Kun te riitelette puolisonne kanssa,

No en tietenkään oikeasti toivo mieheni karjuvan minulle.

Mutta meidän kolmattakymmentä vuotta kestäneessä suhteessamme hän on kerran korottanut ääntänsä. En muista, mikä oli laukaisevana tekijänä.

Meillä ei silti osata riidellä rakentavasti. Tai keskustella rakentavasti.

Mieheni menee täysin lukkoon, jos mistä tahansa miten tahansa kokee tulevansa moitituksi.

Minä olen siten oppinut pukemaan ajatukseni sellaiseen pakettiin, ettei hän tuskaannu, sillä silloin asia-ongelma-aloite ainakin jää käsittelemättä.

Minä olen pikkuhiljaa tuskaantumassa (no joo, tiedän, että olen ollut tilanteessa omasta tahdostanikin liian kauan!), kun yritän aina tasoittaa hänen tietään muiden joukossa; kaikki kun eivät oikein tahdo ymmärtää, miksi hän lähtee jurona pois konfliktitilanteista.

Joten - en osaa minäkään neuvoa ja odotan innolla viisaampien vastauksia ja neuvoja

miten te riitelette?

Pystyttekö keskustelemaan asioista vai meneekö huutamiseksi?

Pysyttekö asiassa vai tuleeko riitaan mukaan vanhoja asioita?

Saatteko selvitettyä asian vai lakaistaanko se lopulta maton alle?

Meillä miehen kanssa eilen riita ja me ei osata riidellä rakentavasti.

Menee huutamiseksi, vanhoja kaivellaan ja lopulta se riitaa jää roikkumaan ilmaan. Me ei varmasti olla ainuita... Mutta miten tätä pitäisi muuttaa? Se ei auta, että itse yrittää pysyä rauhallisena...

No ei vaan. Oon mä kuitenkin rakentavampi kun se, sillä aika herkästi lähtee tavarat käsistä ihan älyttömien asioitten takia. Saadaan ihan hirvee mega fight ihan typeristä asioista, eli riidellään usein. Mut ei se oo mikään ongelma. Eka huudetaan, sit ollaan hetki omissa oloissa ja sit jompi kumpi tulee pyytää kainaloon. Sitten halitaan ja jutellaan ihan rauhassa että mikä otti kaaliin.