en pidä itsestäni!
tai oikeammin en arvosta, enkä usko kenenkään muunkaan arvostavan.. oon 30v enkä osaa ajaa autoo, minulla ei ole työpaikkaa(ei ole koskaan ollutkaan) joitakin harjoitteluita joskus.. koulut jäi aikanaan kesken, eli ei ole edes ammattia. no nyt varmaan jotain ihmetyttää, et mitä ihmettä olen sitten nämä vuodet tehnyt?? no , mulla on 4 lasta ja viides tulee kesällä.. eli kotiäitinä olen elellyt, ja onhan tässä paljon hyvää. mut tämä arvottomuus ahdistaa..
Kommentit (2)
ajokortin saa vieläkin ajettua ja koulutuksen hankittua. Minusta nämä eivät ole isoja ongelmia. Paras tietysti olisi jos pystyisit arvostamaan itseäsi juuri sellaisena kun olet nytten.
Helppoa se ei ole, koska minulla on asiat todella hyvin ja on akateeminen ammattikin, mutta silti haluaisin olla jotain parempaa. Haluaisin olla yhteiskunnan tukiljalka, mutta tässä ammatissani en sellaiseen pysty.
Eli aina voi haluta muuta mitä on. Tyytyväisyys lähtee kuitenkin sisältäpäin.
Olet arvokas ihan omana itsenäsi, ja mietipä, miten arvokas olet lapsillesi. Ja miehellesi sekä muille läheisillesi.