Ajatuksia
Minulla ei ole yhtään miestä ystävänä. Ns. kavereina kylläkin (työ, harrastus, naisystävieni puolisot). Eli voimme esim. porukassa tehdä kaikenlaista ja viihdyn heidän seurassaan hyvin. Mutta en todellakaan niin hyvin, että edes haluaisin viettää heidän kanssaan aikaa kahden muuten kuin poikkeustilanteissa (esim. työpaikan lounastauko ym.).
Mistä tämä tuli mieleeni on se, että mieheni töissä on eräs nainen joka on alkanut kaveerata mieheni kanssa. Tällä naisella on käsitykseni mukaan useita miespuolisia ystäviä(?) eikä lainkaan naispuolisia. Minua kohtaan hän on käyttäytynyt yrmeästi kun olen hänet pariin otteeseen tavannut. Hän elää parisuhteessa eikä mielestäni ole "lutkamainen". Mutta jotenkin minua ihmetyttää kun tämä nainen pyytelee miestäni jatkuvasti milloin minnekkin (esim. kaljalle, leffaan, keikalle) ja useimmiten mieheni on kyllä kieltäytynyt. Eikö hän ymmärrä (itsekkin perheellisenä), että ehkei minun mielestäni ole kovin soveliasta että mieheni viettäisi illat toisen naisen kanssa kylillä?
Miten onko teillä muilla naisilla paljonkin miespuolisia ystäviä? Ja missä menee mielestänne raja esim. yhteisen ajan suhteen?
Kommentit (5)
edelliseen, että on siis ihan ok viettää aikaa ystävinä, jos tämä on kaikille osapuolille ja kumppaneilleen selvää, mutta rajansa kaikella. Jos miehesi viettää naisen kanssa aikaa kuten kenen tahansa muunkin ystävänsä kanssa, niin eiköhän ole ihan jees, mutta jos miehesi kerran on jo moneen otteeseen kieltäytynyt, niin saattaa olla, että nainen on ihastunut. Mutta sullahan ei ole mitään hätää, kun miehesi kieltäytyy!
2:nen
Nämä todella hyvät ystävät ovat homoseksuaaleja. Ilmeisesti heidän kanssaan on rennompi olla, kun taustalla ei ole mitään seksuualista. En tietoisesti sitä ajattele, mutta ehkä se jossain alitajunnassa on.
ei ole tätä nykyä miespuolisia ystäviä. Nuorempana oli useampiakin, mutta aina nämä ystävyydet päättyivät siihen että toinen kiintyi liikaa. Tästä oppineena en päästä suhdetta miehiin ystävyysasteelle saakka vaan pitäydyn vaan kaveruudessa.
minun miespuoliset ystäväni ovat kaikki homoja. Ei kyllä ole sellaista heteromiestä vastaan tullutkaan johon olisin hallunnut ystävystyä...
mulla ongelma on aina ollut se, että olen tullut erittäin hyvin toimeen miesten kanssa ihan vaan kavereina ja nämä ystävyys-/kaverisuhteet ovat harmillisesti päättyneet miesten tyttöystävien takia. Tai ei oikeastaan heidän takiaan vaan sen takia, että he ylipäänsä ovat varattuja. Tälläkin hetkellä tahtoisin olla läheisimmissä väleissä tuttujen miesten kanssa, joiden kanssa voidaan olla vain tuttuja sen vuoksi, että olisi jotenkin epäilyttävää viettää paljon aikaa yhdessä ystävinä.
Että näin, mutta en siis tietenkään tiedä mitkä ovat kyseisen naisen tarkoitusperät, mutta hän saattaa ajatella kuten minäkin.