Lue keskustelun säännöt.
Elämäänsä tyytyväisiä yksinhuoltajia täällä?
07.02.2009 |
Ihana lapsi, on sukua ja ystäviä, hyvä työ, turvattu toimeentulo. viihtyisä koti, harrastuksia. Itsenäisyyttä, rauhaa, vapautta, tasapainoa, onnellisuuttakin.
Tuoreen väitöskirjan mukaan sosiaalitoimi kategorisoi minut syrjäytymisvaaraan ja syy on ero entisestä aviomiehestä jonka kanssa elämä oli pitkälle helvettiä.
No en toisaalta kyseisten viranomaisten kanssa olekaan yhteyksissä, mutta sinänsä jännä aina huomata miten vahva stigma tuossa yh sanassa on.
Kommentit (9)
Olen erittäin tyytyväinen elämääni. Mielestäni olen paljon tyytyväisempi kuin parisuhteissa elävät ystäväni.
On lapset, on ystäviä, on työ, harrastuksia... Mitä muuta voisin toivoa. Näin on oikein hyvin. Ikinä en enää ota miestä tähän taloon.
terv onnellinen yh
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kaipaa elämääni mitään lisää. Ehkä talous saisi olla paremmalla tolalla, mutta muuten kaikki hyvin. Enkä ole edes skitsofeenikko ;)
Oli helpotus päästä omiin oloihin väkivaltaisesta suhteesta.
Lasten kanssa sujuu arki niinkuin ennenkin, ja nyt minulla on jopa näitä lapsivapaita. Nuorin on vielä siinä iässä ettei sitä voi yksin jättää, joten harrastuksia ei paljoa ole.
Mutta olen huomannut että kaipaan parisuhdetta. En ole sellainen sinkkuluonne, enkä tykkää seuranhausta tms. Haluaisin siis kunnon suhteen, arkisine touhuineen.
Mun ex yrittää yhä terrorisoida elämääni, mutta siitä huolimatta olen nyt ekan kerran kymmeneen vuoteen tasapainoinen ja onnellinen. Onneksi sain repäistyä itseni pois suhteesta, jossa oli paljon henkistä väkivaltaa ja myös fyysisen väkivallan ensiasteita... Nyt minulla on hyvä työ ja tasapainoinen talous. Ei ole mitään valittamista. Lapsiani rakastan yli kaiken.
Kyllä yksin oleminen aina huonon tai keskinkertaisen parisuhteen voittaa! Elämä on niin paljon helpompaa ilman sitä miestä...Ikinä en saman katon alle enää ukkoa ota, seurustella voin ehkä joskus, mutta yhteen en muuta.
Lapset, harrastukset, työ ja ystävät riittävät tällä hetkellä minulle mainiosti elämän sisällöksi. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä enemmän aikaa kuluu erosta, sen onnellisemmaksi tulen. Juuri nyt elämäni on melkeinpä juhlaa, vaikka arki on "rankkaa" ja vastuu lapsista täysin omilla harteilla. Juuri lapsiin liittyvissä asioissa kaipaisin toisen aikuisen - juuri nämä lapset tuntevan - tukea, vaan tyhjästä ei nyhjäistä!
Välit exään ovat huonontuneet koko ajan, ja nyt sen osuus lasten elämässä on lähinnä marginaalinen. Tapaa kyllä vekaroita säännöllisesti, mistä saan itselle vapaa-aikaa.
Mulla on vähän mutta hyviä ystäviä, talous kunnossa, oma pää kunnossa. Mikäs tässä on eläessä :) Mikä tahansa parisuhde tässä tuntuisi vaan taakalle, eli en ole viitsinyt mitään suhdetta edes aloittaa. Meillä on hyvä näin.
Olen elämääni varsin tyytyväinen kahden lapsen yh. Perhe-elämämme on tasapainoista ja turvallista.
Olen tyytyväinen perheeseen, työhön, elämään jne =)
Lasten isä on hyvin vähän kuvioissa mukana, mikä on ikävää lapsille. Olen lapsista vastuussa kaikin tavoin 24/7, mutta sekään ei haittaa, koska olen jo omat juoksuni juossut ja nautin perhe-elämästä. Harrastamme ja reissaamme yhdessä, kesällä vietämme lomaa mökillä. Tottakai välillä on raskasta tehdä kaikkin päätökset + niihin päätöksiin johtavat pohdinnat yksin, mutta sille ei nyt voi mitään =)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erosimme, koska ei vain ollut aktiivista rakkautta ja liikaa riitoja ja muuta epätyydyttävää. Ei siis ollut mitään erityisen hyvää syytä.
Silti olen nyt erittäin tyytyväinen. Päätös oli ehdottoman oikea.
Minulla on paljon vapaa-aikaa, sillä lapsi viettää säännöllisesti aikaa isänsä kanssa, se antaa minulle aikaa omiin harrastuksiini ja vähentää arjen taakkaa, joka usein suhteessakin ollessa voi olla raskas.
Seurustelen tällä hetkellä, mutta hoidan silti yksin talouteni ja olen yh.
ovat näköjään jossain muualla, ehkä he ovat hankkineet elämän...