Nyt meni välit anoppiin....
Käynyt aina katsomassa meidän lapsia ja osoittanut olevansa kiintynyt heihin..
Nyt sitten miehen siskon lapsi on etusijalla. Kuulemma siksi, että 2 vuotiaat ovat syötävän suloisia! Meillä on 3v (syötävän suloinen poika:) ja 6 ja 9 vuotiaat suloiset tytöt.
Mutta ei..anoppi myönsi, että on "vauva-hullu"..Mikä helkkarin vauva 2v on???
Ei käy katsomassa lapsiamme ja me emme ole tervetulleita sinne enää...
Lasten ukki onneksi vielä selvästi rakastaa lapsiamme. On hienoa, että lapsilla on edes ukki.
Juttelin kaverille tästä ja hän sanoi, että johtunee siitä, että on tyttären lapsi. Eli on 100% varmasti anopin sukua...
Meillä nuo lapset ovat kyllä perineet selkeästi isänsä ulkomuodon, että jo yksin se riittäisi todistamaan lasten olevan mieheni..
Onko muilla anopit hylänneet lapsenlapsensa siinä vaiheessa, kun tytär saa lapsen? Hulluinta on sekin, että tämä tytär ei siedä äitiään...eli ei ole edes läheinen.
Sekava sepustus, mutta meillä varsinkin tuo keksimmäinen tyttö on ollut läheinen anopille ja on vähän kurja, kun tuo 6-vuotias ei ymmärrä, miksi mummulle ei pääse enää kylään....9-vuotias taas on läheisempi mun vanhempien kanssa ja 3-vuotias on sanojensa mukaan ukin poika...
Ja sekin vielä, että nyt leikkimäkki pitäisi raahata tälle 2-vuotiaalle, vaikka anoppi osti sen synttärilahjaksi meidän lapsille..tai no 9-vuotias ei siellä pahemmin viihdy enää;) mutta nuo nuoremmat...
Kommentit (34)
jonkun antamanne joulu/synttärilahjan. Sanotte että teillä on sille parempaakin käyttöä..... Alkaiskohan tuo yhtään ymmärtämään kuinka junttia tuollainen käytös on?
Eikä ole todellakaan raahaamassa lasten leikkimökkiä siskonsa lapselle, vaikka anoppi käskikin...
Ei mies kuluta aikaa murehtimalla idiootin äitinsä käytöstä, mutta vihainen on eirtyisesti tuon 6-vuotiaamme puolesta...Ihmettelee kyllä..ja taitaa pitää itsekkäänä idioottina...
noita anoppeja. Tietääköhän ne aina itsekään mitä haluavat tai mistä tykkäävät. Onneksi kukaan ei ole erehtymätön, ei edes anoppi. Tapauksessasi ei liene kuin kaksi vaihtoehtoa; hyväksyä tilanne tai nostaa "kissa pöydälle". En tietenkään voi tietää, kykeneekö anoppisi keskustelemaan kehittävästi vaikeista asioista. Meidän anopit eivät kykene, siksipä välit heihin ovatkin päin p:tä. Tsemppiä joka tapauksessa tilanteeseen!
että kuusivuotiaasi kaipaa mummiaan! Sano, ettei niin pienelle saa järjestää moista hylkäystä, ei kerta kaikkiaan.
mutta tv:ssä meni emmerdale....ei ehtinyt puhumaan...olen kertonut, että lapset ikävöivät. Varsinkin 6-vuotiaamme..Anoppi on aina ollut vähän omalaatuinen ja suoraansanottuna olen ajtellut, että mieheni ei olisi täysjärkinen ilmaan isäänsä. Jolla on järki päässä...
Vai käsititkö jotenkin rivien välistä?
niin sanoo esim. emmerdale alkaa...aina joku tekosyy..Ennen aina pyysi lapsemme kylään, mutta tavallaan myönsi, että ei ole aikaa ajatella, kuin tätä 2-vuotiasta. Kylmä totuus on kuulemma, että 2 vuotiaan jutut kaikessa vauvamaisuudessaan on suloisimpia...meidän lapset eivät edes laita paikkaa "remonttiin", kun kyläillään. 6-vuotiaamme on tykännyt leipoa, ommella, ulkoilla mummun kanssa. Ei siis riehu siellä (vaikka senkin taidon osaa...)
Tuohon 2 vuotiaan suloisuuteen sanoin vaan, että kyllä meidän lapset on suloisia myös...vaikka eivät "vauvoja" olekaan...
kyläilyaika, koska lapsellasi on kyynelet silmissä kun kaipaa mummuaan (vaikkei aivan olisikaan).
Ja sitten puhut samat sille appiukollesi. Ihan epätodellinen tilanne, jos mummu on kuitenkin ollut läheinen lapsellesi ja lapsillesi eikä hän sillä tavoin ole tunteeton tai muuten outo. SItä paitsi ymmärtäisin ehkä sen, jos isovanhempi vieraantuisi vaikka murkkuikäisestä, mutta että kuusivuotiaasa...
Nää on hauskoja. Kamalaa kilpailua ja kateutta sisarusten välillä..ehehheeee....
Odottakaas kun pääsette tappelemaan perinnöstä.
En usko, että mieskään alkaisi siskojensa (ja veljensä) kanssa perinnöstä alkaa nahistella...
Jos mä kirjoittaisin anopin viime aikaiset jutut tähän, niin alkaisi provon huutelu..lasten takia olen ollut väleissä..
Jos nyt kuitenkin laittais vaikka yhden...anoppi kertoi olevansa onnellinen tyttärensä lapsen perineen isänsä tummuuden, mutta pelkää samalla, että tyttö tulisi olemaan isänsä siskon näköinen aikuisena. On kuulemma lyhyet jalat ja pullea ja ruma..
kiva kommentti aikuiselta naiselta ja haukun kohteena on 15-vuotias tyttö!!!!
Saatuani kolmannen lapsen oli huolissaan jos jään lihavaksi (painoin 70kiloa:)
No en jäänyt..mutta olen liian lyhyt:)
Siis lasten takia olen väleissä...koska lapsia kohtaan on ollut (huom. ollut) mahtava..
Mutta tulen kyllä sanomaan suorat sanat vielä tänään....
Kyllä meidänkin anopille tyttären perhe on ykkönen. Siellä on poikalapsiakin ja pojat on parhaita! Toisella lapsella on kiinasta adoptiotytär, joka on myös tärkeä, on kait hienoo kun on ulkomailta adoptoitu.
Anopin on oltava mulla mielin kielin tai jää lapsenlapset näkemättä!
Mutta ollaan kyllä ihan parhaita kavereita ja viihdytään hyvin yhdessä.
kyllä veljeni lasta ihan yhtä hienosti, kuin minun...siis anopit voivat olla mahtavia..mulle vaan osui mätä (ap)
Sillä erotuksella, ettei koskaan ole ollut erityisen läheinen poikiemme kanssa, joten lapset eivät sillä tavalla kaipaile.
Oman tyttären tyttöä on aina hoitanut ja on edelleen aina tervetullut, meidän pojat eivät. Kahdestaan pojat eivät saa mennä koskaan kylään, on liikaa anopille, niin on kirjaimellisesti sanonut.
No enpä ole tyrkyttämässäkään, oma tappionsa, poikani ovat niin ihania!
mutta samaan hengenvetoon lisätään, että he ovat mummeina mahtavia. Ja voihan toki niin ollakin, mutta miten te sen tiedätte, miten voitte olla varmoja? Entä jos mummi siinä pullanpaiston ohessa opettaakin, että naapurin lihavaa voi pilkata, äidin keittotaitoja voi ylenkatsoa, isän valinnat on ihan surkeita, muutama piikki sinne ja tänne on ihan arkista puhetta...
Minua ei voinut jättää isoäidilleni, joka oli kerran siellä hetken yksin ollessani alkanut kertoa, että erästä miestä pitää pelätä kun hän on väkivaltainen ja hakkaa (ei lyö, isälleni hyvin tuttu mies, isoäidilläni oli jotain heittoa päässä johon tuli myöhemmin lääkityskin). Olin pelästynyt niin, että minut oli kaivettu vierailun päätteeksi sohvan takaa esiin. SIttenpä ei mummolassa enää paljoa käytykään enkä ollut siellä koskaan yksin.
Omat vanhempani kuitenkin sanoivat, että pitää kertoa vaikka olisikin kielletty kertomasta ja kerroin...
Että seuratkaa nyt niitä anoppejanne vähän tältäkin kannalta!
kun hänen tyttärensä sai lapsen. SIis samana päivänä. Itselläni oli tuolloin 2 kk ikäinen suloinen tyttövauva. Anoppi siihen tokas, että onhan se nyt aivan eri tavalla liikuttavaa kun TYTÄR saa vauvan. Loukkaannuin.
Mulla on sellainen jkäsitys että vaihdevuodet joskus sekoittaa ihmisen pään ja siitä tulee ailahtelevainen ja äkkipikainen- samaten kuin monet aivojen rappetumissairaudetkin. Ehkäpä anoppis kärsii jostain noista? tai sitten heittää ihan syntyjään.
uskomatonta, että voi hylätä lapsenlapsen- voimia teille ja suuri ilo sulla on se että mies on kyennyt perustamaan perheen sun kanssa eikä ole jäänyt roikkumaan äitinsä helmaan- usein niin käy kun äiti ei ihan täysillä mee.
tuohan on väärin lapsia kohtaan.
Hankkikoot uuden mökin.
Tämän asia lastesi isä kertokoon äidilleen ja sanoo että asia on loppuunkäsitelty.
Eikös se kirpaise häntä yhtään?