Ystäväni on säälittävä/huvittava kun ei usko mitä kasvatusalan ammattilaiset
hänen lapsestaan sanovat vaan haluaa työntää päänsä pensaaseen ja kieltää ongelmat. Lapsi on lto:n mielestä "erilainen" ja hänen tulisi mennä tutkimuksiiin. Ystävän mielestä taas lapsi ihan normaali eikä tarvi mitään tutkimuksia. Olen yrittänyt hienotunteisesti sanoa, että kyllä kuule lto osaa paremmin arvioida lapsia kuin sinä, joka olet ammatiltasi elinatarviketyöntekijä.
Kommentit (5)
ottaa vastaan totuutta. Mutta näitä vanhempia löytyy myös opettajista/kasvatusalan hlökunnasta. Pitäisi aina ajatella lapsen parasta ja päästä yli omasta ahdistuksesta siinä, että oma lapsi voi olla erilainen. Vaikeaahan se on.
t.lto
Jos on pientäkään epäilystä "erilaisuudelle" hyvähän se on käydä tarkistuttamassa, voihan olla että selviää ettei ole mitään isoa hätää? Tai jos on hätää isoa tai pientä, niin lapsen tulevaisuuttahan se helpottaa että saa esim. pienryhmä toimintaa tai avustajan jolla on ammatitaitoa ja aikaa perehtyä juuri omaan lapseen?
Monesti ne lapset oireilevat vain tilanteissa, joissa paljon lapsia ja melua eli juuri päiväkodissa. Kotona kaikki menee hyvin ja ongelmia ei näy. Siksi on vaikea aluksi uskoa, että mitään vikaa on. Ja kun lopulta myöntää itselle, että lapsi tarvitsee apua, niin mistä sitä tukea saa? Perheneuvolaan vuoden jonot. Yksityiset tutkimukset maksaa ja mitä sitten vaikka saakin diagnoosin kun terapiaa ei kuitenkaan ole tarjolla.
Itse olen juossut lapseni kanssa tutkimuksissa vuosia ja apua tuntuu saavan vasta sitten kun alkaa itse olla niin lopussa, että tarvitsisi terapiaa jo itsekin!
en mä ainakaan ihan kaikkea niele,mitä tällaiset "ammatilaiset" sanoo....
noiden "ammattilaistenkin" ammattitaito, että en minäkään uskoisi ihan kaikkea.