Veritulppariski ja synnytys
Onko täällä ketään,joka piikittäisi itseään raskaana ollessaan veritulpan ehkäisemiseksi?Kuulin mutkan kautta,että silloin synnytyksessä pitäisi olla erityisen tarkka verenvuotojen kanssa,yrittää välttää repeytymiä ja leikkauksia.Onko tässä perää ja riippuuko se siitä minkälainen hyytymistekijä on odottajalla?Itse kärsin sekundäärisestä lapsettomuudesta,eka lapsi leikattiin ahtaan lantion vuoksi,kysessä oli vielä alle 3-kiloinen vauva.Lapsettomuushoidoissa ei tällaisesta ole puhuttu,piikitykset pitää kuitenkin aloitta heti raskauden alettua.Mielestäni kuitenkin ovat tietoisia sektiosta,kun tulppakin sai siitä alkunsa ja kyllä siitä on puhetta ollut.Lääkärille on soittoaika vasta loppukuusta,joten olisi kiva tietää jo ennen,mitä kokemuksia muilla on.Jätän pakastealkiot käyttämättä,jos synnytykseen liittyy riskejä.
Kommentit (7)
veritulppariskin takia (tukostaipumus geenivirheenä ja pitkä vuodelepo). Vika piikin taisin saada synnytystä edeltävänä iltana. Synnytyksessä sain pahat repeämät, jotka johtivat korjauksiin leikkaussalissa. Siinä yhteydessä sain hyytymistekijähäiriön eli veri ei enää hyytynyt normaalisti. Hemoglobiini oli alimmillaan alle 40 ja verkituotteita jouduttiin antamaan pussitolkulla. Hengissä onneksi selvisin.
Eli kaipa siihen joku riski liittyy.
Kaipa sen jo järkikin sanoo,että kun veri ei lääkityksen takia hyydy normaalisti,niin isot vuodot ovat aina riski.Mutta kun tulppariskistä huolimatta annetaan raskauksien silti jatkua ja hedelmöityshoitojakin annetaan,niin ei kai se voi ihan kauhean vaarallista olla,kun synnytyksessä kuitenkin on aika normaalia tuo verenvuoto.Odottelen nyt vielä lääkärin soittoa ja katsotaan sitten eteenpäin.
Toinen raskaus (tai kolmas jos ei keskenmenoa lasketa mukaan) menossa tällä hetkellä viikolla 20+6 ja olen alusta asti piikittänyt Klexanea.
Minulla on geenivirhe, joka altistaa veritulpalle.
Ensimmäinen synnytys sujui mielestäni hyvin, tosin oli imukuppisynnytys ja muutama tikki tuli. Käsittääkseni en vuotanut normaalia enempää vaikkakin olin aamulla piikittänyt ja lapsi syntyi klo 22.00.
Minua eivät lääkärit lainkaan ole pelotellut, ettäkö olisi riskialttimpaa synnyttää jos on lääkitys päällä, enemmän tätä palstaa lukiessa rupee kauhukuvat vilistämään... Toki mahdollinen sektio pelottaa enemmän tuon verenvuodon takia mutta koitan olla ajattelematta asiaa ja toivon, että tämä tuleva synnytyskin sujuisi ongelmitta. Ja tosiaan 12 h pitäisi olla edellisestä piikistä, mikäli epiduraalin haluaa.
mutta omassa tapauksessani synnytys kaynnistetaan rv 37-38 ja Klexane jatetaan tietysti hyvissa ajoin pois (tietysti on mahdollista etta synnytys kaynnistyy itsestaan jo aikaisemmin). Itsella ei ole geenivirhetta vaan valtimostentti, ja tarkoitus on ehkaista stenttitromboosia.
..teitä yhtään lääkityksen kustannukset? Klexane on kuitenkin aikas hintava lääke, jos pitää vielä pistää koko raskauden ja kolme kk jälkeenkin. Itteäni hirvittää hinta niin, että pahaa tekee, mutta en voisi antaa ittelleni anteeksi, jos vauvalle tulis jotain sen takia, et oisin kieltäytynyt lääkityksestä...
Anilja
Mä pistin klexanea koko edellisen raskauden 40 mg joka päivä ja sama tahti on tässäkin raskaudessa.
Klexanessa on synnytystä varten sellainen riski, että epiduraalia ei voi antaa jos edellisestä klexane-piikistä on liian lyhyt aika. Muistaakseni 12 h. Oma synnytys oli sen verran nopea (11 h), että en ehtinyt epiduraalia saamaan, mutta sujui se ilmankin.
Minulla leikattiin väliliha, mitään erityistä komplikaatiota ei ollut.
Rahapuoleen: rahaa menee sen kelan kattomaksun verran, joka lienee n. 600 euroa vuodessa. Omalla kohdalla on se tilanne, että lapsi todennäköisesti kuolisi, jos en pistäisi itseäni, joten motivaatio on aika kova.
Ajattelen niin, että se nyt vain on yksi menoerä lapsen kanssa, eikä ollenkaan edes sieltä suurimmasta päästä.
Vaivani nimi on lupus antikoagulantti. Tässä uudessa raskaudessa ei lääkitystä ole vielä aloitettu , mutta menen juttelemaan lääkityksestä viikon päästä. Alkuraskaudesta ei oo kokemusta, koska edellisessä raskaudessa lääkitys todettiin tarpeelliseksi vasta raskauden viimeisellä kolmanneksella. Äitini sai silloin veritulpan 38- vuotiaana ja sitä alettiin tutkimaan tarkemmin, koska mitään syitä tulppaan ei pitänyt olla. Puolelta suvulta löytyi sen jälkeen perinnöllisiä ja ei perinnöllisiä hyytymishäiriöita SPR:n hyytymistekijätutkimuksessa.
Jos keisarileikkaus on suuniniteltu, niin lääkitys suunnitellaan niin, ettei haittaa leikkausta. Minulle sanottiin, että 12 tuntia pistoksesta on periaatteessa raja selkäydinpuudutuksille ja keisarileikkaukselle.
Anilja
rv 5+6