Asperger vai mikä diagnoosi ekaluokkalaiselle tytölle?

ei välttämättä mikään noista. Vaihdos kouluun voi tehdä tuollaista, ja pakkoliikkeitä tulee monilla lapsilla tuon ikäisinä. Jos pakkoliikkeet eivät mene pois parissa kuukaudessa, silloin voi huolestua. Niistä on miitenkin vaieka sanoa onko kyseessä tapa vai pakkoliike.



Aspergerlapsilla on usein hankaluuksia kyllä leikkimisessä, koska eivät osaa leikkiä, ottaa toisia huomioon. Minkä ikäisten kanssa lapsi leikkii? Jos leikkii huomattavasti nuorempien kanssa ja lähinnä seuraa sivusta eikä aktiivisesti osallistu, ovat leikkitaidot heikot. Onko hänellä sisaruksia? Sekin voi kertoa miksi lapsi ujo ja leikkimätön.



Onko lapsi aina ollut hiljainen? Millainen hän on kotona? Toisilla on luonteessa vetäytyvyyttä.



En olisi kovasti huolissaan, mutta lapsi ehkä tarvitsee vain tukea leikkimisen opettelussa ja muihin tutustumisessa. Olkaa hyvässä yhteydessä opettajaan esim. reissuvihon välityksellä ja jutelkaa lapsen kanssa. Voitte myös vahvistaa olemassaolevia ystävyyssuhteita vaikka kutsumalla lapsen kavereita kylään.



Diagnoosit tekee ammattilainen, älkää miettikö niitä ennenaikaisesti.

on kuitenkin itse huono ehdottelemaan mitä leikittäisiin. On ainoa lapsi. On siis tuttujen seurassa puhelias, mutta suuressa lapsilaumassa hiljainen ja arkakin. ap.

miettimään. Tuntuu ,että nykyään ei varsinkaan ujonpuoleinen voi olla ollenkaan ilman että siitä tehdään joku lääketieteellinen ongelma.

vuorovaikutustaidoissa ja toiminta "erikoista".

Huolestumisen sijaan tukekaa lasta luokkatovereihin tutustumisessa. Koulun alku voi olla hankala, silloin voi jäädä ujoutensa jalkoihin. Opettajan kanssa voisi kysellä millä tavoin luokan ryhmähenkeä voisi lisätä.



Ja tosiaan niitä pakkoliikkeitä on monilla lapsilla, kuten jo sanoin. Omassa ryhmässäni päiväkodilla on aina välillä lievästi pakkoliikkeisiä lapsia, ja lähes aina ne vaimenevat kuukauden sisään. Älkää kieltäkö lasta liikkeistä, sillä ne ovat tahdottomia ja lapsi ahdistuu jos niistä huomautellaan. Seuratkaa (jos ette ole jo seuranneet) tuleeko liikkeitä lapsen tahtomatta koko ajan, vai voiko lapsi esimerkiksi lopettaa liikkeen kiinnostuessaan jostain muusta. Jos kyseessä on tapa, siitä voi huomauttaakin..



No, jos kuitenkin tahdotte, niin koulun kautta voi lasta tutkiakin. En usko kumminkaan, että tarvetta olisi, vaikuttaa ihan tavalliselta, hieman ujolta lapselta. Ainoilla lapsilla, ja lapsilla ylipäätään, saattaa olla koulun ja ryhmän vaihtuessa alussa hankalaa. Mukavaa, että huolehditte hänestä niin. :)

Aina parempi mitä aiemmin ongelmat huomataan, sillä lailla niihin saa apua ennen kuin mennään metsään. Meillä lapsen as-diagnoosi lähti juuri siitä, kun päiväkodissa alkoivat vihjailla asiasta. Itse en olisi tajunnut mitään, eikä neuvolassakaan osattu kiinnittää asiaan huomiota.

Ovat sellaisia haavelijoita ja omantoiminnan ohjaus heikkoa. En sano, että olisi add, mutta jos joku on pakko sanoa.

Asperger lapsella nimenomaa ongelmana vastavuoroisuus.

Omalla lapsellani adhd piirteitä ja asperger lapsen vastavuoroisuus.

Tämmöinen keskustelu tämmöisellä keskustelupalstalla on tietysti aika hedelmätöntä, että arvotaan lapselle näkemättä diagnoosia, mutta tietty, jos asiaan on kiinnitetty ammattilaisten toimesta huomioa sekä eskarissa, niin silloin on minusta hyvä hetki tarttua siihen, että "hei, jos tytössä on teistä jotain vikaa, niin mitäs kannattaisi tehdä". Sitten jos ammattilaiset vetäytyy, että ei mitään, niin ehkä he eivät olleetkaan niin huolissaan, mutta jos taas sanovat, että sinne ja tänne voi ottaa yhteyttä, niin miksei lasta voisi tutkia. Kivahan se on jos mitään ei löydy ja toisaalta onhan se kiva, jos löytyy, niin sitten osataan taas tarjota ajoissa oikeanlaista apua.



Ja jos tälle diagnoosiarvailulinjalle lähdetään, niin pakkoliikkeet voivat tietty stressin lisäksi liittyä vaikka touretteenkin. Mutta en nyt sitäkään lähtisi tuon kirjoittamasi perusteella arvailemaan.