minkä ikäisenä lapsesi oppi pyöräilemään ilman apupyöriä?
Kommentit (20)
hyvin pysy pystyssä 20m ja sit sillä tuli paniikki . saa nähä kun lähdemme isommalle alueelle harjoittelemaan miten sitten menee . aika arka on kokeilemaan ilman apurattaita ajamista
eli nelivuotiaina, nuo syksyn lapset :)
Ne eivät ole maassa kun ajaa mutta on ihan kauhuissaan jo ajatuksesta että otettaisiin ne pois. Vuosi sitten kokeiltiin ottaa pois. Ajeli pari metriä ilman mutta sitten aina laittoi jalat maahan.
poika täytettyään 5 vuotta ja tyttö samanaikaisesti täytettyään juuri 3 vuotta.
meillä haluaisi nuorempi apurattaat pois kun isommilla sisaruksillakaan ei niitä ole.
Onko liian aikaista ottaa pois tuolta kuopukselta?
lasta niin, että olet työntävinäsi vauhtia. Onnistuu varmasti hienosti liikkeellelähtö ja sitten kerrot lapselle/annat lapsen huomata, ettet auttanutkaan, vaan hän teki sen ihan itse!
Kerrasta lähti, ei ole tarvinnut pidellä eikä työnnellä.
Ei huomaa nyt enää (7v) mitenkään että on ollut myöhäinen oppija tässä asiassa, on todella ketterä pyöräilijä nykyään.
Ei ole tykännyt pyöräilystä ikinä, motivaation puute varmaan suurin syy hitaaseen oppimiseen sekä arkuus ja lannistuu helposti.
että hellurei, mutta oppi kyllä ajan kanssa... sisua ja rohkeutta kun löytyy ja tahtoa niin onnistuu melko pieneltä.
mutta edistystä ei juuri ole tapahtunut. Ei meinaa millään löytää tasapainoa ja uskon puutekin vaivaa, hätääntyy heti, jos päästetään irti, vaikka pysyisikin pystyssä.
Nostakaa vähitellen apurattaita ylöspäin. Harjaantuu siinä ajamaan ja lähdönkin oppii siinä sivussa. meillä oli pari viikkoa ihan ylöspäin ennenkä saatiin vannottua ettei niitä tarvitse.
Harjoiteltiin sellaisessa loivassa alamäessä... kevyt työntää. Viikossa oppi.
Vierailija:
meillä haluaisi nuorempi apurattaat pois kun isommilla sisaruksillakaan ei niitä ole.Onko liian aikaista ottaa pois tuolta kuopukselta?
Yhtä varhaisoppinutta läheltä kauhulla seuranneena en välttämättä suosittele. Tuon ikäisellä kun ei ole pätkääkään järkeä eikä itsesuojeluvaistoa. Ilman apurattaita pyörällä pääsee triplasti lujempaa. Ja jos jalat ei ota vielä kunnolla maahan, on liikkeellelähtö ja pysähtyminen melko haasteellista.
poika täytti tammikuussa 3 ja pääsiäisenä otettiin hiekkakentällä pyörät pois koska on muutenkin motorisesti lahjakas ja oppi pyöräilyn apupyörillä 2 vuotiaana kertalaakista. apupyörät otettiin sillä ajatuksella pois että saa ne takaisin jos huomaa ettei todella ole vielä kypsyyttä oppia. Liikkeelle lähtiessä tarvitsee vielä henkistä apua, osaa siis yksinkin(pari kertaa lähti vahongossa) muttei luota taitoonsa siinä. Ekana päivänä hiekkakentällä kaatuili miljoona kertaa mutta aina uusiksi pyörän päälle ja menoksi:)
seuraavana päivänä mentiin jo pyörätielle hölkkäämään vierelle. Joka suojatien eteen osaa pysähtyä ja taluttaa luvan saatuaan tien yli. Eli 3 vuotias voi aivan hyvin oppia jos on sen sorttinen. Oma pikkusisko taas oli 6 v kun työn ja tuskan kanssa oppi ilma apupyöriä, ollut aina kömpelömpi ja motorisesti ei niin kovin lahjakas, enemmän taiteilijatyyppi;) eli siis kovin on yksilöllistä
oppiminen.
oli harjoitellut sellaisella potkupyörällä aiemmin.
Häneltä ei vain polkeminen suju. Muut lapset oppivat ilman apupyöriä ajamaan muistaakseni 4¿5-vuotiaina.
Kumpikin oppi silloin, kun motoriset taidot olivat siihen riittävät, ihan oikeaan aikaan siis.
eli aina pitää pukata vauhtiin ja sitten juosta vaikka kilometrinkin pyörän perässä ennen kuin tarvitsee jälleen jonkin pysähdyksen jälkeen (mielestäni henkistä) apua