Miksi kiusaajat ovat usein niitä menestyjiä ja menestyneiden lapsia?

Kiusaajia löytyy kaikista ryhmistä.

Meillä ne kiusaajat ovat olleet niitä huonoimpien perheiden lapsia (alempi sosiaaliluokka), joilla itsellään on vakavia ongelmia. Esim. muutama kiusaaja koulustamme huostaanotettiin. On myös ollut osalla jo teininä huume/varkaus/väkivaltarikostaustaa. En kyllä tunne nuoruudestani yhtään kiusaajaa, joka olisi menestynyt.



Kiusatut taas vaikuttaisivat olevan yleensä ylemmistä sosiaaliluokista ja koulunkäyntiinsä keskittyvät ja ei valtavirranmukana menevät vaikuttaisivat jäävän useammin muiden hampaisiin. Oman kokemukseni mukaan heistä on tullut vanhempina ihan normaaleja tai todella menestyviä.

Häntä itseään en kutsuisi menestyjäksi, hän ei oikeasti oikein pärjää missään.



Isä on menestyjä, joka on pistänyt lapsen lapselle liian vaativaan kouluun ja äiti kuskaa tätä jääkiekossa, johon lapsella ei ole lahjoja.



Kumpikaan ei ole koskaan lapsen kanssa, vaan tämä on kotoa poissa aamuseitsemästä iltayhdeksään. Nukkuu siis kotona, ei muuta.



JANOAA aikuisen huomiota ja hakee sitä sitten kiusaamalla kun ei muutakaan keksi. Kun ei ole järin fiksu.

Toisen isä oli diplomi-insinööri ja äiti luokanopettaja. Toisen kiusaajan äiti oli monitoimitalon johtaja.

Kiusaajat todellakin olivat usein juuri keskivertoa menestyneemmistä perheistä. Tähän oli erilaisia selityksiä, joita en nyt muista.

ja toisesta restonomi.

eivät anna hellyyttä ja hoivaa tarpeeksi, opeta mikä on oikein ja mikä väärin kuten tavallisissa perheissä. Keskittyvät uraansa ja lapsen " uraan" eli koulu- ja harrastusmenestykseen.



Alemman sosiaaliluokan alkoholiongelmattomat ihmiset ovat yleensä todella maanläheisiä ja myös hyviä kasvattamaan lapsia. Lapset on usein kilttejä ja vähän yksinkertaisia, enemmän niitä kiusattuja kuin kiusaajia, näissä alemman sos. luokan perheissä.

Up

Onhan tuo totta omien kokemusteni perusteella. Minua kiusanneet isä oli koulun rehtori ja äiti opettaja. Kiusaaja osasi ovelasti summia kiusatun näyttämään syylliseltä. Kiusaaja on nykyään töissä pörssiyhtiössä ja ei varmastikaan ole maailman ihmismäisin johtaja. Tutkimuksenkin mukaan johtoasemaan hakeutuvat usein narsistiset sosiopaatit.

urheilussa ja ei saa vanhemmiltaan huomiota, elämän täyttää tyhjyys ja pitää kiusata, nolata, nälviä huonommin menestyneitä?



Vai onko kyseessä tempperamentti eli kilpailuhenkiset, ulospäin suuntautuneet haluavat kiusata? Harvoin hiljaiset kuitenkaan kiusaa ketään, saati lähtevät mukaan?

Kiusaajista moni harrasti urheilua vapaa-aikana, kävi discoissa, seurustelivat. Vaatteet ja kengät olivat muodin mukaisia. Olivat ns. koulun eliittiä.

Kiusatuiksi joutuivat erilaiset. Eli ne jotka ei käynyt discoissa, lihavat, liikunnallisesti heikot, valtavirrasta poiketen pukeutuvat jne.

minua kiusasi rikkaan talon tyttö, joka harrasti laskettelua ym. hauskaa. Oli koulussa hyvä oppilas jne. Tosin hänkään ei saanut tavoittelemiaan kavereita, mutta nolasi minut kerran muiden edessä ja sai haluamaansa huomiota näiltä tyypeiltä, eli he nauroivat kaikki minulle.

miesten kanssa ja nuhruinen elämä kaupungin vuokra-asunnossa. Molempien vanhemmat oli selkeästi väliinputoajajengiä.



Mulla on nyt sisäisesti onnellinen elämä ja kaikki ulkoisen menestyksen merkit. Vahingoniloa vaan on vaikea kitkeä.

Normaali ei sellainen perhe ole koskaan, missä kasvaa kiusaava lapsi.





Koulukuraattori

Kiusaajan muotokuva



Kiusaaja on älykäs, kiero liero.



Se voit olla sinä. Kiusaajat ovat usein itsevarmoja, kärsimättömiä ja itserakkaita.



Suomi johtaa Euroopan työpaikkakiusaamistilastoja. Ilmeily, pettäminen, puhumattomuus, valehtelu, yllyttäminen, ivaaminen, ulkopuolelle jättäminen, piikittely, simputus, ahdistelu, huhujen levittäminen, juonittelu, laiminlyönti, syrjintä, nimittely, painostus, huutaminen ja väkivalta kohdistuvat joka päivä jopa miljoonaan suomalaiseen. Ovatko kyselyihin vastanneet luulosairaita vai suosiiko kulttuurimme sosiopatiaa?



Kiusaamistutkimuksia tehtaillaan tiuhaan. Silti 75 prosenttia kiusatuista kertoo ettei ole saanut apua ahdinkoonsa. Yksi kiusaamisen sitkeimmistä uskomuksista on väite kiusaajan heikosta itsetunnosta. Suomessa huomio kääntyy heti uhrista kiusaajaan. Voi raukkaa, onkohan hänellä ollut vaikea lapsuus?



Kiusaaminen alkaa lapsena ja jatkuu niin kauan kuin siitä saa hyötyä ja sillä on tukijoita. Kiusaajien on väitetty olevan sosiaalisesti vähälahjaisia ja kyvyttömiä ymmärtämään asioita toisten näkökulmasta. Totuus on toinen. Uudet tutkimukset osoittavat, että kovimmat kiusaajat ovat sosiaalisesti älykkäitä ja omaavat hyvän tilannetajun. Koululaisille näytettiin toisten lasten valokuvia ja pyydettiin tulkintaa kuvan henkilön mielentilasta. Pahimmat koulukiusaajat olivat erityisen taitavia arvaamaan muiden lasten tunnetiloja. Älystä on apua manipuloinnissa.



Toki " reppanakiusaajiakin" löytyy. He puhuvat huonosti, mutta lyövät kovaa. Kun verbaaliset ja sosiaaliset taidot ovat puutteelliset, turvaudutaan väkivaltaan. Heikon itsetunnon omaavat kiusaajat ovat useimmiten poikia, pärjäävät huonosti koulussa ja joutuvat itsekin kiusatuiksi. Heitä on kiva kiusata, koska he provosoituvat helposti. " Reppanat" ovat huonoja sosiaalisia tulkitsijoita ja luulevat muiden kiusaavan heitä viattomissakin tilanteissa.



" Vahvat" kiusaajat ovat suosittuja. Jotkut kiusaajat sanovat että kiusaaminen on hauskaa ajanvietettä. Moni kiusaaja on itsevarma, kärsimätön, itserakas ja epätavallisen vähän ahdistunut tai turvaton. Kaikilta kiusaajilta puuttuu kyky ainakin osittain empatiaan.



Suuri osa tutkijoista väittää, että uhriksi voi joutua kuka tahansa älykäs, kaunis tai lahjakas. Useimmiten kiusatuksi joutuvat heikot tai poikkeavat yksilöt. Kiusattu on herkkä, varovainen ja lähes aina empaattinen, mistä seuraa huono kyky puolustautua. Kiusatut masentuvat ja vetäytyvät. Uhrit eivät halua puhua ongelmistaan muille ja syyttävät niistä itseään. Kiusatuilla on myös fyysisiä oireita. Lapset ovat valittaneet pää- ja vatsakivuista. Aikuisilla on huomattu sydän- ja verisuonitautien pahenemista. Osalla uhreista on negatiivinen käsitys itsestään. Koululaisten kohdalla on saatu tuloksia kiusattujen poikien harvinaisen lämpimistä perhesuhteista. Kiusaajien perheissä taas käytetään kasvatuksessa tavallista enemmän valtaa ja väkivaltaa.



Psykiatri Andre Souranderin tutkimuksessa ilmeni, että koulukiusaajat ja -kiusatut tekevät yli kolmanneksen kaikista nuorten rikoksista. Kuusi prosenttia pojista kiusaa tai tulee kiusatuksi päivittäin. Kolme prosenttia kuuluu molempiin ryhmiin. Maailman laajimmassa lasten mielenterveyttä selvittäneessä Pojasta mieheksi -tutkimuksessa yli puolet 8-vuotiaana kiusanneista pojista jatkoi kiusaamista 15¿16-vuotiaana. Eniten mielenterveysongelmia oli pojilla, jotka kiusasivat sekä tulivat itse kiusatuiksi. Silti yllättävän moni kiusaaja voi harvinaisen hyvin ja pärjää elämässä loistavasti.



" Vain niillä kiusaajilla ja kiusatuilla, joilla on lapsena mielenterveysongelmia, on huono ennuste. Heidän tulisi saada apua varhain. Lievä kiusaaminen on normin mukaista käytöstä. Yksilöä ei pitäisi patologisoida turhan herkästi" , Sourander sanoo.



Tyttötutkimukset ovat kesken, mutta hälyttäviä tuloksia on saatu. Tytöt ovat taitavia kiusaajia. He harrastavat ryhmästä eristämistä ja syrjimistä. Seuraukset ovat uhrille vakavat: mielenterveysongelmia ja itsemurha-ajatuksia.



Paras vastakeino kiusaamiselle on hyvä itsetunto ja itsevarmuus yhdistettynä empatiaan. Todella vahvat tyypit uskaltavat nousta puolustamaan kiusattuja. Kiusaaminen vähenee, jos sivulliset eivät hyväksy sitä.



" Alistumisen merkit rohkaisevat kiusaajaa, samoin kontrolloimattomat raivonpurkaukset" , toteaa psykologian professori Christina Salmivalli.

vastaavanlaisen artikkelin vuosia sitten perhelehdestä.



ap

ns epäsosiaalisista perheistä. Häiritsivät opetusta ja kiusasivat lähinnä opettajaa, varastelivat kaupasta yms. He eivät kuitenkaan selkeasti kiusanneet muita oppilaita fyysisesti eivätkä henkisesti. Toisin eivät myöskään kunnioittaneet toisten oppimisrauhaa. Hakivat siis aikuisen huomiota käyttäytymisellään.



Kiusaajat, jotka selkeästi kiusasivat muita joko fyysisesti tai haukkumalla, jättämällä piirin ulkopuolelle ja houkuttelemalla muita mukaan toisten kiusaamiseen olivat ns. hyvistä ja varakkaammista perheistä.

Menestyneillä en nyt tarkoita pelkästään korkeasti koulutettuja (vaikkakin minun pahin kiusaajani oli lääkärin ja opettajan tytär) vaan myös vähemmän koulutettuja mutta hyvätuloisia tai muuten statusta saaneita. Huom. kaikki luokkani menestyneiden perheiden lapset eivät olleet kiusaajia, mutta paria poikkeusta lukuunottamatta kaikki kiusaajat olivat hyvätuloisista perheistä. Oma teoriani on, että ne, joilla on hyvä itsetunto ja vähän empatiakykyä menestyvät paremmin ja kiusaavat enemmän kuin ne, joilla on huono itsetunto ja/tai hyvä empatiakyky.

Vierailija:

eivät anna hellyyttä ja hoivaa tarpeeksi, opeta mikä on oikein ja mikä väärin kuten tavallisissa perheissä. Keskittyvät uraansa ja lapsen " uraan" eli koulu- ja harrastusmenestykseen.

Alemman sosiaaliluokan alkoholiongelmattomat ihmiset ovat yleensä todella maanläheisiä ja myös hyviä kasvattamaan lapsia. Lapset on usein kilttejä ja vähän yksinkertaisia, enemmän niitä kiusattuja kuin kiusaajia, näissä alemman sos. luokan perheissä.

alemman sosiaaliluokan tapauksista tulee just sellaisia kuin vanhemmistaan. Kieroilevia, oman edun tavoittelijoita, jotka yrittävät vain hyötyä toisistaan. Kännissäkin on niin kiva naureskella vähän toisille. Sieltä se malli löytyy. Mieluummin uraperhe kuin alkoholistiperhe.

uraperheissä vasta opetetaakin lapsia karsimaan jyvät akanoista. Niin se menee.