Ystävältäni kuoli koira ja lapseni haluaa tehdä hänelle kortin.

"Tassunjälkiä sydämessä

kuin joku olisi kulkenut siitä vastikään.

Joku käveli sydämeni yli.

Sinäkö se olit koirani?

Ohimatkallako vain?

Et kai.

Kyllä pysyvästi sinne muutit.

Teit pesän lakanoihin.

Merkkasit myös nurkat.

Kipitit läpi sydämeni.

Kurajaloin.

Karvoin.

Jätit tassunjälkiä sydämeeni."





eeva kilpi:



koiratta

on kuonoa ja

kahta luppakorvaa yksinäisempi

yö

on toisen hengitystä vajaa.

en pelkää. Ikävöin.

"Nuku rauhassa pieni koiraenkeli,

joka siipiään maailmassa kokeili.

Lennä takaisin koirien maailmaan,

sinne mistä tulitkin aikoinaan."



--------------



"Aivan taivaan tällä laidalla

on paikka nimeltä Sateenkaarisilta.

Lemmikit, jotka ovat olleet täällä

jollekulle erityisen läheisiä,

menevät kuoltuaan Sateenkaarisillalle.

Siellä on kaikille rakkaille

ystävillemme niittyjä ja kukkuloita,

joilla ne voivat juosta ja leikkiä yhdessä.

Ruokaa, vettä ja auringonpaistetta

on yllin kyllin, ja kaikilla

ystävillämme on lämmintä ja mukavaa.

Kaikki eläimet, jotka ovat olleet

sairaita ja vanhoja, saavat takaisin terveytensä ja elinvoimansa;

loukkaantuneet ja vammautuneet

parantuvat ja tulevat jälleen vahvoiksi,

juuri sellaisiksi, kuin ne ovat muistoissamme ja unelmissamme

menneistä päivistä ja ajoista.

Eläimet ovat onnellisia ja tyytyväisiä.

On vain yksi pieni asia:

kukin niistä kaipaa jotakuta hyvin rakasta,

joka niiden täytyi jättää jälkeensä.

Ne kaikki juoksentelevat ja leikkivät yhdessä,

mutta tulee päivä, jona yksi yhtäkkiä

pysähtyy katsomaan kaukaisuuteen.

Sen kirkkaat silmät ovat

jännittyneen tarkkaavaiset;

sen innokas ruumis värisee.

Yhtäkkiä se alkaa juosta pois

ryhmän luota lentäen yhä

nopeammin yli vihreän ruohon.

Se on havainnut sinut,

ja kun sinä ja rakas ystäväsi

vihdoinkin tapaatte,

te pysyttelette yhdessä riemukkaina

jälleennäkemisestä ettekä koskaan enää eroa.

Iloiset suudelmat satavat kasvoillesi,

kätesi hyväilevät taas rakasta päätä

ja katsot vielä kerran

lemmikkisi luottavaisiin silmiin,

jotka niin kauan

olivat poissa elämästäsi,

mutteivät koskaan poissa sydämestäsi.

Sitten te ylitätte Sateenkaarisillan yhdessä...



-Kirjoittaja tuntematon-"



-------------



"Tunnen sinut vierelläni, näen kuonosi, kuulen haukkusi.

Jos olisit täällä, sinut sulkisin syliini, ottaisin lähelleni."



-------------



"Satumetsän laidalla oli portti.



Se oli pieni portti, pienin kaikista. Niin vihreä se portti oli ja täynnä pieniä kirsikankukkia. Siitä mahtui kulkemaan läpi vain harvassa ja yksitellen. Se oli taivaan portti pois Satumetsästä.



Ja sen portin läpi kulkivat kerran kaikki koirat, niin rauhallisena mieleltään, kevyesti askeltaen. Portin takana oli ikuinen meri ja suuremmat metsät. Se oli uusi kaunis maailma, satujen koirataivas.



Kerran iltana rauhaisana, portin luokse kulki koira. Ei vanha iältänsä, mutta uupunut voimiltansa. Rauhallisena se kulki, kulki ikuisuuden portille niin pienelle portille, josta läpi kuljettiin vain yksin.



Pieni koira istui, katsoi portista kauas. Näki valon ja ihastui siihen, niin kauniilta valo näytti. Olisi valon ottanut kiinni, mutta se paistoi portin toisella puolella. Niin askeleen rohkean otti lähemmäs.



Niin kuin tähdeksi olisi syntynyt, pieni koira, se muuttui kevyeksi aivan, niin onnelliseksi se itsensä tunsi. Valo kaunis teki sen taas nuoreksi ja rohkeaksi. Se istui katsomaan, odottamaan seuraavaa kulkijaa.



Niin on koirani mennyt siitä portista... Kauniimmalla puolen ne vapaana juoksentelevat. Miksi suren, miksi itken niin paljon? Koirani on rauhallinen ja tyyni. Sen on hyvä olla."



-------------



"Olen varma siitä: koirille on taivas

Siellä parannetaan kaikenlaiset vaivat.

Siellä voi suloisimman tuulen haistaa

Ja parhaimmat herkut maistaa

Siellä on jokaiselle pehmein paikka

Levätä voi ja leikkiä vaikka.

Yhteiset muistot voimia antaa

Kun lempeimmät tuulet Ystävää kantaa."

koiransa 2 vuotta sitten menettänyt

Tosi kauniita kaikki.

Vedet silmissä täällä minäkin luen näitä.

Ap

mutta näitä lukiessa tuli ikävä. Ehkä me tosiaan vielä joskus nähdään.