On nii paska olo.. 2v tyttö säikkyy minua jos tulen noepasti häntä kohti.
Olen menettänyt hermojani tytön kanssa ja toisinaan huutanut ja napannut kädestä kiinni. Olen kai ollut pelottava ja kovakourainen koska saan aikaan säpsyn..
Kommentit (8)
Kun oli oppinut niitä luunappeja ja tukistuksia odottamaan.
Eipä ole omilla aihetta pelkoon. Aika muuttaa tapojasi, ap.
jos kerrankin vielä käyt häneen kiinni. Lapsesi on varmaan myös arka ja herkkä lapsi. Opettele tuntemaan hänet!
äitiä, jonka pitäisi rakastaa, välittää ja huolehtia.
suojella lasta.
niin sinun lapsesi joutuu pelkäämään sinua.
on kyse 2-vuotiaasta!!
ei perusturvallisuuden tunne ole kovin häävi.
mene ensi kerralla toiseen kamariin niitä hermoja tuulettamaan, äläkä lapsea pelottele!
" Luottamuksen menettämiseen riittää yksi teko. Turvallisuuden menettämiseen riittää yksi teko. Mutta meidän lapsuudessamme ne toistuivat. Jos minä rakastan sinua 99 prosenttia ajasta ja yritän tappaa sinut yhden prosentin ajasta ilman, että sinä tiedät, koska tuo yksi prosentti tapahtuu, sinä et ole turvassa minun lähelläni. Sinä et ikinä halua olla minun lähelläni. Ja vaikka tietäisit, milloin yksi prosentti tapahtuu, meidän suhteemme olisi vähintäänkin kummallinen ¿ jos suhteesta voidaan edes puhua.
On tärkeää, että me voimme luottaa. On yhtä tärkeää, että me emme katso omassa elämässämme vain sitä, millaisia me olemme 99 prosenttia ajasta. Yksi prosentti voi huutaa niin kovaa, että muu elämämme peittyy sen alle. Jos joku valittaa meille, että emme kohtele häntä hyvin jossakin kohtaa, ja alamme puolustella itseämme puhumalla siitä, kuinka hyvin muut kohdat ovat, me saatamme olla yhden prosentin ihmisiä. Todennäköisesti me olemme lähes sokeita tuolle puuttuvalle prosentille. Mutta silloin, kun joku nostaa sen meidän silmiemme eteen ja yrittää avata silmämme, meidän on syytä katsoa. Me olemme muille sitä, minkälaisina he kokevat meidät. Joskus he kokevat meidät 99-prosenttisesti sen kautta, mitä me olemme yhden prosentin ajastamme."
Aina kun menet ohi, niin kosketa vaikka päätä hellästi. Silitä ja pidä hyvänä. Kaappaa syliin, ja höpöttele kuinka rakas on. Sillä lailla lapsi oppii taas, että äiti rakastaa ja haluaa vain hellitellä, eikä se ole pelottava. Älä huuda ja revi kaksivuotiasta. Ei ne edes ymmärrä tuhmuuksiaan suurimmaksi osaksi aikaa.
Aina hymyilen, kun katson lapsia. Jos puhuttelevat, niin hymyilen, enkä näytä ärsyyntyyntyneeltä. Hellin, ja annan pusuja. Huudan joskus, koska olen joskus äkkipikainen, mutta en kenellekään erityisesti, kiukusta vain. Yleensä keittiössä kun tiputan kömpelyyttäni jotain lattialle. Mun kaksivuotias tulee kurkistamaan, että mikä se oli. Kun tulen äkkia takaa, niin ne tietävät, että tulen ' lääppimään' niinkuin vanhin sanoo. Mutta ainakin tietävät, että rakastan heitä hulluna, ja ovat minulle tärkeitä.
pelottaisiko? saisitko sätkyn?
Miksiköhän suositellaan laskeutumaan lasen tasolle, kun lasta komennetaan? EI NÄYTÄ NIIN SUURELLE JA PELOTTAVALLE!!!!!!!!!!!