Lue keskustelun säännöt.
Onko lapsella oikeus tietää biologisesta isästään?
19.04.2008 |
Tilanne perheessämme on nyt sellainen, että olisi aika ja mahdollisuus kertoa lapselle biologisesta isästään. Lapsella on rakastava isäpuoli ja oikein toimiva suhde. Lapsi on pienestä pitäen pitänyt häntä isänään eikä olla oikaistu asiaa. Onko kellään antaa hyviä vinkkejä? Onko kellään kenties omakohtasia kokemuksia vastaavasta?
Kommentit (13)
Minusta lapselle ei alunperinkään pitäisi lähteä valehtelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se millon ja miten kerrotte on lapsesta itestä kiinni.
Ja oikeastaan syy miksi lapsi ei ole tavannut isäänsä olisi hyvä kertoa. Ja millon lapsi itse kykenee ottamaan kenties yhteyttä tai enemmän tietoa isästään anna hänelle se mahdollisuus.
[quote author="Vierailija" time="24.06.2013 klo 16:51"]
Meillä oli vastaava tilanne paitsi alusta asti kun lapsi alkoi kutsua silloista miestäni isäksi, kerroin hänelle että hänellä on myös biologinen isä. Näin lapsi on ollut asiasta aina tietoinen (Olen aina välillä muistutellut vaikka lapsi ei ole asiasta kiinnostunut ollut). Ainakin on siis aina tiennyt asiasta. Nyt ikää 9v mutta ei edelleenkään ole kiinnostunut biologisesta isästä. Ehkä sekin aika tulee.
[/quote]
Kuulostaa hyvältä. Jos asia tulee joskus ajankohtaiseksi, niin se tulee luonnollisesti. Kertomatta ajoissa, se tulee shokkiyllätyksenä. Uskon juuri tuohon, että pieni lapsi kuulee asian, mutta ei ajattele sitä koska se ei vaikuta eikä kuulu mitenkään arkielämään. Teininä tai aikuisena uteliaisuus ja asioiden pohdiskelu ja minän etsinnä mukana tuleva pohdiskelu, saattaa tuoda asian oikeasti keskustelun alle.
Pitää kertoa. Serkulleni kävi hämmentävästi pienenä. Hänelle oli valehdeltu aina, että hänen isäpuolensa on isänsä. Sitten joskus 15-vuotiaana biologisen isän sukulainen meni samaan kesätyöpaikkaan vahingossa serkkuni kanssa ja kertoi asianlaidan. Serkkuni oli ällistynyt ja väitti tietoa valheeksi. Meni kotiinsa ja kertoi itseään herjatun ja koko suku kielsi häntä enää olemasta missään tekemisissä tämän työkaverin kanssa.
Eli, voi tulla outoa sotkua, jos joku muu kertoo sen. Parempi kuulla omilta vanhemmiltaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko oikeus, no totta kai. Itse olen seurannut henkisesti vähän puun ja kuoren välistä mieheni ja hänen entisensä "huoltajuuskiistaa": Kyseessä oli lyhyt suhde, nainen tuli raskaaksi, mies toivoi aborttia, nainen sanoi haluavansa lapsen ja kasvattavansa sen yksin, mies ei saa olla osallinen millään tavoin. Erosivat erittäin riitaisissa merkeissä ja välit täysin poikki. Lapsi on nyt 5, en tiedä mitä hän tietää isästään, mies ei halua ajatella asiaa ja nainen sai mitä halusi. Tuntuu että olen pitkin matkaa ollut se ainoa aikuinen, joka on huhuillut tämän lapsen oikeuksien puolesta, kun kumpikin näistä jästipäistä on ajanut vain sitä, mitä he haluavat itse... =( (juu meillä ei ole eikä tule lapsia)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka on lapsen juridinen isä? Lapsella on lähtökohtaisesti oikeus kumpaankin vanhempaansa ja jos juridista isää ei ole, kuka tahansa mies kadulta voi vaatia isyyttään selvitettäväksi. Mietipäs sitä.
[quote author="Vierailija" time="24.06.2013 klo 16:42"]
onko oikeudellinen oikeus
[/quote]
Lapsella on juridinen oikeus molempiin vanhempiinsa. Tämä on isyyslain ja lain lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta keskeinen lähtökohta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli vastaava tilanne paitsi alusta asti kun lapsi alkoi kutsua silloista miestäni isäksi, kerroin hänelle että hänellä on myös biologinen isä. Näin lapsi on ollut asiasta aina tietoinen (Olen aina välillä muistutellut vaikka lapsi ei ole asiasta kiinnostunut ollut). Ainakin on siis aina tiennyt asiasta. Nyt ikää 9v mutta ei edelleenkään ole kiinnostunut biologisesta isästä. Ehkä sekin aika tulee.
Ehdottomasti pitää kertoa. Se tulee kuitenkin jossain vaiheessa ilmi, ja jos se tulee muuta kautta kuin sinun ja miehesti, lapsi ei voi ikinä enää luottaa teihin. Siinä voi mennä välit kokonaan poikki. Kyse on kuitenkin erittäin isosta ja tärkeästä asiasta, ja jos sen pimittää ja se tulee kuitenkin vääjäämättömästi joskus esille, seuraukset voivat olla julmat. Mitä aiemmin sen parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tieda, mita laki sanoo, mutta jarjella ajateltuna pitaa olla oikeus.
Jo ihan terveyteen liittyvien asioiden suhteen, lapsesta kasvaa aikuinen, jonka täytyy tietää oman suvun lääketieteellistä historiaa, tai ainakin se, että se ei ole sama kuin sosiaalisen isän.
Ja yleensä aikuista kiinnostaa juuret muutenkin, eli minusta ihmisellä on oikeus tietää totuus itsestään. Ei se rakkautta vähennä.
Eri asia on se, mikä on hyvä ikä, ja sitä voisi varmaan kysellä vaikka ihan ammatti-ihmisiltä.