Onko kokemuksia mielenterveysongelmaisesta seinänaapurina?

ja tama kokemus karjistyi siihen etta satuin kerran kyseisen henkilon kanssa yhta aikaa rappukaytavaan kun odotin lasteni kanssa bussia ja sain turpaani. Lapset huusivat ja itkivat shokissa. Mies vetas minulta silman ja posken mustaksi ja sitten keskittyi lohduttelemaan lapsia ettei ole mitaan hataa ja han hiihtaa vasenta latua ym. sekopaata tekstia.. Tein miehesta rikosilmoituksen muttei siita koskaan mitaan hanelle seurannut. Haadetuksi hanta ei saanut kun sosku maksoi vuokrat aina ajallaan ja isannoitsija sanoi etta nykylainsaadannon mukaan on vuokralaisia todella hankala saada haadettya paitsi jos jattavat vuokrat maksamatta. Mies kavi valilla linnassakin ja poliisit kavi hanta valilla hakemassa kotoa lyhyemminksi ja pidemmiksi ajoiksi mutta aina han palasi takaisin. Touhu paheni pahenemistaan ja naapurit kaikkosivat yksitellen. Niin mekin teimme kun vuoden odotimme parannusta tilanteeseen eika mitaan tapahtunut. Muutimme toiselle puolelle kaupunkia.



Mies terrorisoi kaikkia huutelemalla ja uhkailemalla naisia ja lapsia parvekeelta ja ikkunasta. Miesten edessa oli hiljaa kuin hiiri ja luikki miehia pakoon. Kotonaan huusi yot ja paivat kaikkea ihan alytonta (joka kuului meille ja muille naapureille ihan selkeasti), hakkasi harjalla kattoon, seiniin ja lattiaan, pomppi tasajalkaa, karjui, kerran kaatoi kirjahyllynsa jne jne... tassa muutamia hairioita luetellakseni.

Syön masennuslääkkeitä. Elän aivan normaalia elämää, joten minusta tuskin on haittaa naapureille. Koska seksikään ei maistu, niin en pahasti häiritse seinänaapureita kiimaisilla karjahteluillakaan. Ja nukun aika paljon (nukkuessa hiljaa). Virtsaamiset hoidan siihen varattuun pönttöön. Eli pohtisin nyt ihan ensi, että onko teiä naapurinne ihan "normaali" mielenterveysongelmainen (joita mahtuu sataan aika paljon) vaiko jotain paljon vakavampaa..

Melkein epäilisin skitsofreniaa, mutta enpä tiedä diagnoosia. Kykenee elämään (lääkityksen?) avulla yksin, en tiedä käykö joku hoitaja häntä katsomassa, vaikuttaa välillä niin psykoottiselta se meno. Tuntuu siis hermostuvan ihan normaaleista elämisen äänistä, joita meillä voi olla. Hieman stressaavaa, mutta kaipa tähänkin tottuu.

Hänkin hakkasi harjalla kattoaan, koluutteli pattereita, teki meistä aiheettomia valituksia, pudotteli nimettömiä kirjeitä postiluukusta... Olimme silloin aika nuoria ja koska asuimme vuokralla muuten kovasti mieleisessä asunnossa ja tajusimme selvästi alakerran rouvan olevan sairas, emme pistäneet rouvalle luuta kurkkuun näin jälkikäteen ajateltuna tarpeeksi ajoissa.

tuntuu jollain tavalla "lapselliseltakin", eli en tiedä osaisikohan hän kovin monimutkaisesti (valituksilla,tms.) terrorisoida meitä. Nyt vain siis huutaa ja heittelee tavaroita ja paiskoo ovia omassa asunnossaan. Soittaa välillä täysillä samaa biisiä kaksi tuntia putkeen täysillä, ym. Jokin suora toiminta hirvittäisi hieman,jos hän saa päähänsä meidän vainoavan häntä. Jos hän vajoaa johonkin syvempään psykoosiin, pitääkö soittaa poliisit vai ambulanssi?