onko sinulle joskus käynyt niin että olet netissä tavannut miehen

ainoastaan oma ukko tekee poikkeuksen! Sen kanssa juttua on riittänyt pidemmällekin.

Mutta toisen miehen kanssa sitten juttua riittänyt 8 vuotta saman katon alla :)

On. Mutta sitten huomasin, että se asia, että luistaako juttu selvisi yleensä hyvin puhelimessa. Sittemmin en suostunut tapaamaan pelkkien kirjoitusten jälkeen, kun tuon huomasin.



Yksi KTM kirjoitti loistavasti. Mutta puhelimessa paljastuikin melkoiseksi yläilmoissa liitäväksi siivousintoilijaksi.



Niin, mutta suurimman osan kanssa kemia toimi irl hyvin myös. Itsestäni saa tosi kuivan vaikutelman kirjoitetusta tekstistä ja olen taatusti paljon parempi tilannekomiikassa puhelimessa tai kasvotusten. Siten kirjoitettu teksti antaa minusta paljon vakavamman ja asiallisemman kuvan ja siten joku mies on voinut säikähtää eläväistä luonnettani puhuttuaan puhelimessa / tavattuaan.

Olen samaa mieltä tuosta, että ihmisestä voi saada ihan erilaisen kuvan pelkästään kirjoituksen perusteella. Osa ihmisistä kirjoittaa kieliopillisesti kaikki oikein jne. ja yleensä siitä saa juuri sen vakavan ihmisen kuvan.



Ja kirjoituksessa on sekin puoli, että kirjoittaja voi miettiä hyvin tarkkaan ja pitkään mitä sanoja käyttää ja muokkailla sitä kirjoitusta. Puhelimessa kun juttelee, niin siinä ei ole niin paljon aikaa miettiä ja pohtia ja yleensä sieltä sitten aika rehellisiä juttuja tuleekin (tai ainakin voi sitten kuulla jos toinen jotenkin epäröi tms). Ja etenkin se huumorintaju tulee puhelimessa jutellessa paremmin esiin kuin sähköposteissa ja minulle tuo ainakin on tärkeä asia; en kestä täysin vakavia miehiä joilla sitä huumorintajua ei ole tai se on täysin erilainen minun huumorintajuni kanssa.

tai oletteko luulleet että se kipinä on, mutta kasvotusten olette huomanneet ettei näin olekkaan?

tapaamaan yhtä miestä niin, etten tiennyt hänestä juuri mitään. Tai siis, sanotaanko näin, että deittiprofiilini ansiosta treffikutsuja tuli niin tuhka tiheään, etten muistanut panna merkille, minkä nimimerkin kanssa lupauduin lähtemään ulos. En siis tiennyt hänestä kuin sukupuolen. :D



Meillä oli kuitenkin todella ihanaa yhdessä, seurustelimme puolitoista vuotta, nykyään olemme mitä parhaimpia ystäviä. Joskus ei siis ole mitään merkitystä millään nettiolemuksella.

Livenä olen sitten huomannut että kun toinen ei voikaan kaikessa rauhassa sorvata mielenkiintoisia kirjoituksia koko iltaa niin jäljelle jää tuppisuu jonka kanssa ei sitten olekaan mitään kipinöitä.

Niin ja pitää vielä rohkaisuksi sanoa, että kaikki tapaamani miehet olivat tosi hienoja ja mukavia miehiä ja pidin heihin kaikkiin yhteyttä tapaamisen/tapaamisten jälkeen, osaan pidän vieläkin. Yhteenkään kammotukseen en törmännyt, mutta uskoisin, että syynä oli oma osin provokatiivinen kirjoittelu alkuunsa, joka karisti kaikki typerät ja seksin perässä juoksijat karkuun ;-)



Ja jollain tapaa nuo tapaamani miehet olivat upeita peilejä itselleni siitä minkälainen olen. Ei suoraan vaan epäsuorasti, mutta koskaan en ole oppinut niin lyhyessä ajassa niin paljon itsestäni.

Ei ole mitään pettymystä tullut, kaikki olleet juuri sellaisia kuin olen kuvitellutkin. Tosin omalla kohdallani olenkin tuntenut nämä miehet kohtalaisen kauan ennen tapaamista, joten olen siis ehtinyt perehtyä hyvin heihin ennen tapaamista.

Kaksi-kolme kertaa olen tavannut miehen, jonka kanssa kemiat sopi yhteen

Sitten on ollut lukuisia " ihan kiva" -tapauksia. Ja siis pyydän AINA kuvan etukäteen, mutta siltikään se ei kaikkea kerro.



Ja jotkut miehet on myös olleet niiin selkeästi seksin perään (vaikka sen perään itsekin olen), et mielenkiinto on mennyt siihen.

Parin kanssa kipinän tunsin ennen tapaamista. Toisen kanssa irl juttu luisti, mutta kipinää ei ollut. Toisen kanssa on tuota kipinää vieläkin - tänäänkin kun ruokakaupassa tarttui kädestä.