Mikähän juntti Hesariin oli taas kirjoittanut yleisön osastolle
vastineen, kun toinen oli ihmetellyt, miten isolla tapahtumalla on resursseja toimittaa esitteensä suomen lisäksi venäjäksi ja englanniksi, muttei ruotsiksi?
Ihan aiheellinen kysymys.Ja ennen kuin joku alkaa riehua niin kuin se Hesariin vastannut idiootti, niin: kaikki ruotsinkieliset eivät osaa suomea. Siksi toisekseen luulisi Suomesta helpommin löytyvän ruotsintajan kuin venäjäksi kääntävän. Tulisi jo se kielisuihkutus eskareihin ja päiväkoteihin, niin edes lapset huomaisivat, ettei se ruotsi ole kieltä kummempi ja helppokin vielä oppia.
Kommentit (7)
Nyt aikuisena oeln tyytyväinen siihen, että sitä tuli luettua melko huolella, sillä työni puolesta tarvitsen ruotsia melko usein. Koska Suomi on kaksikielinen maa, niin esitteiden jne kirjoittaminen myös ruotsiksi kuuluu asiaan, erityisesti kaksikielisillä paikkakunnilla.
Mutta minua ärsyttää näissä virallisissa julkaisuissa että suomenkieliset kappaleet on usein loppu ja tarjotaan vain ruotsinkielistä.
Varsinkin Eurooppa-tiedotuksella on petraamista tässä asiassa vuodesta toiseen.
Ruotsinkieli on hyödyllinen ja se kannattaa opetella hyvin, sillä Suomi on kaksikielinen maa.
Ei tartte edes yrittää suomeksi saada palvelua joillain ruotsinkielisillä alueilla Suomessa. Ja kyllä, minä kannatan pakkoruotsia ja olen ruotsia opiskellut enemmänkin. Tympii vain jos ei Suomessa saa suomeksi palvelua...
Katsokaa vaikka rekrytointi-ilmoituksia, ei siellä yleensä kysellä saksan, ranskan tai italian kielen taitoa vaan ihan ruotsin ja englannin kielten taitoa suurimmassa osassa ilmoituksista.
Eli jos haluaa saada hyvän duunipaikan, kannattaa osata ruotsia.
joten ei ne mitään suihkutteluja tarvi. Se siinä vaikeaa on koulussakin opiskelussa, kun pakko olisi ruotsia lukea, mutta motivaatio sanoo, että eihän tätä mihinkään tarvita.