenkin jo aika iso, niin helpommaksi elämä tulee, kun kohtaa tuon asian ihan sellaisena kuin se on.



Jos tämä ei onnistu, niin lähivanhempana sinulla on oikeus kieltää tapaamiset kyllä, jos arvelet ne haitalliseksi lapselle. Jos teillä on voimassa oleva tapaamissopimus, niin exä voi toki hakea sitten vaikka poliisin avulla tapaamisiin. Oikeus voi sitten arvioida tilanteen.

Kyseessä nyt ei olekaan minun mielenrauhani, vaan se, miten exän käytös on vaikuttanut lapsiin.



En haluaisi millään, että lapset joutuvat kärsimään, oli kärsimyksen aiheuttaja mikä tahansa. Tässä tapauksessa yksi kärsimyksen aiheuttajista on lasten oma isä, jolle lapset ovat vain pelinappuloita eikä niiden tunteilla ole mitään väliä.



Esimerkiksi.

Vuosi sitten keväällä ilmoitin, että voi tulla tapaamaan lapsiaan joko kesä- tai heinäkuussa. Mutta elokuu ei sovi koska lastenpsykologi suositteli sen kuukauden rauhoittamista tulevan ekaluokkalaisen kouluun lähdön takia.

Mitä tekee ex?

Puhuu koko kesän lapsilleen tulevansa hakemaan, ja ilmoittaa minulle heinäkuun viimeisenä päivänä että tulen huomenna! Siis elokuun eka päivä!



Sitten tuli syysloma. Ex aloitti taas lapsilleen puhumaan että tulee hakemaan. Ehdotti, että laitan lapset yksin lentokoneeseen. En suostunut, sanoi että ei tule ollenkaan. Sanoin että ok, jolloin tää totes että no voin tulla hakemaankin. Vastasin taas että ok, tule. Seuraavassa viestissään ilmoitti että ei ehkä tulekaan, ei osaa sanoa. Syysloma läheni ja minä vaadin vastausta exältä tuleeko vai eikö. Ei vastannut mitään. Lopulta laitoin viestin, että ok, et ole vastannut mitään, otan tämän sitten siten että et ole tulossa. Tämän jälkeen ex ilmoitti että tulee.. kunnes 12 tuntia ennen sovittua hakuaikaa soitti ja sanoi että en tulekaan.



Joulu.. taas sama juttu. Ex aloitti lapsilleen puhumaan että isä tulee. Lapset hätääntyivät. Ex sanoi, että ottaa lapset koko joululoman ajaksi, kolmeksi viikoksi luokseen. Pyysin, että jaettais loma niin että molemmat saavat olla lasten kanssa. Ex sanoi suostuvansa sillä ehdolla, että maksaisin siitä hänelle. Kieltäydyin ja otin yhteyttä viranomaisiin. Heidän kanta oli selkeä: ei lapsia exälle noin pitkäksi aikaa, ja sain myös väliaikaisen lähestymiskiellon joka koski sekä minua että lapsia. Tästä exä suuttui ja ilmoitti lapsilleen että hän kyllä olisi tullut mutta kun äitinne estää.



Oli hiljaa pari kuukautta, nyt on alkanut taas lapsille puhumaan että tulee hakemaan kesällä.



Vaikka olen niin monet kerrat ilmoittanut, sekä minä että viranomaiset, että tapaamisista sovitaan vanhempien kesken, eikä niin että hän ilmoittaa lapsille ja minä kuulen asiasta heiltä. Olen ilmoittanut myös, että tapaamiset ovat jäissä niin kauan kunnes uusi sopimus asiasta ontehty (ei ole tähän mennessä suostunut allekirjoittamaan mitään). Ei vaikutusta.

ja miesraukka joutuu kärsimään

Sitä ennen sun ei ole mikään pakko antaa lapsia isälle sekunniksikaan.



Huom. Isällä ei ole oikeutta tavata lapsiaan, vaan lapsella on oikeus tavata isäänsä. Tässä tapauksessa tapaamisten tulisi olla valvottuja.



Ota yhteys lastenvalvojaan, jos haluat isälle tapaamisia. Jos et halua tapaamisia, niin sano isälle, että ei saa niitä, kun ei ole sopimusta.

Tehty vuosia sitten eron yhteydessä, ja siihen kirjattiin tapaamisen joka toinen vkl plus muut "normaalit" jutut. Isä ei ole kertaakaan toiminut sopimuksen mukaisesti, tapaamisten väli on alusta saakka ollut vuosi, paitsi nyt kun on jo kulunut kaksi vuotta.



En vaan tiedä onko tuo sopimus enää voimassa vai ei, kun sitä ei ole koskaan noudatettu.



ap

ap:n ex olevan mikään miesraukka!

Ensinnäkin miten isä pääsee lasten kanssa juttelemaan? Kun kerran on todettu että isäsuhde vahingoittaa lapsia niin teet kaikkesi että isä ei pääse antamaan näitä katteettomia lupauksia lapsille. Vaihdä kännykkänumero, älä pakota lapsia kuuntelemaan näitä isän juttuja.

Täytyy sanoa että en oikein ymmärrä koko asennettasi. Kun kerran tiedät että isän jutut ovat kerta kerralta katteettomia niin miksi ANNAT lapsiesi kuulla ne?

edesauttaa etän yhteydenpitoa! Mun on siis PAKKO antaa eksän puhua lapsilleen silloin harvoin kun sattuu soittamaan. Jos en anna, MUA syytetään siitä, että en edistä lasten suhdetta isäänsä. Ja siihen se vetoaa muutenkin jo tarpeeksi usein, joten en todellakaan aio antaa sille mitään todisteita asiasta (joka ei oikeasti edes pidä paikkaansa )



Jos tapaamissopimus olisi rauennut, niin sittenhän mun ei tarttis ja aivan varmaan katoaisin lasten kanssa niin ettei se koskaan löytäis meistä yhtäkään.



ap

Ne ovat turvallisia, ja lapselle lopulta kuitenkin tärkeitä. Hänellä on vain yksi isä!

tapaamisten puolesta? Siis sen puolesta, että lapset tapaavat isäänsä?



Lapset tarvitsevat kumpaakin vanhempaa ja kuten aiemmin on jo todettu lapset aistivat lähivanhemman mielialoja, tunteita jne ja toimivat siten kuin heidän oletetaan toimivan.



On hyvä, että lapsille on tehty psykiatrinen tutkimus. Saavatko he nyt ammattiapua, jotta tutkimuksessa löytyneitä asioita saadaan korjattua?



On ilmiselvää, että tapaamisten tukeminen ja toteuminen on tärkeää, jotta lapset oppivat ymmärtämään, että isä ei hylännyt heitä vaan äidin.



On totta, että etät eivät saisi jättää tapaamisia väliin ja on totta, että lähivanhemman on aktiivisesti tuettava lapsia tapaamiseen. Tämä kuuluu vanhemmuuteen ja vanhemmuus ei aina ole helppoa.

Käy ne, mutta mä olen aivan varma että ne ei käy exälle! Eihän se ole tähän astikaan suostunut yhtään mihinkään mitä olen ehdottanut. Kuten esim siihen, että päivitettäisiin tapaamissoppari nykyhetkeen, jossa isällä olisi oikeus tavata lapsiaan kesälomalla alkuun viikko, syys- tai hiihtolomat sekä vuorovuosin joulu. Siinäkin on jo kuulkaa kolme tapaamista enemmän kuin mihin se on tähän saakka kyennyt. Mutta ei suostunut. Laittoi vastaehdotuksen, jossa vaatii mm. että lapset (4 ja 6) kulkisivat keskenään matkat, minä kustantaisin ne täysin ja että lapset saisivat olla isällään niin kauan kuin itse haluaisivat, vähintään kuitenkin 2 viikkoa. Ja tämä sillä historialla, että ovat tavanneet isänsä viimeksi 2 vuotta sitten ja sitä ennenkin vain vuoden välein.

Lastensuojelusta sanoivat minulle suoraan, että isän ehdotus on lasten edun vastainen eikä siihen voi suostua. Joten en suostunut.



Lapsi on sanonut, että ei halua tavata isäänsä, että toivoo isän pysyttelevän mahdollisimman kaukana hänestä ja että ei halua edes puhua isälleen. Tämä on tilanne nyt, ja ex on sen aivan itse aiheuttanut omilla teoillaan.



ap

Miksi sinulle ei käy valvotut tapaamiset???!

haluaisi päästä niin kauasn miehestä ettei tämä koskaan heitä löytäisi!



Perusteluna varmaan lapsen etu...ja paskat sanon minä. Kyllä on taas lapsen etu yhtä kaukana kuin itä lännestä.

YH-vanhempi saa valita lapsen asuinpaikan ja jos olet YH niin muuta johonkin toiseen EU maahan, siinähän sitten isä itkee ja maksaa kalliisti jos haluaa tavata. Itse tein näin ja toimi. Biol. "isä" yritti suomen oikeuslaitosta saada käsittelemään asiaa ja hakea tapaamisoikeutta niin hylkäsivät koko jutun heti käsittelyssä koska asia pitää käsitellv lapsen kotipaikan tuomioistuimessa. Ja jos joku av-mamma nyt tätä haluaa kommentoida niin ko. henkilo on vankilassa, tuomittu väkivaltarikollinen yms yms eikä ole ikinä ollut tekemisissä lapsen kanssa tai huoltanut lasta joten turha moralisoida tätä ratkaisua. Tämä ukko yritti haki ihan puhtaasti muista syistä tapaamisoikeutta, buaahahaha kyllä nauratti, ihme pelle.

Luoja tietää miten olen taistellut tapaamisten puolesta viime vuodet! Minä en pysty kuitenkaan pakottamaan exää tapaamisiin, kun hän ei niihin ilmiselvästikään edes halua!



Jos lapsiaan haluaisi tavata, aivan varmasti olisi kahden vuoden aikana siihen löytänyt aikaa, rahaa ja keinon.



Mutta ei.



ap

No jos sua lohduttaa, niin ikinä ei ole ex senttiäkään elareita maksanut, eikä muutenkaan osallistunut lapsen kuluihin tai elämään. Ei ole muistanut synttäreinä tai jouluina mitenkään. Ja vaatii jopa että MINÄ kustantaisin lasten matkat isälleen ja olemisen siellä.



Jos teillä olisi luetun ymmärtäminen tallella, ymmärtäisitte varmaan miksi toivoisin pääseväni mahdollisimman kauas exästä.



ap

Heidän isänsä ei voi heille soittaa, koska ei tiedä näiden kännykän numeroa. Hänen on pakko soittaa minulle ja sopia asioista kanssani. Lapset ei puhelimessa isänsä kanssa puhu.

Meilläkään isä ei lapsiaan ole eromme jälkeen kuin tosi harvoin tavannut. Viime kerrasta on kulunut 2 vuotta ja luulen ettei hän enää halua lapsiaan nähdä, koska on saanut uuden lapsen. Hän vetoaa huonoon raha tilanteeseen ja minä en voi autottomana viedä lapsia hänelle. Oikeastikin hänellä ei kyllä taida olla varaa hakea lapsia. Jos tulevaisuudessa saa hyvä palkaisen työn ja haluaa alkaa tavata taas lapsiaan, niin luultavasti kieltäydyn, koska en voi luottaa, että ne tapaamiset jatkuisi.



Mielestäni ongelmasi on ratkaistu sillä ettet anna heidän puhua isänsä kanssa puhelimessa. Sano ettei ne halua tulla puhelimeen.

jokainen varmasti ymmärtää sen, ettei lapsen pidä joutua "pelkäämään" tapaamisia ihmisen kanssa, jonka kokee uhkaavana. Lapsella pitää voida olla turvallinen tieto siitä, ettei isä voi vain hakea häntä vaan, että mukana on aina valvoja.



Sitä, miten tämä virallisesti toteutetaan, löytyy keinot varmasti sosiaaliviranomaislta. Eli mustaa valkoisella isälle ja lapselle valvotuista tapaamisista.



Eikö tämän jälkeen isä voi edistää ihan ITSe omaa suhdettaan lapseensa ottamalla yhteyttä viranomaisiin valvotun tapaamisen järjestämiseksi. Ei kai sen lähivanhemman tarvitse kaikkea etävanhemmalle pedata valmiiksi. On vapaus ja vastuu hoitaa suhdetta omaan lapseensa.

Ap ei vastaa, koska on katkera exälleen ja hänelle kelpaa vain elarit! Hänhän haluaisi päästä niin kauasn miehestä ettei tämä koskaan heitä löytäisi!

Perusteluna varmaan lapsen etu...ja paskat sanon minä. Kyllä on taas lapsen etu yhtä kaukana kuin itä lännestä.

Etkö sä osaa lukea!!?

Jos psykologi on todennut että lapsen psyykeen jo alkaa vaikuttamaan huono isäsuhde ja isän jatkuva tapaamisten peruminen jne. niin mun mielestä sillä asialla ei ole mitään tekemistä elareiden kanssa.

Sitäpaitsi ne elarit ap saa joka tapauksessa, joko exältään tai valtiolta. Ja veikkaanpa että ap:n kirjoitusten perusteella exä maksaa tasantarkkaan minimin mukaan.

Hyvä ap että olet alkanut pitämään lapsesi puolta. Nimenomaan lapsella on oikeus tavata isäänsä, mutta teidän tapauksessa isällä ei näytä olevan kiinnostusta tavata lastaan. Eli sellaiselta paskalta voi sitten ottaa sen tapaamisoikeuden pois. Kun eipä ole näyttänyt kiinnostavan tapaamiset tähänkään asti.