Adoptio-odottajille, mitkä maat teillä harkintalistalla ja miksi?

Täällä on niin hiljaista, niin ajattelin aloittaa uuden ketjun :).



Meillä Intia, Etiopia ja Kolumbia. Maat ovat valikoituneet lähinnä sen vuoksi, että meillä on jo biolapsia. Kolumbia voi vielä tippua, koska siellä hakumatkalla ollaan niin kauan. Vaikka onhan se varmasti lapselle hyvä, että hän saa tutustua vanhempiinsa omassa maassaan ja kulttuurissaan.

vaikka on jo biolapsia? Miten mulla on ollut semmonen käsitys että siellä olisi tiukennettu niitä kriteereitä?? Entä Intia montako biolasta hyväksyvät?

Meillä nousee seinä pystyyn tän adoptoinnin suhteen, kun tuntuu että kaikkialla tiukennetaan kriteereitä lapsiluvun suhteen tai pitää olla jopa lapseton... :(

Vaan vielä ei olla kokonaan luovuttu toivosta. Antaa ajan kulua ja jonkun vuoden päästä katsotaan mikä on tilanne sitten. Haaveillahan voi aina...

" Perheessä voi entuudestaan olla korkeintaan kolme kotona asuvaa biologista tai adoptoitua lasta. Adoptiolapsia ei kuitenkaan voi olla kuin yhdestä toisesta maasta entuudestaan, mikäli molemmat vanhemmat ovat Suomen kansalaisia. Mikäli puolisoista toinen ei ole Suomen kansalainen, ei perheessä voi olla aikaisemmin adoptoituja lapsia muualta kuin Etiopiasta."

Tiedot löytyvät www.interpedia.fi sivuilta.



Jos on useampia lapsia, special needs -adoptio on edelleen mahdollinen Intiasta.



Etiopiasta kun adoptoi, saa olla ennestään kolme lasta maksimissaan.

Tiedättekö kukaan, mistä syystä Etiopia ei halua että perheessä on lapsia kuin yhdestä maasta aiemmin? Tai että toisen vanhemman kansalaisuuskin vaikuttaa siihen että saako adoptoida? Minusta sääntö kuulostaa aika omituiselta.



Me olemme harkinneet vain yhtä maata nyt toisella kerralla, toivomme lasta samasta maasta kuin esikoinen on eli Filippiineiltä. Saimme luvan pari viikkoa sitten ja nyt keräillään paperinippua lähetettäväksi kohdemaahan. Itsellä on nyt toisella kertaa huomattavasti levollisempi mieli, mutta tuleva isoveli taitaa olla jo nyt kyllästynyt odotukseen....

Luulisin että Etiopiassa pyritään siihen, ettei perheessä olisi liian montaa kulttuuria. Katsovat, että kolme eri kulttuuria on jo sellainen määrä, että sitä enemmän voi olla vaikea huomioida yhdessä perheessä. Varmaan samasta syystä useimmat haluaisivat toisen adoptiolapsen samasta maasta kuin ensimmäisen. Aina se ei ole kuitenkaan mahdollista kohdemaiden muuttuvien tilanteiden tms. johdosta. Etelä-Afrikka ei kai hyväksy että perheessä on lapsia ennestään mistään muusta maasta. Onko tämä sääntö sekä Interpedian että Hgin kaupungin E-A:n kontakteilla?

Tämä menee vähän ohi otsikon, mutta koska tähän viitattiin aiemmin ketjussa, niin antaa mennä. Minusta ei ole epäoikeudenmukaista, että lapsettomia hakijoita tai perheitä, joissa ei ole useita lapsia suositaan. Tiedän, ettei adoptio ole sinänsä " lapsettomuushoito" , mutta jos lopputuloksena joko perheestä A tulee kolmi- tai nelilapsinen tai perheestä B tulee perhe, jossa viimein on edes yksi lapsi, ei priorisoimisessa ole vanhempien näkökulmasta mitään epäreilua.



Kontaktien priorisointivalinnat tuskin johtuvat niinkään siitä, että ajateltaisiin reiluutta vanhempien näkökulmasta, veikkaisin ennemminkin, että siellä päässä syyt ovat muualla. Lapsen etuahan adoptiossa haetaan tavalla tai toisella, kuten me kaikki tiedämme (tosin olen epävarma, kannattaako lapsen etua tuoda tähän keskusteluun, koska oman järkeilyni mukaan lapsen parasta voidaan perustella sekä lapsettomien että monilapsisten hakijoiden eduksi).



En ole missään tapauksessa kieltämässä lapsiperheiden (suurienkin) adoptio-oikeutta, mutta jos lapsettomia suositaan jatkossakin esim. lyhyemmiksi jäävillä odotusajoilla, en voi olla kuin tyytyväinen.

siinä että lapsettomat pitäisi toki olla etusijalla hekiessa adoptiolasta. Maailmassa on kuitenkin niin paljon lapsia jotka tarvitsisivat kodin ja rakastavat vanhemmat niin luulisi ettei perheiden joilla jo on lapsia ennestään tarvitsisi luopua kuitenkaan kokonaan adoptiosta. Toivottavasti näin ei tule käymään...

Ampiaisakan sivuilla muistaakseni artikkeleissa on hyvä kirjoitus tätä aihetta koskien.



Kuka meistä voi laittaa perheitä paremmuusjärjestykseen? Se että kovasti kaipaa lasta tai on kokenut lapsettomuuden surua, ei tee kenestäkään parempaa vanhempaa ajatellen kotia tarvitsevaa lasta.

Susamaaria, en tosiaan tarkoittanut, että lapsettomat olisivat parempia vanhempia, enkä ole laittamassa ketään paremmuusjärjestykseen. Olen lukenut ja kuullut keskusteluja, joissa puhutaan (= riidellään) siitä, kummat ovat parempia vanhempia, lapselliset vai lapsettomat, enkä halua käynnistää tässä sellaista keskustelua. Erilaisissa perheissä ja perhetilanteissa on kaikissa vahvuutensa. Yritin puhua jonkinlaisesta abstraktista reiluudesta, mikä on sikäli turhaa, ettei maailma tai elämä ole reilua ylipäätään. (Jos maailma olisi reilu, ei kv-adoptiota olisi olemassakaan...)



Kommenttini lähti siitä, että pahoitin hieman mieltäni aiemmasta toteamuksesta, että " --- tiukennetaan kriteereitä lapsiluvun suhteen tai pitää olla jopa lapseton" . Itse vaihtaisin mielelläni tahattoman lapsettomuuden kurjat kokemukseni pidempiin adoptio-odotusaikoihin tai suppeampaan maavalikoimaan.



Toivotaan, että Interpedia ja Pela saavat uudet kontaktinsa pian vetämään ja että jonot kaikkien hakijoiden osalta lyhenisivät - kuten ehama kirjoitti, maailmasta eivät perhettä tarvitsevat lapset ihan heti lopu. Hyvää kevättä kaikille!

Adoptiorintamalla on tultu siihen että lapset vähenevät ja hakijat lisääntyvät. Adoptioon vapaita lapsia on vähemmän kuin lasta toivovia perheitä ja odotusajat väistämättä pitenevät. Siitä syystä onneksi myös monet isommat ja erityistarpeiset lapset voivat saada oman kodin ja vanhemmat.

Varmasti itsekin lapsettomana toivoisin lasta mahdollisimman pian, ja senkin ymmärrän että kun on jo lapsia, jaksaa odottaa paremmin. Mutta silloin jos lapsettomien parien suosimiseen mennään, pitäisi minusta jokaisen palvelunantajan se ilmoittaa reilusti. Enkä tiedä löytyykö sille käytännölle hyviä perusteluita lapsen kannalta.



Se hyvä puoli pitkissä jonoissa onkin, että useampi harkitsee SN-adoptiota. Toivon kuitenkin ettei käy niin, että yksinhakijat, lapsiperheelliset ja iäkkäät hakijat ainoastaan ohjautuvat Sn-prosesseihin. Lapsettomalla suht nuorella pariskunnalla on mielestäni parhaat resurssit lähteä Sn-adoptioon. Meille ainakin on neuvonnassa sanottu, että suurin este erityislapsen adoptiolle olisi meidän tapauksessa aiemmat lapset.



P.s. Onko Pelalla uusi kontakti?? Mikä?

En tosiaan tiedä, minkä verran palvelunantajat (tai ehkä vielä todennäköisimmin kontaktit) suosivat salaa esimerkiksi lapsettomia hakijoita ilmoitettujen kriteereidensä ohi. Jotenkin luulisin, etteivät kaikki lasta ja hakijaa mätsäävät tahot suinkaan pidä lapsiperhehakijoita huonompina kuin lapsettomia. Veikkaisin, että hakijoita priorisoidaan myös päin vastoin.



Minusta on jokseenkin turhaa keskustella siitä, minkälainen hakija, lapsellinen vai lapseton, on paras adoptiolapsen vanhempi ylipäätään tai erityistapauksessa (kenen esim. pitäisi tai ei pitäisi suuntautua sn-adoptioon). Eivätköhän nämä ole tapauskohtaisia kysymyksiä? En ole koskaan kuullut, että lapsiperheitä " ajettaisiin" sen enempää sn-adoptioon kuin lapsettomiakaan, mutta saatan olla pihalla tässä asiassa. Itse pidän sn-adoptiota ihan varteenotettavana vaihtoehtona, vaikka kuvittelisin, että kasvattajan kokemuksesta voisi olla erityistarpeisen(kin) lapsen kanssa hyötyä.



Kontakteista: ihan hiljattain (helmi-maaliskuussa?) Yle uutisoi uusien kontaktimaiden etsimisestä, ja minusta siinä puhuttiin Interpedian lisäksi Pelasta. Olisiko uutisessa haastateltu jotakuta Pelan edustajaakin. Interpedia neuvottelee kai parhaillaan Kenian kanssa, mutta sen lisäksi uutisessa puhuttiin muutamasta muustakin maasta Afrikassa ja Aasiassa. Näitä maita ei nimetty, joten prosessi voi olla aika alussa.