Lue keskustelun säännöt.
Sain yllätyksekseni tietää olevani raskaana ja..
09.03.2009 |
tunteeni on kaikkea muuta kuin onnelliset. Olen tiennyt asiasta nyt muutaman päivän ja koko ajan enemmän ja enemmän tunnen että en halua tätä, kaikki raskausoireet oikeen inhottavat minua.
Raskaus on ihan alussa ja olen miettinyt mitä tehdä. haluaisinkin kysyä nyt teiltä onko kellään ollut vastaavanlaisia tuntoja, kuinka niistä selviää, jos edes selviää..
Kiitos vastauksista.
Kommentit (42)
Eihän sataprosenttista ehkäisyvarmuutta saa mistään. Joten kyllä se pieni raskauden mahdollisuus aina on olemassa. Siinä mielessä ei pitäisi yllätyksiä tulla. Kondomi ja jälkiehkäisy varsinkaan eivät ole lähelläkään sadan prosentin varmuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän sataprosenttista ehkäisyvarmuutta saa mistään. Joten kyllä se pieni raskauden mahdollisuus aina on olemassa. Siinä mielessä ei pitäisi yllätyksiä tulla. Kondomi ja jälkiehkäisy varsinkaan eivät ole lähelläkään sadan prosentin varmuutta.
älkää nyt herranjumala tarttuko siihen yllätys sanaan niin tarkkaan! sanotaan sitten että vahinko..vahinkoja sattuu. ja sulle ap että tee niinkun itestäs tuntuu äläkä kuuntele noita murhajuttuja. ei lehtien otsikoihin tule todellakaan tekstiä että NAINEN MURHASI -7KUUKAUDEN IKÄISEN VAUVAN!
en ole siis mikään abortin kannattajakaan mutta jos itsestä tuntuu siltä ettei ole valmis niin parempi se on lapsellekkin..
22
sinä ottamaan tämän asian neutraalisti hällä väliä -tyylillä tai jopa positiivisesti? se se vasta ihmeellistä olisikin...
haluan sano omalta osaltani että lapseni on parasta mitä minulle on ikinä tapahtunut. en olisi koskaan voinut kuvitella sellaista rakkauden tunnetta minkä oma lapsi saa aikaan. että vaikka nyt voi tuntua pelottavalta niin se että tulee äidiksi myös antaa paljon vaikka se myös paljon ottaa. ensimmäisen kerran kun tulin raskaaksi niin epäilin aluksi että onkohan minusta ollenkaan tähän, ottamaan vastuuta toisen ihmisen elämästä. mutta se raskaus päättyi keskenmenoon joka tietysti oli kovin suuri pettymys, mutta toisaalta sain itselleni varmistuksen että todella halusin saada lapsen. nyt lapseni ollessa kaksi vuotias tunnen itseni ihan joka päivä onnelliseksi saadessani olla hänen äitinsä.
ihan neutraalisti otin. mikä siinä niin ihmeellistä on?
sinä ottamaan tämän asian neutraalisti hällä väliä -tyylillä tai jopa positiivisesti? se se vasta ihmeellistä olisikin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
äidit jotka tekee abortin eli kiistämättä murhaavat lapsensa, ovat todella itsekkäitä. He voisivat aivan hyvin antaa lapsen myös adoptoitavaksi mutta eivät VIITSI kantaa vauvaa TURHAAN sisällään 9 kk, se on niin rankkaa, joten tapetaan vauva, siis NIIIIIN käsittämätöntä! Pitäisi olla ehdottomasti kiellettyä tehdä abortti koska on hirveästi pareja jotka haluaisivat saada vauvan. on aivan sama mikä tilanne vahinkoraskaan perheellä on, murhaan se ei oikeuta, sen sijaan adoptoitavaksi voi antaa jos ei lastansa halua pitää. Tuollaisilta sietäis ottaa aiemmatkin lapset pois. Ei ole ansainnut niitäkään!
jos ei numerot taas vaihdu.
itse olen tullut nuorena vahinkoraskaaksi todella huonolla hetkellä mut ei tullut mieleenkään tehdä aborttia. olin erittäin köyhä opiskelija alkumetreillä mutta en olisi murhannut lastani. murha se on, yhtälailla kun murhaisi 5 vuotiaan lapsen. on kyllä sydämetön ihminen joka murhaan on valmis. en osaa olla enää ystävä ystävälleni kun kuulin hänen tehneen abortin, miten hän voi murhata lapsensa. sikamaista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raskaus on aika luonteva seuraus parisuhteessa.
entä työpaikkaa? Kauanko olet seurustellut?
Tässä muutama oleellinen kysymys alkuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koska olen aivan ihmeissäni että jonkun mielestä on ihan ok tehdä abortti. ei se ole koskaan ok. aina voi antaa adoptoitavaksi jos ei halua pitää. koskaan ei saa murhata, tai sitten jos niin saa tehdä niin saa murhata kenet hyvänsä. ei ole mitään eroa murhata 10 vuotiasta kuin sikiötä. jos jonkunmielestä on niin miksi?
Ei se elämä lapsen kanssa ole aina ruusuilla tanssimista, ainakaan kaikilla. Itse en ole mikään kovin äidillinen ihminen ja olin aivan uuvuksissa jo yhden lapsen kanssa, tiedän etten olisi jaksanut sitä kaikkea uudestaan. Minusta ei vain ollut siihen ja jo syntynyt lapseni sekä parisuhteena ja mielenterveyteni olivat todellakin tärkeämpiä kuin se syntymätön lapsi.
Kylmää tai ei, mutta jokainen lapsi, joka syntyy ansaitsee rakastavan perheen! Mikseivät tehneet abortteja ne kaikki vanhemmat, jotka hakkaavat, hyväksikäyttävät, ryyppäävät ja pilaavat lapsensa elämän jo alkuunsa? Ei sellaisesta selviä ikinä, ei sellaiset ihmiset aikuisenakaan kiitä tästä suuresta "elämän lahjasta" vaan rämpivät eteenpäin, yleensä tuskaisina. Näitä tapauksia näen joka päivä.
Maailma ei ole täydellinen paikka eikä ihmiset ole täydellisiä. Ajatteletteko oikeasti, että kaikkien kunnon ihmisten pitäisi lakata harrastamasta seksiä, jos he eivät halua lapsia? Eli minunkin pitäisi olla loppuelämäni ilman? Tai vaihtoehtoisesti kantaa lasta 9 kk kohdussani ja antaa pois? Joojoo, eläkää vaan pilvilinnoissanne vaikka maailma on täynnä OIKEITA ONGELMIA, oikeaa kärsimystä, surua ja tuskaa. Mitäpä niistä syntyneistä kun teitä kiinnostaa vaan ne syntymättömät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
älä välitä tästä av-maailmasta ja sen "täydellisistä" naisista. Jokainen tekee valintansa itse ja ihan totta, kyllä niitä vahinkojakin sattuu.
Toivotan kovasti tsemppiä ja voimia on ratkaisusi sitten mikä tahansa.
Itselläni tilanne on se, että tulin raskaaksi vahingossa (jepjep, olen aikuinen ja koulutettu ja ihan täyspäinen) miesystävälleni. Asia oli todellinen ylläri. Kummasti sitä jotenkin asiaan on sopeutunut kuitenkin ja nyt tuntuu aika luontevalta odottaa yllätysvauvaa, vaikkeivat ne ongelmat olekaan mitenkään automaattisesti ratkenneet.
koska olen aivan ihmeissäni että jonkun mielestä on ihan ok tehdä abortti. ei se ole koskaan ok. aina voi antaa adoptoitavaksi jos ei halua pitää. koskaan ei saa murhata, tai sitten jos niin saa tehdä niin saa murhata kenet hyvänsä. ei ole mitään eroa murhata 10 vuotiasta kuin sikiötä. jos jonkunmielestä on niin miksi?
joten ihmetelkää vain, vaikka oikein päänne kipeäksi.
Että näitä saakelin jeesustelijoita aina riittää. Ja enemmän kuin oikeita ajatuksia jakavia ihmisiä.
Ja jaksatte lässyttää 'Miten voi olla yllätys"? No kait se nyt on yllätys jos on ehkäisy pettänyt, eikä lasta olla suunniteltu. Vai mitä hittoa te viisastelette!!!
Tsemppiä ap.
Mieti ja punnitse ajatuksesi rauhassa, mutta aikaa ei ole rajattomasti, jos päädyt keskeytykseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja tuomitsevaa asennetta!!!
pahalla arvostelin kerroin vaan omat tuntemukseni. itse pidän sikiötä aivan yhtä arvoisena kuin muitakin lapsia. en ymmärrä miksi muiden mielestä sen voi murhata. en ymmärrä miksei se olisi sama asia kuin murhata jo olemassa oleva lapsi. tosiaan jos joku raiskaa niin ehkä silloin voisi olla ok tehdä abortti jos äiti niin haluaa. silti se on kamalaa mutten voi tietää kuinka pahalta tuossa tilanteessa tuntuisi. mieluiten silloinkin adoptio. En voi ymmärtää ihmisten itsekkyyttä että otetaan valta ihmiselämästä. On muka oikeus murhata pieni ihmisen alku. Antakaa adoptoitavaksi. Tietty tuntuu pahalta mut parempi sekin kuin murha, olkaa kiltit ihmiset samaa mieltä. Voisin harkita adoptoimista kunhan lapsesi saisi elää!
jos se siltä tuntuu. Säälin heitä siksi että minusta ihminen, jonka maailma on noin mustavalkoinen ja ehdoton, jää paljosta paitsi kun ei pysty asettumaan toisen asemaan omien ehdottomien mielipiteidensä takia. Onneksi minun ei tarvitse olla tekemisissä kaltaistenne tunnekylmien, murhaajiksi haukkuvien kanssa.
Ja hei, jos käyttää ehkäisyä ja se pettää, niin kyllä voi puhua yllätysraskaudesta. Ääliöt.
Ap:lle sanoisin että mieti tarkkaan elämäntilannettasi, ja sitä olisiko kuitenkin hyvä hetki saada lapsi. Ja puhu poikaystäväsi kanssa asiasta PALJON, vaikka miehille se tunnetusti voi olla hankalaa. Toivottavasti päädytte ratkaisuun joka on kummallekin mieluinen.
t. eräs joka ei ole tehnyt aborttia ja tuskin kovin helpolla sitä tekisi, mutta ei tuomitse muita ihmisiä laput silmillä niin kuin eräät
minulle on tehty kolme keskeytystä,
sekä on minulla kolme ihanaa kullanmurua.
Olen täysin sinut asian kanssa - joten SHOOT ME!!
Joku ei saanut tilaisuutta syntyä. Entä jos se joku olisit ollut aikoinaan sinä itse? Tai joku lapsistasi, miehesi jne. Minä ajattelen asiaa niin, että jokaisella on oikeus syntyä. Hyväksyn abortin vain raiskaustapauksissa, pahoissa sikiövaurioissa tai äidin fyysisen terveyden uhkana. Kaverini teki nuorena abortin. Kumi petti, jälkiehkäisy petti ja teetti abortin. En häntä tuomitse, se ei ole minun asiani, mutta kuitenkin tuntuu, että jollakin jäi elämä saamatta. Harmittaa.
Onko sallittua tehdä abortti, jos todetaan aivan varmasti, että lapsella on esimerkiksi kuolemaan johtava sydänvika tai 13-trisomia, joka johtaa myös kuolemaan ja yleensä alle 6 kk iässä? Onko oikein lasta kohtaan, että hänen pitää elää muutama päivä tai tunti ja kärsiä kovista kivuista tai mennä isosta leikkauksesta toiseen, vaikka tiedetään jo sikiöaikana, että lapsi ei tule elämään muutamaa viiikkoa pidempään?
Abortti ei ole mikään häpeä/rikos, joten jos siltä tuntuu, niin se voi olla aivan järkevä ratkaisu.
Adoptio ei ole yksinkertaista ja selkeää. Nämä huutelijat (adoptioon vaan!) eivät ole itse adoptuituja. Kukaan muu ei voi tietää millaista on kantaa tuskaa siitä, ettei omat vanhemmat halunnetkaan häntä. Eli, adoptiota en pitäisi edes vaihtoehtona.
Tsemppiä, ap, kyllä se siitä!!
että yhteiskunta voi huonosti kun täälläkin porukalle tulee heti huono olo kun joitain juttuja lukee. ihme tyyppejä.